Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

  • Aaro Matias Leinonen (1917 - 1940)
    Syntyneet ja kastetut Anjalan seurakunnassa v. 1917 s. 405; SSHY / Viitattu 18.3.2023 Anjala rippikirja 1909-1919 (AP I Aa:7) Sivu 132 Junkkari Haapasalo Leinonen, Jussila, Tuominen, Harjula ; SSHY /...
  • Kaarlo Onni Tapio Kukkasniemi (1911 - 1940)
    Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tietokanta Sotilasarvo: ylikersantti Joukko-osasto: Jalkaväkirykmentti 5, II pataljoona, 6. komppania (6./JR 5) Siviilisääty: naimaton Lapsia: 0 Kansalaisuus:...
  • Arvid Klemola (1908 - 1940)
    Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tietokanta Sotilasarvo: sotamies Joukko-osasto: Jalkaväkirykmentti 5, II pataljoona, 6. komppania (6./JR 5) Siviilisääty: naimaton Lapsia: 0 Kansalaisuus: Suo...
  • Paavo Hytti (1911 - 1939)
    Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tietokanta Sotilasarvo: kersantti Joukko-osasto: Jalkaväkirykmentti 5 (JR 5) Siviilisääty: naimaton Lapsia: 0 Kansalaisuus: Suomi Kansallisuus: Suomi Äidink...
  • Kaino Konrad Harjula (1913 - 1940)
    Syntyneet ja kastetut Anjalan seurakunnassa v. 1913 s. 339; SSHY / Viitattu 18.3.2023 Anjala rippikirja 1909-1919 (AP I Aa:7) Sivu 156 Korpi Harjula Harjula, Korja, Leinonen, Merivirta, Tamminen, Met...

Muolaan (Karjalankannas) paikkakuntaprojekti

Muolaan ja lähialueen sukututkimusprojekti.

Rekisteröidy paikkakuntaprojektin lisäksi suurempaan kokonaisuuteen, koko Suomen ja Karjalan sukupuuta rakentavaan Suomi ja Karjala -projektiin, sekä soveltuviin kyläprojekteihin ). Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.

Rekisteröydy myös Karjalankannaksen alueelliseen projektiin:
Karjalankannas

Muolaan kyläprojekteja

Ala-Kuusaa I Hanttula I Harvola I Hattula I Heikkilä I Heimala I Himala I Hotokka I Ilola I Jaarila I Jääskelä I Kallainen I Kangaspelto I Kannila I Karhula I Kirkkoranta I Koirala I Kurkela I Lattula I Lavola I Lehtokylä I Leipäsuo I Leirilä I Muolaankylä I Myhkyrilä I Määttälä I Norkkola I Oinala I Oravala Orola I Paakeli I Parkkila I Peikola I Peippola I Perkjärven asemakylä I Perkjärvi I Pihkala I Punnus I Pyykkölä I Pällilä I Retukylä I Saavola I Sakkalila I Selola I Soittola I Sokiala I Sormula I Sudenoja I Taaperniemi I Telkkälä I Tervola I Turulila I Vesikkala I Vihola I Ylä-Hotokka I Ylä-Kuusaa ja Moiniemi

Muolaan karttaprojekteja

Jaarilan kyläkartta I Kallaisten kyläkartta I Lehtokylän kyläkartta

Syventävät projektit

Papit Muolaa I Muolaalaiset Suomen sisällisodassa, v.1918 sisällisodassa kuolleet ja kadonneet henkilöt I Muolaan menehtyneet Suomen sodissa 1939-1945 I Muolaa-aliprojekti-kaksoset-ja kolmoset

Lähipaikkakuntien projekteja

Paikkakuntaprojektit

Aunuksen Karjala:
Ahnus I Aunus I Danilova I Jallahti I Karhumäki I Kiimasjärvi I Kontupohja I Kotkatjärvi I Latva I Lintujärvi I Lotinapelto I Munjärvi I Mäkriä I Mäntyselkä I Mätässyvä I Paatene I Petroskoi I Petrovski Jam I Porajärvi I Poventsa I Puudoži I Pyhäjärvi I Repola I Riipuskala I Rimoila I Rukajärvi I Soutjärvi I Sunku I Suoju I Suurlahti I Säämäjärvi I Tiutia I Tolvoja I Tulemajärvi I Vaaseni I Veskelys I Vieljärvi I Vitele I Vuohtjärvi I Etelä-Karjala: Imatra I Joutseno I Kesälahti I Lappee I Lappeenranta I Lauritsala I Lemi I Luumäki I Nuijamaa I Parikkala I Rautjärvi I Ruokolahti I Saari I Savitaipale I Simpele I Taipalsaari I Uukuniemi I Ylämaa I Karjalankannas: Antrea I Heinjoki I Johannes I Jääski I Kanneljärvi I Kaukola I Kirvu I Kivennapa I Koivisto I Kuolemajärvi I Kyyrölä I Käkisalmen kaupunki I Käkisalmen maalaiskunta I Lavansaari I Metsäpirtti I Muolaa I Pyhäjärvi I Rautu I Räisälä I Sakkola I Seiskari I Suursaari I Säkkijärvi I Terijoki I Tytärsaari I Uusikirkko I Vahviala I Valkjärvi I Viipurin kaupunki I Viipurin maalaiskunta I Vuoksela I Vuoksenranta I Äyräpää I Laatokan Karjala: Harlu I Hiitola I Impilahti I Jaakkima I Korpiselkä I Kurkijoki I Lumivaara I Pälkjärvi I Ruskeala I Salmi I Soanlahti I Sortavalan kaupunki I Sortavalan maalaiskunta I Suistamo I Suojärvi I Pohjois-Karjala: Eno I Ilomantsi I Joensuu I Juuka I Kiihtelysvaara I Kitee I Kontiolahti I Kuusjärvi-Outokumpu I Lieksa I Liperi I Nurmes I Pielisensuu I Pielisjärvi I Polvijärvi I Pyhäselkä I Rääkkylä I Tohmajärvi I Tuupovaara I Valtimo I Värtsilä I Tihvinän Karjala: Klimovo I Tverin Karjala: Lihoslavlja I Maksuatiha I Ruameška I Spiirova I Toršku I Tver I Valdain Karjala: Ivantejeva I Jedrovo I Vienan Karjala: Jyskyjärvi I Kantalahti I Kemi I Kieretti I Kiestinki I Kontokki I Kouta I Kuolisma I Laapina I Njuhtša I Oulanka I Paanajärvi I Pistojärvi I Ponkama I Sorokka I Suiku I Suikujärvi I Tunkua I Uhtua I Usmana I Vitsataipale I Voijärvi I Vuokkiniemi

Suuremmat kokonaisuudet

Karjala -projekti

Suomi ja Karjala -projekti

Johdanto Muolaaseen

https://fi.wikipedia.org/wiki/Muolaa

Muolaa
Muolaa Mohla Lakkautettu kunta – luovutettu Neuvostoliitolle Muolaan location map.PNG sijainti Sijainti 60°33′N, 29°34′E Lääni Viipurin lääni Maakunta Karjalan historiallinen maakunta Kihlakunta Viipurin kihlakunta Perustettu [1] 1870 Kuntaliitokset Kyyrölä (1934) Lakkautettu 1948 (luovutettu Neuvostoliitolle 1944) Pinta-ala 750,02 km² [2] (12.3.1940) – maa 654,72 km² – sisävesi 95,30 km² Väkiluku 11 959 [3] (31.12.1939) – väestötiheys 18,3 as./km²

Muolaa (aiemmin Äyräpää ja Pyhä Risti, ruots. Mola) on entinen Suomen kunta Karjalankannaksella Etelä-Karjalassa Neuvostoliitolle vuonna 1944 luovutetulla alueella. Vuoden 1938 alussa Muolaan maapinta-ala oli 654,7 km²[2] ja asukasluku vuoden 1939 lopussa oli 11 959 henkeä.[3] Muolaan naapurikunnat olivat Heinjoki, Äyräpää, ja Vuoksela pohjoisessa, Valkjärvi idässä, Kivennapa, Kanneljärvi ja Uusikirkko etelässä sekä Kuolemajärvi lännessä.] Lisäksi Muolaan kunnan sisällä oli Kyyrölän kunta vuoteen 1934 asti, jolloin se liitettiin Muolaaseen. Vuoden 1940 aluejaotuksen mukaan Muolaa kuului Viipurin läänin Viipurin kihlakuntaan.

Historia

Muolaa on vanhin Viipurin itäpuolella olevista pitäjistä. Se mainitaan jo 1300-luvun alkupuolella. Ruotsin vallan aika päättyi isoonvihaan. Venäläiset valtasivat Kannaksen vuonna 1710. Valtiollisesti alue kuului Venäjän keisarikuntaan vuoteen 1811 ja sen jälkeen Suomen suuriruhtinaskuntaan vuosina 1812–1917. Tuo aika toi mukanaan venäläisen lahjoitusmaajärjestelmän. Muolaassa oli Kuusaan, Pällilän ja Kyyrölän lahjoitusmaahovit. Väestöstä tuli lahjoitus­maa­talon­poikia, eräänlaisia maaorjia. Tämä loppui kuitenkin 1800-luvun lopulla. Senkin jälkeen kehitys oli varsin verkkaista päästäkseen täyteen vauhtiin Suomen itsenäistyttyä. Kyyrölän kunta liittyi Muolaaseen vuonna 1934.

Muolaan väestöä asutettiin jatkosodan jälkeen seuraaviin kuntiin: Akaa, Forssa, Humppila, Hämeenlinnan mlk, Jokioinen, Koijärvi, Kylmäkoski, Somerniemi, Somero, Sääksmäki, Urjala, Valkeakoski, Vanaja ja Ypäjä.

Kylät

Vuonna 1939 kunnassa sijaitsivat seuraavat kylät:

Ala-Kuusaa, Hanttula, Harvola, Hattula, Heikkilä, Heimala, Himala, Hotokka, Ilola, Jaarila, Jääskelä, Kallainen, Kangaspelto, Kannila, Karhula, Kiltee, Kirkkoranta (kirkonkylä), Koirala, Kurkela, Kyyrölä, Lattula, Lavola, Lehtokylä, Leipäsuo, Leirilä, Muolaankylä, Myhkyrilä, Määttälä, Norkkola, Oinala (Oinaala), Oravala, Orola, Paakeli, Parkkila, Passila, Peikola, Peippola, Perkjärvi, Perkjärvi as, Pihkala, Punnus, Pyykkölä, Pällilä, Retukylä, Saavola, Sakkalila, Selola, Soittola, Sokiala, Sormula, Sudenoja, Taaperniemi, Telkkälä, Tervola, Turulila, Vesikkala, Vihola, Ylä-Hotokka, Ylä-Kuusaa.

Jääskelä, Norkkola, Orola ja Pyykkölä muodostivat käytännössä yhtenäisen kyläalueen, jota nimitettiin Keskikyläksi.

Kangaspelto, Kyyrölä, Parkkila ja Sudenoja liitettiin Muolaaseen vuonna 1934 Kyyrölän kunnan lakkauttamisen yhteydessä.

Vuotjärven koulupiiriin kuuluneita Soittolaa, Karhulaa ja Hanttulaa kutsuttiin toisinaan Vuotjärven kyläksi.

Kurkelan, Heikkilän ja Leirilän pikkukylistä käytettiin yhteisnimitystä Nurmii

Myhkyrilän, Oravalan ja Saavolan pikkukylistä käytettiin yhteisnimitystä Saustala

Lehtokylän koulupiiriin kuuluneista kaakkoiskulman kylistä käytettiin nimitystä Ylämaa