Follow
Tämä projekti on Kymin pitäjän ja kunnan, myöhemmin Karhulan kauppalan ja nykyisin Kotkan Sunilan kylän (Bärnäs) kyläprojekti johon kuuluvat myös Hallan ja Tiutisen saaret. Kylän kiinteistörekisteritunnus alkaa numeroilla 285-410-
Kylänosat:
Halla | Metsäkulma (osa) | Popinniemi | Perävarppi | Pyötinen | Rauhala (osa) | Sunila | Suulisniemi | Tiutinen
Sunila on Kotkan kaupunginosa Suomenlahden rannikolla kaupungin itäosassa. Alue on tunnettu Alvar Aallon arkkitehtuuria olevasta asuntoalueesta, joka rakennettiin 1930–1950-luvuilla, sekä Stora Enso Oyj:n (aikaisemmin Sunila) sulfaattisellutehtaasta. Sunilan tilastoalueen asukasluku on 1 145 (31.12.2012).Tilastoalueeseen kuuluu osittain Popinniemen kaupunginosaan kuuluvia alueita.
Historia
Sunila kuului Kymin kuntaan vuoteen 1950 saakka ja Karhulan kauppalaan vuosina 1951–1976. Karhulan–Sunilan yksityinen rautatie rakennettiin vuonna 1937 Kymin rautatieasemalta Sunilaan ja edelleen Hallan saareen. Alvar Aallon suunnittelema Sunila Oy:n sulfaattisellutehdas aloitti toimintansa vuonna 1938. Tehdas rakennettiin Pyötisen saareen, joka pengerrettiin mantereeseen kiinni. Tehtaan ympäristöön rakennettiin laaja asuntoalue, jossa on pääosin 2–4-kerroksisia kerrostaloja, mutta alueeseen kuuluu myös muutamia rivitaloja ja tehtaanjohtajan asunto.
Halla on Kotkan kaupunginosa ja saari Suomenlahdessa. Halla on kaavoitettu Kymenlaakson seutukaavassa teollisuusalueeksi. Itärannalla sijaitsee Hallan satama. Saarella ei ole nykyisin asutusta. Hallan käytöstä poistettu rautatiesilta. Takana on käytössä oleva Hallaan ja Tiutiseen vievä maantiesilta. Hallan mantereesta erottava salmi on nimeltään Karhusalmi. Halla on nykyisin pengerretty kiinni sen eteläpuolella sijaitsevan Tiutisen saaren kanssa. Halla rajoittuu Popinniemen, Suulisniemen ja Tiutisen kaupunginosiin.
Historia
Hallan saarelle valmistui vuonna 1876 höyrysaha toiminimellä Hallan Osakeyhtiö. Sahan rakennuttajina toimi norjalainen yhtiö N. Otterstad & Co. Saha siirtyi suomalaisomistukseen vuonna 1916, jolloin sen osti UPM:n edeltäjä Kymiyhtiö. Saarella on ollut myös Hallan sellutehdas. Saha lopetti toimintansa vuonna 1986. Saaren omistaa nykyisin UPM, joka on suunnitellut muuttavansa Hallan sataman yksityiseksi yleiseksi satamaksi ja Karhulan–Sunilan rautatien jatkamista uudelleen saarelle. Halla liitettiin vuonna 1951 Kymistä Karhulan kauppalaan ja vuonna 1977 muun Karhulan mukana Kotkan kaupunkiin. Hallaan ja Tiutiseen pääsi ennen pelkän rautatien kautta. Se huomattiin heikoksi ja vaikeaksi kulkureitiksi, jonka jälkeen vanhan hallan sillan viereen rakennettiin maantiesilta.
Tiutinen on Kotkan kaupunginosa ja saari Suomenlahdessa Kotkansaaren itäpuolella. Se on nykyisin pengerretty kiinni Hallan saaren kanssa. Tiutisen etäisyys Kotkansaarelle on lyhyimmillään noin 550 metriä. Maitse Kotkansaarelle on matkaa noin 16 km ja Karhulaan noin 6 km. Saarella toimi Tiutisen koulu (luokat 1–6) vuosina 1912–2016. Tiutisen nimi on yhdistetty germaanisperäiseen miehennimeen Theuta, Thiuda, Thiudes, Tiude, Tiuto, joka perustuu gootin kielen sanaan thiuda, tiuda 'väki, kansa'. Toinen mahdollisuus on, että nimi perustuu samaa alkuperää olevaan ruotsalaiseen miehennimeen Thiude. Ilmeisesti henkilönnimeen on liitetty omistusta ilmaiseva s-pääte (Thiudes). Tästä saarennimi on mukautunut suomalaiseen asuun Tiutis, jonka on ajateltu olevan perusmuodossaan Tiutinen.
Historia
Tiutisessa sijaitsee Ruotsinsalmen merilinnoitukseen kuuluvia linnoitusrakennelmia, jotka ovat nykyisin raunioina. Hallan sahan rakentamisen myötä Tiutiseen muutti runsaasti työväestöä 1800-luvun lopulla ja sinne syntyi tiiviisti rakennettu puutaloalue. Jatkosodan aikana saaren rakennuskanta tuhoutui pahoin pommituksissa. Tiutinen liitettiin vuonna 1951 Kymistä Karhulan kauppalaan ja 1965 Karhulasta Kotkaan.[Wikipedia]
Tila: 1. Sunila, Hallan höyrysaha, Hallan cellulosatehdas
Perustettu 30.9.2019 / Toni Näppi
Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.
Projektin tarkoituksena on kerätä yhteen projektialueella syntyneiden, kuolleiden tai asuneiden henkilöiden Geni-profiileja ja rakentaa yhteistä sukupuuta.
Rekisteröidy kyläprojektin lisäksi kokonaisuuksiin :