Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Lumijokiset ammatinharjoittajat

view all

Profiles

  • Eino Johannes Ukura (1897 - 1979)
    Lumijoki rippikirja 1901-1910 Ollakka N:o 2. Mäkitupalainen Kaarle Tanelinpoika Ukura ja vaimo Maria Liisa Antintytär Ollakka, Wikman sekä heidän lapsensa Aina Margareeta, Eino Johannes, Ida Johanna, A...
  • Maria Sofia Matintytär Sutela (1879 - d.)
    Lumijoki No:9, Ojanhaaran kinkeri Savolainen eli Länsä 1/2 mant. Leski Maria Augustintytär Länsä (o.s. Kerola) s. 30.05.1845 Lumijoki Mies Matti s. 11.05.1846, k. 15.01.1900 Pka August Matinpoika s. 1...
  • Yrjö Sakari Ollakka (1886 - 1959)
    Lumijoki O Jaakko Jaakonpoika Ollakka s, 26.07.1851 Lumijoki, vihitty 21.10.1878, muutto 22.09.1908 Kemijärvelle Vaimo Reeta Sofia Juhontytär Paavola s. 01.04.1857 Lumijoki, k.31.12.1907 Kemijärvi Tr M...
  • Laura Ukura (1922 - d.)
    Ukura s Poro s. 26.07.1922 - terveyden hoitaja - sairaanhoitotyöt, muonitustehtävissä Lumijoella ja Limingassa Tieto: Kirjasta Lumijokiset isänmaan asialla, Lotat. Ukura Väinö s. 22.04.1921 - ali...
  • Hilda Kaisa Juhontytär Hyväri (1890 - d.)
    Ritola Tuomas Antinpoika s. 20.01.1891 Liminka, vihitty 21.08.1910, tullut 1917 1917 Limingasta vmo Hilda Kaisa Juhontytär Hyväri s. 03.04.1890 Ylitornio Lumijoki rippikirja 1911-1920 (AP_III I Aa:6)...

Tervetuloa Lumijokisten entisten ammatinharjoittajien sukuprojektiin!
Kaikki, jotka ovat kiinnostuneet entisistä ammatinharjoittajista ja sukua löytyy alla olevasta luettelosta voivat liittyä projektiin yhteistyökumppaneiksi. Sivustolle voit liittää löydetyt profiilit, valokuvia ammatinharjoittajista, täydentää sivustoa ynm.
Pääosin henkilötiedot on ennen v. 1994 ammatin harjoittajista joita koottu Lumijoen kirjoista.

Huom! On perustettu eri projekti kauppaliikkeille ja kaupiaille, jotka ovat harjoittaneet ammatteja Lumijoella *Lumijoki, kaupat, kauppiaat Lumijoki, kaupat, kauppiaat

Arkisto
Lumijoen seurakunnan rippikirjat, tilikirjat ja historiakirjat alkavat kaikki vuodesta 1902. Seurakunnan koko kirkonarkisto, rippikirjat vuodesta 1726, tilikirjat vuodesta 1675, historiakirjat vuodesta 1725 sekä kirkon- ja pitäjänkokousten pöytäkirjat vuodesta 1744, tuhoutui pappilan palossa 17.1.1902.

Lumijoen projektit

Kooste Lumijokisista ammatinharjoittajista ennen v. 1994 toimintaansa harjoittaneet. Jotkut tosin jatkaneet myös myöhemminki toimintaansa. Luettelo perustuu kirjasta Lumijoki vuosisatojen saatossa v. 1994 olevista tiedoista.

Ammattiryhmät Lumijoella:

  • Kätilöt, terveyden- ja sairaanhoitajat
  • Nuohoojat
  • Puusepät ja kirvesmiehet
  • Teurastajat
  • Muurarit
  • Nahkurit
  • Hierojat ja kupparit
  • Sepät
  • Kraatarit, ompelijat ja kutojat
  • Suutarit
  • Laipurit ja pitokokit
  • Kahvilan pitäjät
  • Muu yritystoimi

Kätilöt, terveyden- ja sairaanhoitajat

Nuohoojat

  • Vilho Andreas Vuoti sukkupuoli: Mies Syntynyt: 23. syyskuuta 1907 Lumijoki, Finland (Suomi) . "Lumijoen palolautakunnan kokouksessa ellen valittiin toiseksi nuohoojaksi Lumijoen kuntaan 4 hakijasta Vilho Vuoti Lumijoelta, Kaiku 1939 21.02.1939 NO 42 sivu 3.

Puusepät ja kirvesmiehet

  • 1. Ervastin Kalle
  • 2. Heikkinen Veijo
    • kirvesmies
  • 3. Hinkula Tauno
    • talonrakentaja
  • 4. Hinkula Tauno
    • huoneitten korjaaja, tapetit ja maalus
  • 5. Hällin Erkki
    • teki huonekaluja, pumppumestari
  • 6. Jäger Jussi
    • saavin, kiulun ja kirnuntekijä
  • 7.Kaijala Eino
  • 8.Kamula Jaakko
    • kirkonrakentaja, saaranastuoli, alttari, ynm. huonemkalut
  • 9. Koukkula Antti
    • huonekaluja, teki Laurilan tiskipöydän 1938 ja paljon muuta
  • 10. Kuokkanen Uuno
    • kirvesmies
  • 11. Kuukkala Antti
    • huonekaluja
  • 12. Kärkkäinen Esko
    • kirvesmies
  • 13. Lainekallio Kalle
    • asuntojen korjaaja
  • 14. Lainekallio Matti
    • veneentekijä
  • 15. Laukka Antti
  • 16. Maijala Veikko
    • veneentekijä
  • 17. Ollakka Antti
    • längen tekijä
  • 18. Ollakka Kalle (vanhempi)
    • hirsirakentaja myös huonekalut
  • 19. Ollakka Kalle (nuorempi)
    • hirsirakentaja ja huonekaluja. Sanoi "mitä se on melekeen" sen pitää olla justiinsa
  • 20. Pakaslahti Heimo
    • teki huonekaluja
  • 21. Pelkonen Iikka
    • korintekijä
  • 22. Pärnänen Aimo
    • asuntojen korjaaja
  • 23. Raappana Eino
    • verraton talonrakentaja
  • 24. Rantala Esko
    • kirvesmies
  • 25. Roukolan Topi
    • korintekijä
  • 26. Toppi Antti
    • kirvesmiehen töitä
  • 27. Tuohino Yrjö
    • betonimies, navetan sisustaja
  • 28. Törön nikkari
    • huonekaluja
  • 29. Ukura Martti
    • kirvesmies
  • 30. Varvari Heikki
    • rukin tekijä
  • 31. Vuoti Kalle
    • suksien tekijä, hirsirakentaja, huonekaluja. Ylipää.
  • 32. Viinikka Antti
    • kirvesmies
  • 33. Äijälä Kalle
    • längen tekijä
  • 34. Juho Erkki Heikinpoika Kauppi s. 15. 12 1894 Lumijok k. 31. 10. 1962 (67) Lumijoki, asui Varjakassa. Kyläyhteisöissään tunnettu kädentaita ja taloudessa tarvittujen työkalujen valmistaja. Lähde: T. Kauppi 23.03.2022.
  • 35. Iikka Matinpoika Paavola s. 21.03.1889 Lumijoki, asui Sipolanperällä. Kyläyhteisöissään tunnettu kädentaitaja ja taloudessa tarvittujen työkalujen valmistajia. Rakenteli jopa hevosen parirekiä pienessä pirtissä. Lähde: T. Kauppi 23.03.202
  • 36. Uuno Sallinen (Uno Andreas) (s.04.02.1917 Lumijoki, kuoli 15.10.1984 Lumijoki) elätti itsensä timpurin hommilla. Varjakkalaiset tuntevat paremmin Huhtalan Uunona. Oli taloissa haluttu remontoija. Koko ikänsä tapiseersi, maalasi ja rakensi talojakin. Uuno Sallinen oli myös taitava puuseppä, entisöijä, teki keittiöremontteja, puutarhakiikkuja.
  • 37.Väinö Anselm Väänänen (s. 12.01.1920 Oulujoki, k. 04.02.2013 Lumijoki) hankki koko elämänsä ajan ansiot puutöitä tekemällä. Hän teki kaikkea mahdollista puusta, käyttöesineitä, taide-esineitä, huonekaluja, leluja kuten kuorma-autoja, jakkaroita, nuken sänkyjä, kärpässienituoleja. Väinö Anselm oli myös jonkun aikaa Lapinkoulun veistonopettajana.

Teurastajat

  • 1. Alalauri Kustaa
    • Hirvasniemi. Sanottiin, että Kustaa oli valan tehnyt teurastaja.
  • 2. Jakkula Kalle (vanhempi)
    • Kirkonylä
  • 3. Kallio Erkki
    • Ylipää
  • 4. Karjala Kalle
    • Korvenkylä
  • 5. Kuokkas Kalle
    • Kirkonkylä
  • 7. Kylmänen Arvi
    • Hirvasniemi
  • 6. Kylmänen Samppa
    • Hirvasniemi. Osti myös eläimiä ja palvasi lihat, joita sitten kauppasi meijerin torilla ja muuallakin kylällä.
  • 8.(Lindberg) Antti Sädesuo
    • Kirkonkylä
  • 9. Ollakka Antti
    • Kirkonkylä
  • 10. Säikkälä Janne
    • Lapinkylä
  • 11. Säikkälä Jorma
    • Hirvasniemi
  • 12. Säikkälä Matti
    • Hirvasniemi
  • 13. Ukura Eino
  • 14. Soini Eemeli s. 29.12.1882, k. 18.03.1946 Juho Eemil Juhonpoika Soini
    • Teurastajana Lumijoen Osuusmeijerin sikalassa. Tieto: Kirjasta Lumijokiset isänmaan asialla. Lumijokiset vapaussoturit.

Muurarit

  • 1. Alalauri Kustaa, uunintekijä
  • 2. Jakkula Arvo
    • seinämuurari, navetantekijä
  • 3. Jakkula Kalle
    • seinämuurari, navetantekijä
  • 4. Kamula Jaakko
    • uunintekijä
  • 5. Kauppi Juho
    • uunintekijä
  • 6. Kauppi Otto
    • uunintekijä
  • 7.Kekäle Veikko, seinämuurari
  • 8. Lahtimaa Veikko
    • seinämuurari
  • 9. Laurila Sauli
    • seinämuurari
  • 10. Pottala Olli
    • seinämuurari
  • 11. Saarela Jorma
    • seinämuurari, navetan tekijä
  • 12.Soini Ville
    • seinämuurari
  • 13. pitäjän muurari Matti Matinpoika Mällinen (voisi olla vuosina 1858 - 1860 pso Anna 1858 - 1860 kun oli Vuotila No 5, a isäntänä)

Nahkurit

Hierojat ja kupparit

  • 1. Dahl Maria
    • hieroja ja kuppari
  • 2. Greus Reeta
    • kuppari
  • 3. Laurukainen Liisa
    • hieroja ja kuppari
  • 4. Laurukainen Maija
    • hierija ja kuppari
  • 5. Lämsä Lyyti
    • hieroja ja kuppari
  • 6. Paavola Alliina
    • hieroja
  • 7. 10. Räinä Matti
    • hieroja
  • 8. Seikka Hilda
    • hieroja
  • 9. Tyni Liisa (Sakarin Liisa)
    • hieroja
  • 10. Vuoti Maija (Sampan Maija)
    • hieroja
  • 11. Äijälä Fiia
    • hieroja

Sepät

  • 1. Jakku Juho
    • 1860- luvulla elänyt, teki hevosten kengät, naulat ja kaikki muutkin tarvekalut
  • 2. Seppä Pekka
    • 1860- luvulla elänyt, teki hevosten kengät, naulat ja kaikki muutkin tarvekalut
  • 3. Greus Heikki
    • Tiironperä. "Tuhkala", yleisseppä
  • 4. Kukkohovi Iikka
  • 5. Merilä Iikka
  • 6. Merilä Seppä
    • Lapinkylä. Kaiken tekijä.
  • 7. Mursu Veikko
    • Kirkonkylä. Yleisseppä.
  • 8. Remes Jussi
    • Kankaapää. Yleisseppä.
  • 9. Risto Seppä
    • Kirkonkylä. Lukkoseppä.
  • 10. Räinä Jaakko
    • Lapinkylä. Yleisseppä.
  • 11. Viinikka Vilho
    • Ylipää. Viikateseppä.
  • 12. Vuoti Arvo
    • Montun seppä". Yleisseppä, kaiken tekijä.
  • 13. Äijälä Edvard
    • Kirkonkylä. Erikoinen viikateseppä.
  • 14. Äijälä Vilho
    • Kirkonkylä. Yleisseppä.
  • Lisäykset: 15 Lumijoen henkikirjassa 1902 maininta: Ellilän palstatila Lumijoen Osuuskauppa seppä Lauri Syväys s. 1890, yht. 1 henkilöä.

Kraatarit, ompelijat ja kutojat

  • 1. August raatari
    • 1800 - luvulla mainitaan, teki miehille ja naisille asusteita.
  • 2. Ervasti Maria
    • Kirkonkylä. Tikkasi täkit, teki miesten flanelliset alusvaatteet.
  • 3. Hällin Sofia (Ylilauri)
    • Kankaanpää. Naisten asusteet.
  • 4. Jussila Sirkka
    • Kirkonkylä. Naisten asusteet.
  • 5. Kankaan Greetta
    • Ylipää. Miesten ja naisten asusteet, myös kankaita oli myytävänä.
  • 6. Kelan ompelimo
    • Kirkonkylä. Naisten ja miesten asusteet.
  • 7. Kursula Helga
    • Kirkonkylä. Miesten ja naisten asusteet.
  • 8. Laukka Ida
    • Kirkonkylä. Kutoi sukkia, villapuseroita ynm. koneella.
  • 10. Makkonen Irja (siirtoväkeä)
  • 11. Malmiaho Elma
    • Kirkonkylä. Konekutoja, kaikenlaiset kudonnaiset.
  • 12. Mäen Vieno (Iisakka)
    • Kutoi koneella kaikenlaisia kudonnaisia.
  • 13. Niemelä Aino (Maunu)
    • Kutoi ikkunaverhot, ryijyt, pöytäliinat ynm.
  • 14. Niemelä Toini
    • Kirkonkylä. Konekutoja, kaikenlaiset kudonnaiset.
  • 15. Ollin Maija (Anttila)
    • Ylipää. Naisten asusteet.
  • 16. Paavola Maria
    • Vältinperä. Miesten asusteet, erikoisesti pussihousut.
  • 17. Ritloa Hilda
    • ja 18. Ritloa Tuomas
    • Kirkonkylä. Miesten ja naisten asusteet.
      • Jäsenyydestä erotettu. Sen johdosta, että räätäli Tuomas Ritola on poistunut Lumijoelta ja jättänyt jälteensä joukon selvittämättömiä raha-asioita sekä yksityisten henkilöjen että Lumijoen t.y:n vahingoksi, ja koska hän ilmoituksista huolimatta ci ole saapunut niitä selvittämään, päätti mainittu mainittu yhdistys kokouksessaan eroittaa Ritolan yhdistyksen jäsenyydestä sekä kuolettaa hänen jäsenkirjansa, jonka numero on 8. Työläisiä muualla pyydetään varomaan mainittua henkilöä. SUOMEN TYÖMIES192102.09.1921 NO 200 sivu 3 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1590381?term=... Tuomas Ritola ja vaimonsa Hilda Kaisa Juhontytär Hyväri
  • 19. Runtti Maria
    • Lapinkylä. Naisten ja miesten asusteet.
  • 20. Räinä Liisa
    • Ylipää. Naisten asusteet.
  • 21. Räinä Riitta
    • Graalundin kankaalla. Naisten asusteet.
  • 22. Sallinen Hilja
    • Sallisen perä. Naisten ja miesten asusteet.
  • 23. Sillanpää Antti
    • Ylipää. Kraatari, teki miesten ja naisten asusteita.
  • 24. Siilin Matti (siirtoväkeä)
    • Teki Soinilassa miesten asusteet ja turkit.
  • 25. Tasanto Tyyne
    • Kirkonkylä. Konekutoja, kaikenlaiset kudonnaiset.
  • 26. Tjäder Antti (Tasanto)
  • 27. Vesan Saimi (Iisakka)
    • Konekutoja, myös naisten asusteet.
  • 28. Vuoti Martta (Sallinen)
    • Kirkonkylä. Miesten ja naisten asusteet.

Suutarit

  • 1. Greus Jaakko (Hietala)
    • Tiironperä. Teki uusia kenkiä.
  • 2. Greus Kalle (vanhempi)
    • Suutaroi kotonaan, teki uusia ja korjasi vanhoja.
  • 3. Greus Kustaa (nuorempi)
    • Osuuskaupan verstaalla ja myös kotonaan.
  • 4. Greus Kustaa
    • Osuuskaupan verstaalla ja myös kotonaan.
  • 5. Greus Sulo
    • Kirkonkylä.
  • 6. Häikö Jaakko
    • Ylipää. Laittoi narua kenkään.
  • 7. Kamula Eino
    • Ylipää. Teki kenkiä ja korjasi rikkinäisiä.
  • 8. Kamula Jaakko
    • Lapinkylä.
  • 9. Kamula Jaakko
    • Ukuranperä. Teki kenkiä ja korjasi rikkinäisiä.
  • 10. Kivimäki Veelu
    • Osuuskaupan verstaalla.
  • 11. Kulju Lauri
    • Varjakka.
  • 12. Kupinan suutari
    • Ylipää. Teki kenkiä ja korjasi rikkinäisiä.
  • 13. Lahdenperä Lauri
  • 14. Laukka Frans
    • Hirvasniemi.
  • 15. Lämsä Jalmari
    • Lapinkylä.
  • 16. Länkinen Valtteri
    • Ylipää. Teki uusia ja teki vanhoja.
  • 17. Maijala Jaakko
    • Lapinkylä.
  • 18. Pernu Antti
    • Kankaanpää.
  • 19. Sartiola Jaakko
  • 20. Toppi Antti
    • Ylipää. Mainitaan myös satulasuutarina.
  • 21. Ukura Antti
    • Ukuranperä.
  • 22. Velman Oskari
    • Kirkonkylä. Tikkusuutari.
  • 23. Vuoti Antti (Vartin Antti)
    • Kirkonkylä. Laittoi narua kenkään, leikkasi myös miesten ja naisten hiuksia.
  • 24. Vuoti Martti
    • Lapinkylä. Korjasi ja teki uusia kenkiä.
  • 25. Äijälä Hannes
    • Lapinkylä.

Leipurit ja pitokokit

  • 1. Daavittila Lyyti
    • Pitokokki Varjakka.
  • 2. Hentilän kotileipomo (Katso lisätiedot sivuston alalidasta)
  • 3. Jakkula Kirsti
    • Kotileipomo, pitokokki.
  • 4. Junkkonen Pirjo
    • Pitokokki.
  • 5. Kauppi Emma
    • Pitokokki, torikauppaaa Oulussa.
  • 6. Kokko Esteri
  • 7. Kursula Hilma.
    • Pitokokki, Valtinperä.
  • 8. Laukka Olga
    • Leipoi kotonaan myyntiin nisua ja pikkkuleipiä.
  • 9. Merilän Elli (Katso lisätietoa sivuston alalaidasta)
    • Totikauppaa Oulussa.
  • 10. Meriläisen leipomo (Katso lisätietoa sivuston alalaidasta)
    • Kaikki leivontatuotteet.
  • 11. Niemelä Toini
    • Kotileipomo, pitokokki. Toini oli myös "pääleipurina" Ojantakasen Leipomolla ja sittemin Niity Leipä Ky:llä.
      • Toini Katariina Niemelä (Ylilauri) Private
  • 12. Ojantakasen Leipomo (Katso lisätietoa sivuston alalaidasta)
  • 13. Ollakka Aino
    • Totikauppaa Oulussa.
  • 14. Pesola Iida
    • Leipoi kotonaan myyntiin nisua ja pikkuleipiä.
  • 15. Rahtula Greeta
    • Leipoi kotonaan myyntiin nisua ja pikkuleipiä.
  • 16. Räinä Greeta (Katso lisätietoa sivuston alalaidasta)
    • Pitokokki Ylipää.
  • 17. Savilaakson Leipomo (Katso lisätietoa sivuston alalaidasta)
    • Kaikki leivontatuotteet.
  • 18. Särkioja Tyyne
    • Pitokokki, Ylipää.
  • 19. Taavitan emäntä
    • Torikauppaa Oulussa.
  • 20. Ylilauri Jukka (Katso lisätietoa sivuston alalaidasta)
    • jatkoi kaikki leipomotuotteet

Kahvilan pitäjät

  • 1. Daalin Jussi
    • Ylipäässä kahvilatoimintaa 1920 - 1930 luvulla.
  • 2. Hemmi Hannes
    • Kahvila kotonaan, entinen Mäen talo.
  • 3. Jaara Salli
    • Kahvila Oltavan kankaalla 1920 - 1930 luvulla.
  • 4. Kallio Jukka
    • Baari kirkolla.
  • 5. Kivimäki Hilda
    • ja Kivimäki Aarne
    • Kahvila kotonaan 1920 - 1930 luvulla.
  • 6. Kivimäki Iida "Kottila"
    • Kahvila Lämsän kujan suussa 1920 - 1930 luvulla.
  • 7. Leiviskä Paavo
    • Kahvila entisen Säästöpankin paikalla 1900 - luvulla.
  • 8. Lumi-Baari (Myöhemin nimellä Snowriver pub. Tuhopoltettiin v. 2002. Lue lisää alhaalta: Kohta 1. L- B.)
    • Entinen Sarvelan talo. Useita kahvilan pitäjiä. Kaarina ja Eino Sarvela pitivät kauppaa. Kauppias-ajan päätyttyä muuttivat Liminkaan.
  • 9. Länkinen Maija
    • Anna Maria Länkinen (Hagell) (Länkinen Anna Maria (Maija) s. Hagell s. 14.01.1901 k. 22.05.1983. Lottakahvilan pääemäntä. Lähde: Kirjasta Lumijokiset Isänmaan asialla).
    • ja Länkinen Yrjö
    • Yrjö Heikki Länkinen
    • Kahvilatoimintaa 1920 - 1930 luvulla. ( v. 2022: Nykyisin paikan osoite Mäntytie 11, Ukuran perän tien varressa, muistissa-40 -50 luvun vaihteessa oli mm.munkien myyntiä. Lähde H.H. 05.03.2022)
  • 10. Maijala Hilma
    • ja Maijala Eino
    • Kahvila Kelliinillä.
  • 11. Ristelä Ruusa
    • Kahvila Ristelässä.
  • 12. Räinä Josefiina 1934 - 1938 kahvia, limsaa, olutta, Räinä Josefiina piti kahvilaa kotonaan Ylipäässä, leipoi itse pullat ja munkit. Tarjolla oli kahvia, limukkaa kaljaa, karkkeja ja tupakkaa,
  • 13. Sallinen Fiia
    • ja Sallinen Heikki
    • Kahvila kotonaan 1902 - 1930 luvulla.
  • 14. Viikki Tyyne
    • Kahvila kotonaan 1920 - 1930 luvulla.
  • 15. Vuoti Fanni
    • ja Vuoti Eino
    • Kahvila kotonaan Oltavassa 1920 - 1930 luvulla.
  • 16. Hilkka ja Vilho Malmipurolla oli kahvila 1970 -luvulla Lumijoen kirkonkylällä myllyn ja sahan läheisyydessä. Vilholla oli myös kuorma-auto ja harjoitti kuorma-autoliikennettä. (Lisätty 06.03.2022 S.J. tiedon perusteella).
  • 17. Lauri Haapala, kauppa kirkolla. Baari oli kaupan joenpuoleisessa päädyssä sillankorvassa myös noin v. 1965 tienoilla.
  • 18. Vastapäätä kunnantaloa toimi kahvila 50 - luvulla. Kahvilaa pitivät Penttilän sisarukset kotoisin Siikajoelta. Sen talontiloissa on ollut monenlaista toimintaa. Sodanaikana sijaitsi mm kansanhuollontoimisto. (Penttilän sisarukset vielä löytymättä.) (Lisätty 06.03.2022. Tieto K.M.) (Toinen sisaruksista avioitui Kaakisen Leon kanssa)

Muu yritystoimi

  • 1. Anttila Kari
    • Kaivinkoneyrittäjä.
  • 2. Anttila Olavi
    • Kaivinkoneyrittäjä.
  • 3. Greus Pentti ja pojat
    • Kaivinkoneyrittäjä.
  • 4. Greus Teppo
    • Metallialan toimintaa.
  • 5. Hinkula Kalle
    • Traktoriurakoitsija, autostatehty traktori.
  • 6. Juola Taimi
    • Mansikan viljely ja kauppa.
  • 7. Jäger Jussi
    • Masiinistit eli höyrykoneen käyttäjät
  • 8. Kamula Matti
    • Kaivinkoneyrittäjä.
  • 9. Karvonen Matti
    • Mansikan viljely ja kauppa.
  • 9. Keskitalo Väinö
    • Valokuvaaja ja hiusten leikkuu.
  • 10. Kittilän Puutarha
    • Kukkia, kasvatus ja myynti.
  • 11. Korkala Eino
    • Sirkkelisahuri.
  • 12. Kukkohovi Sirkka
    • Tekstiilisuunnitelija.
  • 13. Kuokkanen Kalevi
    • Vihannesten tuotanto ja jatkojalostus ja kauppa.
  • 14. Kykkäset
    • Luomuviljely ja kauppa, Bio - Välitys.
  • 15.Lehtonen Pasi
    • ja Lehtonen Risto. Konekorjaamo
  • 16. Limperi Antti (Sädesuo)
    • Kahvipannun tinaaja.
  • 17. Lämsä Hanna
    • Valokuvaaja.
  • 18. Lämsä Irma
    • ja Lämsä Kalevi. Etenafarmi.
  • 19. Maijala Markku
    • ja Maijala Ritva. Markiisin valmistus ja myynti.
  • 20. Marttila Kaisu
    • Etanoita.
  • 21.Martiila Kalervo
    • Auton perävaunut, Masiinistit eli höyrykoneen käyttäjät.
  • 22. Maunu Juho
    • Masiinistit eli höyrykoneen käyttäjät
  • 23. Meskus Ahti
    • Konepajatoiminta.
  • 24. Meskus Kauko
    • Traktorin peräkärryt ja kopit.
  • 25. Määttä Tauno
    • ja Määttä Terttu. Mansikat ja juurikasvit, kauppaa.
  • 26. Ollakka Reijo
    • Kasvihuone, taimien myynti.
  • 27. Ollakka Yrjö
  • 28. Oksa Marjaana
    • ja Oksa Esko. Mansikan viljely ja kauppa.
  • 29. Otsamo Taina
    • Kudontaa.
  • 30. Pesola Heikki
    • Kaivinkoneyrittäjä.
  • 31. Pieti Antti
    • ja Ylilauri Erkki. Vasaramylly.
  • 32. Saarela Kustaa
    • Ajoi traktorilla senkun kerkesi kaikenlaisia peltotöitä.
  • 33. Tomberg Heikki
  • 34. Ukura Väinö
  • 35. Vuoti Reijo
    • Asepaja.
  • 36. Ylilauri Erkki
    • Puusepänverstas, kananpoikasten hautomo, sirkkelisaha, puusepän verstas, ovia ja ikkunoita, metallisorvi, kaivinkonetoiminta.
  • Ojantakanen, Johannes maanviljelijä 'Lumijoen pitäjä 2,1/10 1933
  • Kätilö Alma Nieminen s. 17.01.1885 Kuhmoinen

Ammattimainen autoliikenne Lumijoella 1928 - 1993

Linja-autoliikenne

  • Marttila Eino
  • Kerola Matti
  • Kokko Kaarlo
  • Pernu Jaakko
  • Lumijoen Bussi Ky

Taksiautoilijat

  • Laurila Jaakko
  • Jakkula Aaro
  • Sallinen Kaarlo
    • Lumijoen pitäjässä asuvalle autonkuljettaja Kaarlo Heikki Salliselle luvan harjoittaa ammattimaista liikennettä viidellä henkilöautolla henkilöiden'kuljetusta varten linjoilla Lumijoki—Liminka— Oulu. Lumijoki— Kestilä, Lumijoki Raahe- -Kalajoki ja Lumi jokia—Kajaani sekä päinvastoin Lumijoen pitäjän ollessa liikenteen kotipaikkakuntana. Lähde: Lehti Liitto 1929 05.10.1929 NO 230 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1566533?term=...
  • Kela Armas
  • Kela Saara
  • Kokko Kaarlo (1950 - 1992)
  • Kaarlo Kokko
  • Kokko Esteri (1992 - )
  • Sutela Pekka

Kuorma-autoliikenne

  • Tukki Jussi
  • Pieti Lauri
  • Malmipuro Väinö
  • Kerola Matti
  • Jakkula Aaaro
  • Laurila Jaakko
  • Saarela Lauri
  • Kela Armas
  • Kela Saara
  • Malmipuro Vilho.
    • Hilkka ja Vilho Malmipurolla oli kahvila 1970 -luvulla Lumijoen kirkonkylällä myllyn ja sahan läheisyydessä. Vilholla oli myös kuorma-auto ja harjoitti kuorma-autoliikennettä. (Lisätty 06.03.2022 S.J. tiedon perusteella).
  • Prokkola Eino
  • Maijala Vilho
  • V. Maijala Ky
  • Säikkälä Arvo
  • Säikkälä Rauha
  • Säikkälä Jouko
  • Lukkarila Olavi
  • Lukkarila Seppo
  • Holappa Valtteri
  • Kukkohovi Esko
    • ja Pentti
  • Martiila Matti
  • Seikkala Heikki
  • Kuljetusliike H. Seikkala & P. Särkelä
  • Lumijoen Kuljetus Oy
  • Lumijoe Kuljetus Oy
  • Kokko Kaarlo
  • Maansiirto Malmipuro Oy
  • Junnon Sora
  • L. Knuutila & H. Seikkala
  • Lauri Knuutila
  • Paloniemi Vilho
  • Sallinen Eero
  • Soini Timo
  • Holapan Kuljetus Ky
  • Kerola Tapio
  • Paavola Kauno
  • Paavola Heikki

Pakettiautoilijat

  • Mikkola Mauri
  • Viinikka Arvi
  • Viinikka Arto
  • Saarnio Raimo
  • Aarne Lehtonen, kuorma-autoliikenne (Tieto 14.07.2022 R. Lehtonen)

Kohta 1.L -B. Lisätietoa Lumi-Baari myöhemmin Snowriver pub. Ravintola poltettiin Lumijoella
TILAAJILLE
STT
13.9.2002 3:00
LUMIJOKI. Puurakenteinen ravintola paloi Lumijoen keskustassa torstain vastaisena yönä. Poliisin tutkimuksessa on ilmennyt, että palo ilmeisesti sytytettiin tahallaan.
Toripolulla sijaitseva Snowriver pub tuhoutui palossa korjauskelvottomaksi. Myös kiinteistössä sijainnut asuinhuoneisto kärsi tuntuvia vaurioita. Poliisin mukaan taloudelliset menetykset ovat merkittäviä. Henkilövahinkoja ei sattunut.
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000004081690.html

media.geni.com/p14/e1/96/bc/27/5344486282a3dbbb/nahkuri_maki__original.jpg?hash=a92e62570541d7e3cd8ffe25e5847c331a558698f8c26b408690ce18f18978bf.1717311599
ILMOITUS.
Täten teen tiettäväksi Limingan ja Lumijoen kuntalaisille eteenkin niille, jotka ovat tarvinneet nahkoja valmistuttaa minun nahkuri-liikkeessäni. — Että olen myönyt nahkuri-liikkeeni, ammattitoveri Robert Mäkiselle, ja suosittelen häntä myöskin kunnollisena työmiehenä jatkamaan samaa nahkuri-liikettä Lumijoella. — Kaikki ne joilla on nahkoja parkittavana, voivat periä ne ulos, sikäli kun ne valmistuvat, kuten ennenkin. — Ja samalla saan ilmoittaa, että minä tulen jatkamaan nahkuri-liikettä Ruukinkoskella, J. U. Simeliuksen nahkatehtaalla, Lumijoella 17 p. maalisk. 1908.
Kunnioittaen: J. Petäjämaa Jaakko Kaisanpoika Petäjämaa
Ostettuani nahkuriliikkeen ammattitoveri J. Petäjämaalta Lumijoella, — Pyydän sulkeutua arvoisan yleisön suosioon ammatti-alallani. HUOM.! Nahkoja parkittavaksi otetaan läheltä ja kaukaa. — Työ tehdään huolellisesti ja joutuin, kuten valmistettavan tavaran arvo sen myöntää. Kunnioittaen: Robert Mäki. Robert Eevanpoika Mäki
Kirje osote: Liminka, Lumijoki
LIITTO190804.04.1908 NO 39 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/667081?term=R...

Lumijoelta leipomon yrittäjiä maailmalle

Hentilän Kotileipomo

Hentilän kotileipomon perustaja ja pääleipuri, Kyllikki Hentilä, on saanut oppinsa leipomiseen jo lapsena äidiltään Elli Meriläiseltä. Vuonna 1985 kaksi sisarusta, Kyllikki ja Marjatta, päättivät perustaa Liminkaan ensimmäisen yhteisen leipomonsa, Limingan tytöt. Molemmat sisaruksista perustivat myöhemmin vielä omat leipomonsa.
Vuonna 1991 alkoi uusien Hentilän kotileipomon tilojen rakentaminen Lumijoen Varjakkaan, jossa toiminta jatkuu yhä. Kyllikki toimii edelleen pääleipurina, leivän-ja pullanpaistajana hänen miehensä Veikko. Leivät leivotaan lisäaineettomasti, kaulitaan käsin ja paistetaan kiviarinauunilla. Jo vuosikymmenten ajan tuoreet leivonnaiset on markkinoitu suoraan lähialueen toreilla, markkinoilla ja muissa tapahtumissa, ja näin jatkossakin.
https://www.hentilankotileipomo.fi/uusi/historia/ Viite 08.10.2023

Lännentilan Leipomo Oy

- Lännentilan Leipomo Oy on tuorein Lumijokisten omisteinen leipomo perustettu -22, tosin toimii Oulussa. Alun perin kyseessä on Kurkelan Rieskaleipomo Oy, joka on siirtynyt yrityskaupalla Lännentila Leipomo Oy nimiseksi.
Suomen tunnetuin rieska.
Aito maku, joka tuo mieleen entisaikojen kotona tehdyt rieskat, ja huolellinen, päiviä kestävä valmistus. Niistä tunnistat Lännentilan Rieskaleipomon tuotteet – tuoreet, pehmeät ja lähellä tuotetut.
Lännentilan leipomon edustajat ja Jutila pitävät rieskaa.
Tarinamme alkoi vuonna 2002.
Lännentilan Rieskaleipomon juuret ovat Pohjoisessa, Pudasjärvellä, pienessä kotileipomossa, joka aloitti toimintansa vuonna 2002. Kaurarieskasten suosio oli pian niin suuri, että tuotantoa piti laajentaa vastaamaan kysyntää, vuonna 2011 syntyi Ouluun Kurkelan Rieskaleipomo.
Vuonna 2023 rieskaleipomo siirtyi Lännentilan veljeksille Viljamille, Joonakselle ja Klaussille. Veljekset halusivat jatkaa maan parhaan rieskan tarinaa, tavoitteenaan tehdä Lännentilan rieskasta Suomen tunnetuin rieska.
Makuelämyksiä koko Suomelle
”Olemme rieskaleipomo, joka tarjoaa sinulle makuelämyksiä. Niitä hetkiä jolloin hyvä ei riitä vaan tarvitaan parasta.”
Leipomomme sijaitsee Oulussa, Etu-Lyötyssä. Tuotteitamme on saatavilla laajasti ympäri Suomen kauppoja ja kesäisin tuotteita on tietysti myynnissä kaikilla Lännentilan myyntipisteillä.
https://www.lannentilanleipomo.fi/suomen-tunnetuin-rieska . Viite 08.10.2023.

Meriläisen Leipomo

- Meriläisen Leipomo. Meriläisen suvulla on tosi pitkä kotileipomo historia. Varsinainen yritystoiminta on alkanut 70-luvulla Lapin kylällä Merilässä, yrittäjänä Seppo Meriläinen. Meriläisen Leipomo toimi Lumijoella Oulun Maikkulaan muuttonsa 2012 asti.
- Hentilän kotileipomo. Meriläiset on oikeaa leipuri sukua. Sepon siskokset Kyllikki ja Marjatta aloittivat leipomisen -85 paikkeilla nimellä ”Limingan tytöt”. Aikanaan tytöt eriyttivät toimintansa ja joskus -90 luvun alussa Kyllikki perusti Lumijoen Varjakkaan Hentilän Kotileipomon. Viite 08.10.2023.

Meriläisen leipomo
Juurevasti vuodesta 1946
Meriläisen leipää on leivottu vuodesta 1946, jolloin Elli-mummo aloitti ruisleivän ja rieskan leipomisen Lumijoella karjatilallaan lisätienestin toivossa. Historiamme juontaakin juurensa torimyyntiin, joka on erottamaton osa perimäämme. Ehkä siksi leipä maistuukin meistä parhaalta tuoreena, vielä lähes lämpöisenä! Leipomotoiminnan jatkuessa kolmannessa polvessa leivomme edelleen perinteisillä resepteillä ja kotimaisista raaka-aineista – paikallisia leipäperinteitä kunnioittaen.

Meistä
Leipomotoiminnan jatkuessa kolmannessa polvessa leivomme edelleen perinteisillä resepteillä ja kotimaisista raaka-aineista – paikallisia leipäperinteitä kunnioittaen.

Toripaikan henki
Meriläisen leipomon tarina alkaa Meriläisen mummosta Ellistä Lumijoella, joka 40-50-lukujen taitteessa aloitti leipomisen lisätienestin toivossa karjatilallaan. Tuolloin nyssykät, jotka olivat täynnä ruisleipää ja rieskaa sekä leipäjuustoa, kuljetettiin linja-auton kyydissä torille myytäviksi. Toripöydällä on siten suuri merkitys yrityksen historiassa ja Meriläisellä onkin Oulun torin pisin yhtäjaksoisesti toiminut myyntipaikka. Tarina kertoo, että ruoan ollessa kortilla sai pöydän alta kyselemällä myös lihakimpaleita – vasta leivotun leivän ollessa kuitenkin aina päätuote.

Juurevaa leipää läheltä
Leipä maistui oululaisille ja lähiseudun asukkaille siinä määrin, että pirttipöydän reunojen tultua vastaan päätettiin perustaa leipomo. Isä Sepon palattua armeijasta vuonna 1972 päätti hän aloittaa leipomisen yhdessä äitinsä Ellin kanssa. Ensimmäinen leipomo sijaitsi Lumijoella, pihapiirissä, käytöstä poistetussa navetassa. Ja kun maine kiiri, siirtyi leipomotoiminta lopulta vuonna 2013 Oulun Maikkulaan suurempiin toimitiloihin. 2010-luvulla leipomossa toteutettiin sukupolvenvaihdos, jossa Sepon ja hänen vaimonsa Marja-Leenan lapset ottivat vuorostaan vetovastuun. Näin leipomisen perinne siirtyi jälleen sujuvasti sukupolvelta toiselle.

Leipomon yhteydessä toimii nykyään myymälä-kahvila, jonka myös moni arkisin lounastava on löytänyt.
Markkinoiden monen muutoksen ja myllerryksen keskellä vahva usko omaan tekemiseen ja omien tuotteiden aitoon erinomaisuuteen on kantanut. Leipomotoiminta on laajentunut ja tuotevalikoima kehittynyt, mutta silti leipomon sydän on perinteisillä resepteillä ja valmistusmenetelmillä kotimaisista raaka-aineista tehdyissä tuotteissa, jotka ovat säilyttäneet sielunsa vuosikymmenestä toiseen. Paikkakunnan leipä- ja konditoriaperinteitä jatketaan hyvällä maulla ja sukupolvien kokemuksella.

Koska leipä maistuu parhaalta tuoreena
Leivomme ja toimitamme leipää sekä muita herkkuja lähiseudun ostajille pitkin viikkoa, jotta leipähyllyltä löytyisi aina lämpimäisiä kotiin vietäväksi. Meidän mielestämme leipä maistuu parhaalta tuoreena ja leivomme tuotteemme tämä ajatus kirkkaana mielessä.
17.09.2023 https://merilaisenleipomo.fi/meista/

Meriläisen leipomon tulipalo Leipomotuotteet syttyivät palamaan Meriläisen leipomossa Oulussa
Tulipalo levisi leipäuunista leipomon ilmanvaihtokanavaan.
Heini Särkkä
30.4.2022 12:13 | Päivitetty 30.4.2022 12:39
MERILÄISEN leipomossa syttyi lauantaina tulipalo Haaransuontiellä Oulussa. Kukaan ei ole loukkaantunut palossa, joka sai alkunsa leipomon leipäuunista ja levisi sieltä ilmanvaihtokanavaan.
– Tuotannossa tapahtui jonkinlainen katko ja leipomotuotteet syttyivät, kertoo päivystävä palomestari Jyri Jäntti Oulu-Koillismaan pelastuslaitokselta.
Jäntin mukaan leipäuunin suoraan katolle vievä kohdepoistokanava on imaissut liekit ilmanvaihtokanavaan.
– Leipomoympäristössä on jauhopölyä kertynyt vuosien ajan, joten kanavassa on paljonkin palavaa tavaraa, palomestari kuvailee.
Palo syttyi leipomon ilmanvaihtokanavissa.
Leipomon työntekijät havaitsivat tulipalon aamupäivällä ja tekivät itse alkusammutusta käsisammuttimilla, päivystävä palomestari sanoo.
– Leipomon oma väki ilmoitti palosta hätäkeskukseen ja sai sammutettua itse liekkipalon, mutta kytöpaloa korkealla kanavissa ei saatu sammumaan. Ensihoito tarkisti, ettei henkilökunta on hengittänyt liikaa savua.
Palokunta on nyt sammuttanut tulipalon, mutta leipomohenkilökunnan on tehtävä vielä jälkivartiointia- ja siivousta.
Sammutustyöt ovat vielä käynnissä, mutta palo on hallinnassa.
https://www.is.fi/oulun-seutu/art-2000008785270.html

Ojantakasen Leipomo

Ojantakasen Leipomo Rahtulaan Kankaanpääntien alkupäähän, perustajina Elsa ja Uuno Ojantakanen - 50 luvun lopulla.. Elsalla oli kotileipuri taustaa, kun karja lopetettiin, alettiin leipomaan. Leipominen aloitettiin Rahtulan pirtissä. Toiminnan laajetessa pihan vastakkaisella puolella olevaan talousrakennukseen rakennettiin tilat leipomolle ja otettiin käyttöön Ojantakasen Leipomo.
- Jukka Ylilauri osti Ojantakasen Leipomon -70 luvulla. Toiminta jatkui Rahtulassa kunnes Jukka osti ( - 70 luku puoliväli?) Liminkaan muuttaneen Savilaakson Leipomon, jolloin Ojantakanen siirtyi Liminkaan. Nimi muutettiin Niitty Leipä Ky:ksi, joka myytiin -80 luvun loppupuolella uudelle yrittäjälle. Leimot niin Ojantakasenakin kuin Niitty Leipä Ky:na työllisti koko joukon Lumijokisia naisia. Viite 08.10.2023

Savilaakson Leipomo

- Alunperin Savilaakson Leipomo perustettiin Pernulle (Savilaaksojen maatila) Kankaanpääntien päähän. Savilaaksolta oli ollut emäntä ja tytär töissä Ojantakasella, josta lie tullut ajatus perustaa oma leipomo. Tilalle oli rakennettu uusi omakotitalo, johon rakennettiin jatko-osa leipomoksi. Urpo Savilaaksosta tuli leipomoyrittäjä. Leipomo toimi lähinnä omalla väellä. Urpo siirsi leipomon Liminkaan (ajankohta ?). Jukka Ylilauri osti sen ja nimi muuttui Niitty Leipä Ky:ksi. Muutaman luppovuoden jälkeen Urpo rakensi uuden Savilaakson Leipomon Liminkaan. Leipomo toimi samalla paikalla aika vasta tapahtuneeseen tulipaloon saakka, tosin uudella yrittäjällä. 08.10.2023

Savilaakson leipomon tulipaloTu­li­pa­lo roihusi Sa­vi­laak­son lei­po­mos­sa Li­min­gas­sa – uunista läh­te­nyt palo uhkasi polttaa 400 neliön ra­ken­nuk­sen maan tasalle
Savilaakson leipomossa syttyi uhkaava tulipalo keskiviikkona aamuyöstä. Palo saatiin hallintaan.
Savilaakson leipomorakennus syttyi tuleen Limingan Kuormatiellä keskiviikkona aamuyöllä. Pelastuslaitos sai hälytyksen palopaikalle kello neljän jälkeen.
Päivystävä palomestari Sami Hiltunen kertoo, että leipomon henkilökunta oli yrittänyt sammuttaa uunista lähtenyttä tulipaloa siinä kuitenkaan onnistumatta.
Leipomossa oli ollut paikalla kymmenkunta työntekijää, jotka olivat poistuneet rakennuksesta. Ensihoito tarkisti yhden savukaasuja hengittäneen henkilön.
– Saimme nopeasti palon kiinni. Tulipalo oli lähtenyt leipomorakennuksen uunista, jonka päältä liekit olivat menneet rakennuksen yläpohjaan, kertoo Hiltunen.
Hänen mukaansa tilanteessa oli vaara, että noin 400 neliön elementtikivirakenteinen leipomorakennus olisi palanut maan tasalle.
Rakennus saatiin kuitenkin pelastettua. Se on Hiltusen mukaan kärsinyt pahoja vahinkoja lähinnä uunin seudulla, toimistosiivessä on savuvahinkoja.
Uunin ylikuumenemista epäillään palon syyksi
Palon syttymissyyksi Hiltunen arvioi alkutietojen mukaan uunin ylikuumenemisen.
Leipomorakennuksen jälkisammutus- ja raivaustyöt sekä palopaikan vartiointi jatkuvat keskiviikkona vielä aamupäivän ajan.
Pelastuslaitokselta palopaikalle hälytettiin kahdeksan pelastusyksikköä.
Tu­li­pa­lo roihusi Sa­vi­laak­son lei­po­mos­sa Li­min­gas­sa – uunista läh­te­nyt palo uhkasi polttaa 400 neliön ra­ken­nuk­sen maan tasalle
Taina Virolainen 28.09.2022 06:57 Päivitetty: 07:15 28.09.2022 https://www.kaleva.fi/tulipalo-roihusi-savilaakson-leipomossa-limin...
Savilaakson leipomon toiminta keskeytyy tulipalon vuoksi Limingassa – varhain aamulla alkaneessa palossa rakenteiden tuhot saatiin kuitenkin rajattua
Rakennuksen yläpohjaa oli syttynyt tuleen nostatusuunista lähteneen palon vuoksi Kuormatiellä sijaitsevassa rakennuksessa kello 4:n jälkeen keskiviikkoaamuna.
Limingassa Savilaakson leipomossa paloi rakennuksen yläpohjaa varhain keskiviikkoaamuna. Hälytys palopaikalle tuli Oulu-Koillismaan pelastuslaitokselle kello 4:n jälkeen aamulla.
Rakennuksen yläpohjaa oli syttynyt tuleen nostatusuunista lähteneen palon vuoksi. Syyksi arvioidaan tällä hetkellä rakenteellista vikaa. Rakenteita, myös kattoa, jouduttiin purkamaan uunin yläpuolelta.
Muu osa leipomorakennuksesta kärsi savuvahinkoja, Oulu-Koillismaan pelastuslaitokselta kerrotaan.
Paikalla oli kymmenisen työntekijää palon alkaessa, ja työntekijät yrittivätkin saada tulipaloa omin voimin sammumaan. Henkilövahinkoja ei tullut.
Jälkisammutus- ja raivaustyöt olivat käynnissä vielä puoli kahdeksan aikaan aamulla.
Palon syttymissyytä tutkitaan vielä. Oulu-Koillismaan pelastuslaitokselta arvioidaan, että leipomon toimintaan tulee tauko kiinteistön kärsimien vahinkojen vuoksi. HANNA HOLOPAINEN
28.9.2022 6:22 Päivitetty 28.9.2022 8:07 https://yle.fi/a/3-12641260

- Pulla-Pirtti, perustettu kauan sitten Ouluun Lumijoen Ylipäästä lähteneen Räinän suvun toimesta.
Edellä oleva ei tietysti ole aukoton kertomus kaupallisista/teollisista leipomoista Lumijoella vaan on oma muisteluni omalta elinajaltani. Aukkoja voi varmaankin täyttää vaikka Savilaakson Urpo, Ylilaurin Jukka ja Meriläiset kuin Räinän suku. Olisi hyvä ja siinä olisi varmasti aihetta, jos joku ottaisi asiakseen tehdä gradun tai jonkun muun tutkielman Lumijokisesta leipomoyrittämisestä ja siitä miksi Lumijoki on leimautunut niin vahvaksi leipomoyrittämis paikkakunnaksi. Voisiko Lumijoen kuntakin ottaa roolia Lumijokisen leipuri-leipomo historiikin aikaan saamiseksi?
Kaupallisten/teollisten leipomoiden synty Lumijoelle ja Lumijokisia leipurisukuja. Eero Ylilauri/ Saara Lampinen 17.09.2023 Facebook sivulla Lumijeon suvut, valokuvat tarinat

Pulla-Pirtti OY

Pulla-Pirtti, perustettu kauan sitten Ouluun Lumijoen Ylipäästä lähteneen Räinän suvun toimesta.

Pulla-Pirtti Oy:n historia lyhyesti
1958 Pulla-Pirtin leipomotoiminta alkoi Aleksanterikatu 10:ssä Oulun keskustassa
1960-luvulla Anteron vaimo Tuulikki Räinä tulee mukaan yritystoimintaan
1970-luvulla Oulun leipomo muutti nykyiselle paikalleen Oulunlahteen, Perävainiolle
1988 Pulla-Pirtti Oy ostaa Raahen Leipätuote Oy:n
1991 Raahen Leipätuotteen uusien tuotantotilojen avajaisia vietettiin Pattijoella
1992 Antero Räinän pojat Hannu ja Heikki Räinä tulivat osakkaiksi yritykseen
1996 Perheleipurit yhteistyö alkaa. Pulla-Pirtti yksi osakkaista
1998 Pulla-Pirtti solmii Yhteistyö- ja osakkuussopimuksen rovaniemeläisen Lapin Leipä Oy:n kanssa
2002 Pulla-Pirtti Oy ostaa Kauhavan Pullatuote Oy:n
2003 Kauhavalla juhlittiin uuden leipomon avajaisia
2004 Pulla-Pirtti Oy osti Lapin Leivän koko osakekannan
2008 Juhlittiin Pulla-Pirtti Oy:n 50-vuotisjuhlia!
2008 Ehon leipomon omistus siirtyi Perheleipurit Oy:lle
2010 Uusi logistiikkahalli valmistui kesällä Oulun leipomon yhteyteen
2015 Pulla-Pirtille myönnettiin FSSC 22000 -standardin mukainen elintarviketurvallisuuden laatusertifikaatti
2015 Leipomo Primula Oy perustettiin yhdessä Leipomo Salosen ja yksityisten piensijoittajien kanssa
2015 Pulla-Pirtin Jauholeipomo Kaakkurin K-Citymarketissa uudistui
2015 Perheleipurit-yhteistyö päättyi. Pulla-Pirtti palasi juurilleen ja jatkoi toimintaansa alueellisena leipomona
2017 Pulla-Pirtti keskittää tuotantonsa Oulun ja Raahen leipomoihin
2017 Jauholeipomo Kaakkurin Citymarketissa loppuu vuokrasopimuksen päätyttyä
2017 Pulla-Pirtti ilmoittaa avaavansa uuden konditoria-kahvilan Oulun keskustaan
2018 Pulla-Pirtti viettää 60v. juhlavuotta
2018 Pulla-Pirtti avaa Konditoria-kahvila Sofian Oulun keskustassa 15.3.
2019 Oulun leipomon jauhovaraston laajennus
2021 Pulla-Pirttille myönnettiin BRC -standardin mukainen elintarvikelaatu ja turvallisuus sertifikaatti AA -arvosanoin
2023 Pulla-Pirttille myönnettiin BRC -standardin mukainen elintarvikelaatu ja turvallisuus sertifikaatti AA+ -arvosanoin
2023 Pulla-Pirtin Zeppeliinin kahvila sulkee ovensa

Leipomo-konditoria Pulla-Pirtti on toimintansa vuonna 1958 aloittanut Oululainen perheyritys, joka leipoo tunteella ja ammattitaidolla. Pohjois-Suomen vanhimpiin rieskaleipomoihin kuuluva leipomo on ylpeä voidessaan tarjota täysin kotimaisista jauhoista valmistetut leipänsä lähes koko Suomessa. Kotimaisuus ja tuoreus ovat leipomisen valtteja, ja kaikki Pulla-Pirtin leipomat tuotteet leivotaankin Oulussa ja Raahessa.

Makua ja perinteitä vuodesta 1958
Leipomo-konditoria Pulla-Pirtti aloitti toimintansa vuonna 1958. Lumijoelta kotoisin oleva Antero Räinä osti Oulun Aleksanterikatu 10:ssa perimätiedon mukaan jo 1900-luvun alussa toimineen leipomon. Pian myös Anteron puoliso Tuulikki Räinä tuli toimintaan mukaan ja 1980-luvulla perheen pojat Hannu ja Heikki aloittivat työt yrityksessä.

Pulla-Pirtti kasvoi vuosikymmenten myötä yhdeksi Pohjois-Suomen tunnetuimmista leipomoista - kiitos Anteron liiketoimintataitojen, Tuulikin kyvykkään tuotekehityksen sekä ammattitaitoisen henkilökunnan. Pulla-Pirtillä työskenteli vuonna 1958 kuusi leipomoalan ammattilaista. Kasvun myötä leipomo työllistää nykyisin noin 100 henkilöä.

Pulla-Pirtti on aina ollut edelläkävijä uuden leipomoteknologian käyttöönotossa. Antero Räinän ensimmäinen suuri sijoitus nuorena yrittäjänä oli aivan uudenlaisen monsuuniuunin osto. Rohkea sijoitus antoi potkua yrityksen kasvulle seuraavina vuosikymmeninä. Pulla-Pirtti oli vuonna 1958 yksi lukuisista Oulussa toimivista pienistä kivijalkaleipomoista, mutta jo 1970-luvulle tultaessa Oulun suurimpien leipomoyritysten joukossa.

Rieska- ja munkkitalo
Pulla-Pirtti tunnetaan parhaiten rieskoistaan, erityisesti leipomon syntysijoilla Oulussa. Leipomomme onkin koko Pohjois-Suomen suurin rieskanleipoja ja rieskojamme löytyy Utsjoelta Helsinkiin asti. Vaalimme tätä pohjoisen perinneleivän leivontaa hartaudella ja suurella kunnioituksella.

Myös Pulla-Pirtin munkit, donitsit ja joulutortut sekä erityisesti Runebergin tortut ovat monen mielestä niitä ainoita oikeita. Runebergin torttumme ovat oululaiseen tapaan kosteita ja kostutukseen käytetään aitoa romnmia!
Perinteisiin tuotteisiin kuuluvat myös ruistuotteet, limput ja palaleivät, sekä erilaiset vuokaleivät.

Suomalaisten makutottumusten muuttuessa myös Pulla-Pirtti on pysytellyt menossa mukana tuomalla ruokapöytään makuja niin muualta Suomesta kuin vierailta mailta. Esimerkiksi yhteistyössä muiden Perheleipurien kanssa kehiteltiin Karppinen-vuokaleipä, joka leivottiin Raahen leipomossa koko Suomen tarpeisiin.
Pulla-Pirtti Oy
lyhyesti

• Vuonna 1958 perustettu perheyritys
• Toimitusjohtaja Hannu Räinä
• Noin 100 työntekijää, välillisesti yli 200
• Tuotekategoria: tumma ja vaalea ruokaleipä, kahvileipä, konditoria- ja einestuotteet
• Leipomot Oulussa ja Raahessa
• Muut toimipisteet:

Leipomomyymälä-kahvila Oulu
Leipomomyymälä, kahvila-ravintola ja huoltoasema Pulla-Pirtti Teboil Express Raahe
Konditoria-Kahvila Sofia by Pulla-Pirtti Oulun keskustassa.
• Jakelualue: keskeisimmän kotialueen rajaavat Seinäjoki, Vaasa, Kokkola, Kuopio, Oulu, Kuhmo, Kuusamo ja Utsjoki
• Leipomo Primula Oy:n osakas

Leivät kotimaisesta viljasta
Kaikki Pulla-Pirtin tuotteet leivotaan täysin kotimaisiin jauhoihin. Suurin osa jauhoista tulee lähialueen myllystä, Kinnusen Myllyltä Utajärveltä. Pohjois-Suomen puhdas, korkealaatuinen ja turvallinen vilja takaa tuotteidemme herkullisen maun. Yhdessä vuodessa leipomo käyttää noin 2 miljoona kiloa lähialueen jauhoja, joista noin 80 000 kg on ohraa. Pulla-Pirtin tuotteet ovatkin lähiruokaa parhaimmillaan ja kannamme ylpenänä Hyvää Suomesta -merkkiä tuotteissamme.

Leipää ei tuotannosta nakata roskiin, vaan kaikki leipomoissamme syntyvä ylimääräinen leipä ja leipomukset kierrätetään paikallisen Viskaalin tilan naudoille syötäväksi ja herkuteltavaksi! Samalla vähennämme ympäristökuormitustamme.

Eteenpäin ammattilaisten voimin
Suuri kiitos Pulla-Pirtin tuotteiden saamasta suosiosta ja koko yrityksen menestyksestä vuosien varrella kuuluu ammattitaitoiselle ja sitoutuneelle henkilöstölle. Taikinantekijöillä, leipuri- ja kondiittorimestareilla, myyntihenkilöstöllä, konsulenteilla, pakkaajilla, siivoojilla ja autonkuljettajilla on jokaisella tärkeä rooli maukkaan ja tuoreen leivän saamisessa suomalaisten ruokapöytään joka päivä.

Tyytyväinen asiakas – niin kaupan päättäjä kuin leipää ostava kuluttajakin – on Pulla-Pirtille sydämen asia. Siksi tuotteita ja toimintaa halutaan kehittää jatkuvasti. Toiminnan korkeatasoisuutta pidetään yllä tekemällä säännöllisesti investointeja nykyaikaisiin tuotantotiloihin ja laitteisiin sekä pitämällä huolta henkilöstön ammattitaidosta. Uusia ideoita tuotteisiin saadaan eri maiden ruokakulttuureista, alan messuilta ja yhteistyökumppaneilta.
17.09.2023 https://www.pullapirtti.fi/Yritys

Hakupalvelu Kansallisarkiston digitoimiin Kansaneläkelaitoksen henkilökortteihin, jotka sisältävät henkilötietoja vuosina 1938–1958 kuolleista. Hakuja voi tehdä ammatin, nimen, syntymäpäivän/kuukauden/vuoden, asuinkunnan ja syntymäkunnan mukaan. Opastusta aineiston käyttöön löytyy Tuomas Salsteen sivustolta (Kelan hakemistokortit sukututkimuksessa): https://www.tuomas.salste.net/suku/kela.html.
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/kela/index.php?p=h...

Alla olevat tiedot kirkon osalta löytyy projektista:

Lumijoki
Perustettiin Limingan emäseurakunnan kappeliksi 1655. Seurakunnan ensimmäisen kirkon mainitaan rakennetun muutamia vuosia ennen 1647, jolloin se oli kuitenkin ilman omaa pappia, ja tämä kirkko purettiin uuden puisen ristikirkon tieltä 1814. Seurakunnan ensimmäinen tunnettu kappalainen (komministeri) kuoli 1708. Seurakunnan kirkko paloi ukkosentulesta 14.6.1882, samana päivänä kuin Oulunsalon kirkko. Nykyinen arkkitehti Johan Ludvig Lybeckin suunnittelema kirkko rakennettiin suureksi osaksi ympäri maata kootuilla kolehtivaroilla ja vihittiin käyttöön 3.8.1890. Erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi, kun Limingan emäseurakunta jaettiin neljäksi seurakunnaksi, mistä asiasta tuomiokapituli antoi Oulun läänin kuvernöörille puoltavan lausunnon 15.6.1899, ja perustetun seurakunnan papiston palkkajärjestelyt hyväksyttiin keisarillisen senaatin kirkollisasian toimituskunnassa 14.11.1899. Lumijoen kunta perustettiin 1867.

Kylät: Hirvasniemi, Lapinniemi, Lumijoki

Naapuriseurakunnat: Hailuoto, Kempele, Kestilä, Liminka, Oulunsalo, Revonlahti, Siikajoki

Papisto
Suostumus Lumijoen, Limingan ja Tyrnävän kappalaisten palkoista tehtiin 34.5.1735. Vuonna 1898 kappalaisen palkkaetu oli virkatalosta 500 markkaa, 220 kiloa voita, 50 hehtolitraa rukiita, 50 hehtolitraa ohria, 208 markkaa juustoa ja leipää, 130 markkaa lihaa, 158 markkaa päivätöitä sekä 100 markkaa sportteleita.

Kirkkoherrat

1919–1925 Matti Hiltula

1926–1931 Mauri Juhana Kokko

Kappalaiset

–1708 Johannes Gustavi Lithovius, komministeri

1709–1717 Michael Lithovius

1722–1748 Lars Gabrielis Lithovius

1749–1771 Petter Lithovius

1773–1799 Jakob Chydenius

1801–1809 Gabriel Anders Chydenius

1812–1817 Abraham Mellenius

1821–1842 Per Samuel Heikel

1843–1854 Johan Erik Bergstedt

1858–1870 Johan Gabriel Lagus

1873–1884 Josef Österbladh

1885–1892 Otto Alfred Tenlén

1892–1896 Johan Adolf Snellman

1897–1917 Emil David Åström, virka lakkautettiin 1899

Ylimääräiset papit

1735– Petter Lithovius, kappalaisen apulainen

1761– Anders Ravander, kappalaisen apulainen

–1807 Erik Johan Snellman, kappalaisen apulainen

1807–1812 Mikael Österberg, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja

1842–1843 Julius Abraham Vidgren, välisaarnaaja

1854 Karl Jakob Keckman, kappalaisen apulainen

1854–1858 Viktor Vilhelm Wichmann, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen

1858 Johan Gustaf Snellman, vt. kappalainen

1884–1885 Kaarle Johan Vartiainen, vt. kappalainen

1896–1897 Juho Nimrod Johansson, vt. kappalainen

1917–1918 Frans Josef Berth, vt. kirkkoherra

1918–1919 Antti Leinonen, vt. kirkkoherra

1925–1926 Armas Herva, vt. kirkkoherra, Limingan pappi

Arkisto

Lumijoen seurakunnan rippikirjat, tilikirjat ja historiakirjat alkavat kaikki vuodesta 1902. Seurakunnan koko kirkonarkisto, rippikirjat vuodesta 1726, tilikirjat vuodesta 1675, historiakirjat vuodesta 1725 sekä kirkon- ja pitäjänkokousten pöytäkirjat vuodesta 1744, tuhoutui pappilan palossa 17.1.1902.
Linkit:
Suomen Sukututkimusseura: HisKi

Projekti aloitettu 03.04.2018. Keskeneräinen.