Follow
Vuosalmi oli pinta-alaltaan Äyräpään kunnan suurin kylä ja se käsitti Vuoksen muusta Äyräpäästä erottaman kunnan koillisosan. Vuosalmi rajoittui pohjoisessa Vuoksenrannan kuntaan, idässä Vuokselan kuntaan, etelässä Äyräpään kirkonkylään Pölläkkälään ja lännessä Paakkolan kylään. Laajan kylän pinta-ala oli 57,3 km² ja sillä oli pituutta 15 kilometriä. Vuonna 1939 kylässä oli noin 1 000 asukasta. Vuoksen varrella vastapäätä Äyräpään kirkonkylää sijainneen kyläkeskuksen lisäksi kylään kuului Kalliola Antrean suuntaan vievän maantien varrella, Salonkylä aivan kylän pohjoisosassa yhteismetsän takana ja Ventelä Vuokselaan vievän maantien risteyksessä.
Vuosalmi sijaitsi hyvien liikenneyhteyksien varrella. Kylästä johti maantiet Räisälään kautta Käkisalmeen, jonne oli 74 kilometriä, Vuokselaan kautta Kiviniemeen, jonne oli 35 kilometriä ja Vuoksenrannan kautta Antreaan, jonne oli 40 kilometriä. Vuosalmen ja Äyräpään kirkonkylän välistä virtaavan Vuoksen ylittävä lauttayhteys kesti viisi minuuttia. Talvisin käytössä oli jäätie. Lautan korvaamista sillalla suunniteltiin 1930-luvulla. Kirkonkylän puolelta oli maantieyhteys Kantatie 62 pitkin Viipuriin, jonne oli matkaa 58 kilometriä. Viipuri–Valkjärven radan Äyräpään asema sijaitsi myös kirkonkylän puoleisella rannalla. Vuoksen laivoilla oli tärkeä liikenteellinen merkitys ennen linja-autojen yleistymistä ja rautatien valmistumista.
Vuosalmen koulupiiri perustettiin vuonna 1900 ja koulu aloitti Pasurin talossa vuonna 1902. Oman koulun perustamista ennen Vuosalmi oli kuulunut Mälkölän koulupiiriin. Vuosalmen koulurakennus valmistui vuonna 1906. Kylän oppilasmäärä kuitenkin kasvoi ja vuonna 1926 aloitettiin toisen koulun rakentaminen, joka sai nimekseen Kalliolan koulu. Molemmat koulurakennukset tuhoutuivat talvisodassa. Keski-Vuoksen Osuusliikkeellä oli kylässä kaksi myymälää: toinen kylän keskustassa lauttalaiturin vieressä ja toinen Kalliolassa. Kalliolassa sijaitsi myös Vuosalmen nuorisoseuran talo. Kylässä toimivat myös suojeluskunta, Lotta Svärd, marttayhdistys ja urheiluseura Salmen Veikot.
Maatalous oli Vuosalmen pääelinkeino. Vuosalmi oli aikoinaan ollut osa Ventelän hovin lahjoitusmaata. Valtio osti lahjoitusmaan vuonna 1886 ja jakoi sen lampuodeille perintötiloiksi vuonna 1901. Lahjoitusmaan 1998 hehtaarin laajuiset metsät valtio jätti kruununpuistoksi, josta muodostettiin Vuosalmen yhteismetsä vuonna 1909. Vuonna 1939 kylässä oli peltoa 1200 hehtaaria, joka oli noin viidennes kylän pinta-alasta. Maatiloja oli samana vuonna 125. Karjataloutta edistämään perustettiin tarkastusyhdistys ja maidonmyyntiosuuskunta.
Vuosalmelaisista moni sai elantonsa myös teollisuudesta. Kylässä toimi Juvosen huopa- ja kehruutehdas ja Karjalan huopatehdas, jotka työllistivät noin 90 henkeä, Pasurin saha ja mylly (noin 60 työntekijää), Veljekset Rämön Konepaja, valtion omistama Ventelän mylly ja Pykälän saha.
Alun perin Muolaaseen kuuluneessa Vuosalmessa oli vuonna 1553 kuusi taloa. Vuonna 1914 Vuosalmi erotettiin Muolaan seurakunnasta uuteen Vuokselan seurakuntaan ja vuonna 1917 toimintansa aloittaneeseen Vuokselan kuntaan. Vuokselaan Vuosalmi ehti kuulua vain yhdeksän vuotta, sillä vuonna 1926 Muolaan pohjoisosasta muodostettiin Äyräpään kunta, johon myös Vuosalmi liittyi. Liittymisvuonna kylässä oli 930 asukasta.
Tämä projekti on keskeneräinen ja sitä päivitetään koko ajan.
Projekti perustettu 6.1.2019 / Mirja Mappes