Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Kylä Sunila (Bärnäs), Kymi, Karhula, Kotka

« Back to Projects Dashboard

view all

Profiles

  • Anton Helenanpoika Sutela (1883 - 1918)
    Sippolan seurakunnan arkisto: Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1880-1883 SSHY (kuva 69, s.134): SSHY (kuva 70, s.134): Lastenkirjat 1880-1889 (I Ab:5) [I Ab:6] SSHY (kuva 518, s.567):
  • Hilda Adamintytär Sutela (1880 - 1918)
    Pieksämäen seurakunnan arkisto: Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1863-1884 (I C:9) SSHY (kuva 195, s.194): Lastenkirjat 1880-1889 (I Ab:11) SSHY (kuva 338, s.676–677): Lastenkirjat 1890-1...
  • Kristian Taavetinpoika Sunila (1842 - d.)
    Kymi *4.3.1842 6.3.1842 Bärnäs B:de David Anderss. Maria Evasdr. Christian Kymi rippikirja 1882-1890 (MKO26-37 I Aa:13) Sivu 52 Bärnäs, Sunila ; SSHY / Viitattu 06.09.2021
  • Toivo Alarik Kristianinpoika Sunila (1889 - 1918)
    Suomen sotasurmat 1914-1922 tietokanta Osapuoli: Punainen Siviilisääty: naimisissa Lasten lukumäärä: 3 Kieli: suomi Sotilasjärjestö: Punakaarti Sotilasasema: muonituspäällikkö Sotilas vai sivii...

Tämä projekti on Kymin pitäjän ja kunnan, myöhemmin Karhulan kauppalan ja nykyisin Kotkan Sunilan kylän (Bärnäs) kyläprojekti johon kuuluvat myös Hallan ja Tiutisen saaret. Kylän kiinteistörekisteritunnus alkaa numeroilla 285-410-

Kylänosat:
Halla | Metsäkulma (osa) | Popinniemi | Perävarppi | Pyötinen | Rauhala (osa) | Sunila | Suulisniemi | Tiutinen

Sunila on Kotkan kaupunginosa Suomenlahden rannikolla kaupungin itäosassa. Alue on tunnettu Alvar Aallon arkkitehtuuria olevasta asuntoalueesta, joka rakennettiin 1930–1950-luvuilla, sekä Stora Enso Oyj:n (aikaisemmin Sunila) sulfaattisellutehtaasta. Sunilan tilastoalueen asukasluku on 1 145 (31.12.2012).Tilastoalueeseen kuuluu osittain Popinniemen kaupunginosaan kuuluvia alueita.

Historia

Sunila kuului Kymin kuntaan vuoteen 1950 saakka ja Karhulan kauppalaan vuosina 1951–1976. Karhulan–Sunilan yksityinen rautatie rakennettiin vuonna 1937 Kymin rautatieasemalta Sunilaan ja edelleen Hallan saareen. Alvar Aallon suunnittelema Sunila Oy:n sulfaattisellutehdas aloitti toimintansa vuonna 1938. Tehdas rakennettiin Pyötisen saareen, joka pengerrettiin mantereeseen kiinni. Tehtaan ympäristöön rakennettiin laaja asuntoalue, jossa on pääosin 2–4-kerroksisia kerrostaloja, mutta alueeseen kuuluu myös muutamia rivitaloja ja tehtaanjohtajan asunto.

Halla on Kotkan kaupunginosa ja saari Suomenlahdessa. Halla on kaavoitettu Kymenlaakson seutukaavassa teollisuusalueeksi. Itärannalla sijaitsee Hallan satama. Saarella ei ole nykyisin asutusta. Hallan käytöstä poistettu rautatiesilta. Takana on käytössä oleva Hallaan ja Tiutiseen vievä maantiesilta. Hallan mantereesta erottava salmi on nimeltään Karhusalmi. Halla on nykyisin pengerretty kiinni sen eteläpuolella sijaitsevan Tiutisen saaren kanssa. Halla rajoittuu Popinniemen, Suulisniemen ja Tiutisen kaupunginosiin.

Historia

Hallan saarelle valmistui vuonna 1876 höyrysaha toiminimellä Hallan Osakeyhtiö. Sahan rakennuttajina toimi norjalainen yhtiö N. Otterstad & Co. Saha siirtyi suomalaisomistukseen vuonna 1916, jolloin sen osti UPM:n edeltäjä Kymiyhtiö. Saarella on ollut myös Hallan sellutehdas. Saha lopetti toimintansa vuonna 1986. Saaren omistaa nykyisin UPM, joka on suunnitellut muuttavansa Hallan sataman yksityiseksi yleiseksi satamaksi ja Karhulan–Sunilan rautatien jatkamista uudelleen saarelle. Halla liitettiin vuonna 1951 Kymistä Karhulan kauppalaan ja vuonna 1977 muun Karhulan mukana Kotkan kaupunkiin. Hallaan ja Tiutiseen pääsi ennen pelkän rautatien kautta. Se huomattiin heikoksi ja vaikeaksi kulkureitiksi, jonka jälkeen vanhan hallan sillan viereen rakennettiin maantiesilta.

Tiutinen on Kotkan kaupunginosa ja saari Suomenlahdessa Kotkansaaren itäpuolella. Se on nykyisin pengerretty kiinni Hallan saaren kanssa. Tiutisen etäisyys Kotkansaarelle on lyhyimmillään noin 550 metriä. Maitse Kotkansaarelle on matkaa noin 16 km ja Karhulaan noin 6 km. Saarella toimi Tiutisen koulu (luokat 1–6) vuosina 1912–2016. Tiutisen nimi on yhdistetty germaanisperäiseen miehennimeen Theuta, Thiuda, Thiudes, Tiude, Tiuto, joka perustuu gootin kielen sanaan thiuda, tiuda 'väki, kansa'. Toinen mahdollisuus on, että nimi perustuu samaa alkuperää olevaan ruotsalaiseen miehennimeen Thiude. Ilmeisesti henkilönnimeen on liitetty omistusta ilmaiseva s-pääte (Thiudes). Tästä saarennimi on mukautunut suomalaiseen asuun Tiutis, jonka on ajateltu olevan perusmuodossaan Tiutinen.

Historia

Tiutisessa sijaitsee Ruotsinsalmen merilinnoitukseen kuuluvia linnoitusrakennelmia, jotka ovat nykyisin raunioina. Hallan sahan rakentamisen myötä Tiutiseen muutti runsaasti työväestöä 1800-luvun lopulla ja sinne syntyi tiiviisti rakennettu puutaloalue. Jatkosodan aikana saaren rakennuskanta tuhoutui pahoin pommituksissa. Tiutinen liitettiin vuonna 1951 Kymistä Karhulan kauppalaan ja 1965 Karhulasta Kotkaan.[Wikipedia]

Tila: 1. Sunila, Hallan höyrysaha, Hallan cellulosatehdas

Perustettu 30.9.2019 / Toni Näppi

Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.

Projektin tarkoituksena on kerätä yhteen projektialueella syntyneiden, kuolleiden tai asuneiden henkilöiden Geni-profiileja ja rakentaa yhteistä sukupuuta.

Rekisteröidy kyläprojektin lisäksi kokonaisuuksiin :