Lumijoki, koululaitos, opettajat, oppilaat

Tervetuloa Lumijoen koululaitoksen, entisten opettajien, oppilaiden ja muun koulun henkilökunnan projektin pariin!
Kaikki ovat tervetulleita liittymään projektiin ja lisäämään henkilöitä, tekstiä, kuvia ja dokumentteja. Projektiin voidaan liittää profiileita, jotka ovat toimineet Lumijoen koululaitoksen parissa.

Tämä projekti käsittää Lumijoen kouluun liittyviä aiheita: kiertokoulusta, kansakoulun ensivaiheet, ensimmäiset oppilaat vuodesta 1884 lähtien, koulujen opettajat ja luottamuselinten puheenjohtajat vuodesta 1884 eteenpäin, koulun keittäjät, talonmiehet ja muu koulun henkilökunta.
Projektiin emme liitä elävien henkilöiden profiileita.

Lumijoen projektit

• Paikkakunta Lumijoki Paikkakunta Lumijoki
• Lumijoki, papit ja muut kirkon työntekijät, Pohjois-Pohjanmaa, Suomi Lumijoki, papit ja muut kirkon työntekijät, Pohjois-Pohjanmaa, Suomi
• Suuri adressi 1899 - Lumijoen allekirjoittajat Suuri adressi 1899 - Lumijoen allekirjoittajat
• Lumijoki, hautamuistomerkit Lumijoki, hautamuistomerkit
• Lumijokiset isänmaan asialla 1918 - 1945 Lumijokiset isänmaan asialla 1918 - 1945
• Lumijokiset ammatinharjoittajat, henkilöt ennen vuotta 1994 toimineet Lumijokiset ammatinharjoittajat, henkilöt ennen vuotta 1994 toimineet
• Lumijoki, koululaitos, opettajat, oppilaat Lumijoki, koululaitos. opettajat, oppilaat
• Lumijoki, merkkihenkilöt Lumijoki, merkkihenkilöt
• Lumijoki, kaupat, kauppiaat Lumijoki, kaupat, kauppiaat
• Lumijoki, alaprojekti yksinäisille profiileille ja muita lisätietoja Lumijoki, alaprojekti yksinäisille profiileille ja muita lisätietoja
• Lumijoen itsenäisten tilojen Talonhaltijaluettelo 1548 - 1939
• Talonhaltijaluettelon on laatinut Markku O. Kuorilehto. Talonhaltijaluettelon syntymisessä ovat avustaneet Keijo Kaukko, Timo Sarkkinen ja Reijo Savola. Talonhaltijaluettelo kirjassa: Lumijoki vuosisatojen saatossa. ISBN 952-90-5845-4, Osakeyhtiö Liiton Kirjapaino, Oulu 1994.
  • Lumijoki, Hirvasniemi - Talonhaltijaluettelo Lumijoki, Hirvasniemi - Talonhaltijaluettelo
  • Lumijoki, Kirkonkylä - Talonhaltijaluettelo Lumijoki, Kirkonkylä - Talonhaltijaluettelo
  • Lumijoki, Lapinniemi - Talonhaltijaluettelo Lumijoki, Lapinniemi - Talonhaltijaluettelo
  • Lumijoki, keräyslista 1919 - 1919, adressi Mannerheimille Lumijoki, keräyslista 1919 - 1919, adressi Mannerheimille
• Siirtolaiset paikkakunnalta Lumijoki Siirtolaiset paikkakunnalta Lumijoki

Kouluja Lumijoella

Hirvasniemen koulu
Kirkonkylän koulu
Lapinniemen koulu
Varjakan koulu
Ylipään koulu

Kiertokoulu

Kiertokoulu Lumijoella aloitti toimintansa vuonna 1868. Ennen kansakoulua tapahtui lasten opetus kiertokouluissa. Koulua pidettiin 2 -4 päivää kussakin talossa. Oppiminen näin lyhyessä ajassa oli sangen vähäistä. Kirjoitusta ja laskentoa ei voitu opettaa tuskin lainkaan.
Muutamista Lumijoen taloista lapset laitettiin Limingan kansakouluun, joka oli aloittanut toimintansa v. 1876.

Ensimmäisenä Kiertokoulun opettajana toimi lukkari Antti Koukkula'
Oulun Wiikkosanomissa oli kirjoitus Lumijoen kiertokoulusta ja siinä yhteydessä mainittiin että Koukkulan palkaksi oli sovittu kappa jyviä jokaisesta talosta ja täysihoito koluaikana. Koukkulan jälkeen oli opettajana J. Pääkkölä ja K. Huhtelin.

Kiertokoulu on alkuaan kirkon perustama, 1700-luvun lopulla yleistynyt alkeiskoulu, joka siirtyi paikasta toiseen. Kiertokoulussa opetettiin yleensä sisälukua, kristinoppia ja laskentoa. Kiertokoulu on saanut alkunsa, kun Juhana Gezelius vaati 1600-luvun loppupuolella rovasteja hankkimaan seurakuntiin yhden tai useamman henkilön, joka pientä palkkaa vastaan opettaisi kansaa lukemaan kiertämällä eri kylissä.
Kiertokoulu oli suosittu etenkin 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Se siirtyi kylästä toiseen viipyen tarpeen mukaan muutamia viikkoja kullakin paikkakunnalla. Usealla paikkakunnalla kiertokoulu korvasi vielä pitkälle 1900-luvulle kiinteästi paikallaan olevan kansakoulun.
https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-tarkoitettiin-kiertokoululla

Kiertokoulu Lumijoella
Kirkon huomassa ollut kiertokoulu aloitti toimintansa vuonna 1868. Ensimmäisenä kiertokoulun opettajana toimi unilukkari Antti Koukkula. Hän kulki talo talolta opettaen 2 - 4 päivää talossa. Lapset eivät näin lyhyessä ajassa ehtineet oppia juuri mitään. Kirjoitusta ja luvunlaskua ei koulussa juurikaan voitu ottaa, koska opettaja lienee ollut luku- ja kirjoitustaidoton eikä näin ollut "kyvykäs kyhäämään sivistyksen siementä nuorisossa" kuten Oulun Wiikkosanomissa kirjoitettiin vuonna 1868.
Koukkulan palkaksi oli sovittu kappa jyviä jokaisesta talosta ja täysihoito kouluaikana,
Koukkulan jälkeen kietokoulun opettajina toimivat ainakin J. Pääkkönen ja K. Huhtelin. Matti Liimatta oli kiertokoulun opettajana vuonna 1883 jatkaen vuosisadan vaihteeseen. Hän toimi myös lasten rokottajana.
Matti Liimatan jälkeen oli Abraham Juusola, joka oli hyvä laulumies ja sen vuoksi opetukseen kuului paljon virsiä. Lähde kirjasta: Lumijoki vuosisatojen saatossa 1994 Lumijoki seura.

Kansakoulu
Aloitteen kansakoulun laittoi kunnallislautakunnan esimies Matti Granlund kirjelmällä kuntakokoukselle 06.12.1880. Tällä päätöksellä perustettiin kansakoulun perustamisrahasto.
Kansakoulu pantiin toimeen Herralan talossa nro 19 Lapinniemen kylässä v. 1884. Kouluun saatiin ottaa poika- sekä tyttöoppilaita. Opettajan virka laitettiin avonaiseksi haettavaksi ja koulu alkoi 11.03.1884.
Koulu siirtyi pian Kirkonkylän Teron taloon, joka kunnostettiin ja laajennettiin koulukäyttöön sopivaksi. Koulu Lapinniemeen tuli v. 1928.

Maanvilj. Jaakko Lämsä kertoo Lumijoen nykyisistä asioista.
– Lumijoella on viisi kansakoulua, joilla on kaikilla omat talot. Ylipään kansakoulua ei ole kuitenkaan alkuaan kansakouluksi rakennettu, vaan on ostettu Kaakisen talo, joka on sitten kansakouluksi remonteerattu. Tälle koululle rakennetaan nyt parhaillaan talousrakennusta. – Kirkonkylän kansakoulussa, jossa käyvät myöskin Korvenkylän asutusalueen kouluikäiset lapset, on neljä opettajaa. Hirvasniemen koulussa on yksi opettaja sekä toisissa kolmessa Lapin, Varjakan ja Ylipään kouluissa kaksi opettajaa.
.....Lumijoen kirkonkylän kansakoulussa olevan 22 asutusalueen lasta.
Tekstin lähde
Teksti on julkaistu aiemmin Kalevassa 24.3.1954. http://www.kirjastovirma.fi/liminka/tahystaja/1954-03-24

Huom!

Ethän poista luettelosta alkuperäistä nimeä. Linkin profiiliin laitamme valmiin alkuperäisen nimen alle

Kiertokoulun opettajat

• 1. Antti Koukkula v. 1868 -
  
• 2. J. Pääkkölä
  
• 3. K. Huhtelin
  
• 4. Matti Liimatta v. 1883 - vuosisadan vaihteeseen. Toimi myös lasten rokottajana.
  • Matti Pekanpoika Liimatta
• 5. Aappo Matinpoika Juusola
  • Aappo Matinpoika Juusola

Lumijoen koulun ensimmäiset oppilaat vuonna 1884

Sisääkirjautuminen ensimmäiselle luokalle oli 11.03.1884 ja kaikki oppilaat olivat syntyneet Lumijoella.

• 1. Kyrö Jaakko, syntynyt 05.12.1869
  
• 2. Hinkula Jaakko, syntynyt 07.12.1868
  
• 3. Mikkola Isak, syntynyt 27.02.1869
  
• 4. Räinä Pertti, syntynyt 03.10.1869
  
• 5. Kyrö Edvard
  
• 6. Mikkola Gustaf, syntynyt 03.07.1870
  
• 7. Kerola Aappo, syntynyt 15.01.1871
  
• 8. Ollakka Juho, syntynyt 09.12.1879
  
• 9. Greus Matti, syntynyt 16.08.872
  
• 10. Lempinen Mikko, syntynyt 09.06.1875
  
  • Mikko Lempinen
    
• 11. Häll Matti, syntynyt 27.07.1875
  
  • Matti Erkinpoika Häll
    
• 12. Rautio Jaakko, syntynyt 19.05.1874
  
• 13. Laurila Iikka, syntynyt 27.05.1872
  
• 14. Ollakka Matti, syntynyt 03.02.1870
  
• 15. Mikkola Juho, syntynyt 27.11.1871
  
• 16. Daawila Heikki, syntynyt 30.04.1872
  
• 17. Kaijala Antti, syntynyt 27.09.1874
  
• 18. Laurila Greeta, syntynyt 15.12.1870
  
• 19. Vikman Maria Liisa, syntynyt 27.07.1874
  
• 20. Mikkola Anna, syntynyt 18.08.1872
  
• 21. _ Maria, syntynyt 09.05.1874
  
• 22. Hemmilä Kaija Sofia, 15.03.1872
  
• 23. Hinkula Maria Liisa, syntynyt 31.01.1874
  
• 24. Granlund Briita Liisa, syntynyt 17.01.1872
  
• 25. Granlund Maria Josefiina, syntynyt 29.07.1874
  
• 26. Soinila Briita Liisa, syntynyt 17.03.1874
  
• 27. Isokyrö Maria, syntynyt 15.02.1873
  
• 28. Inkilä Maria Sofia, syntynyt 08.07.1871
  
• 29. Greus Sofia Kathariina, syntynyt 20.12.1869
  
• 30. Lepistö Maria Anna, syntynyt 30.01.1873
  
• 31. Sipola Anna Greeta, syntynyt 16.10.1872
  
• 32. Räisä Ida, syntynyt 27.08.1869
  
• 33. Härmä Maria, syntynyt 05.07.1874
  
• 34. Rahtula Juho, syntynyt 05.07.1872
  
• 35. Rahtula Anna Greta, syntynyt 22.04.1874
  
• 36. Isokamula Greeta, syntynyt 12.03.1873
  
• 37. Anteroinen Kaisa Greeta, syntynyt 25.03.1869
  
• 38. Greus Iikka, syntynyt 16.10.1874
  
  

Hirvasniemen koulu

Opettajat

• Ines Salovaara, opettajana vuosina 1926 - 951
  
• Kyllikki Ylilauri, opettajana vuosina 1951 - 1955
  
• Elvi Inkala, opettajana 1955 - 1958
  
• Veikko Salminen, opettajana 1958 - 1959
  
• Sinikka Lipsanen, opettajana 1959 - 1968
  

Kirkonkylän koulu

Opettajat

• Matti Kursula, 1884 - 1910
  • Matti Juhonpoika Kursula
    
• Anna Kandelin, 1896 - 1897
  
• Aino Åström, 1897 - 1903
  
• Maria Ruotsalainen, 1903 - 1904
  
• Hilma Pirinen, 1904 - 1908
  
  • Hilma Josefina Pirinen
    
• Anni Tolonen, 1908 - 1916
  
• Isak Räisänen, 1910 - 1928
  • Isak Isakinpoika Räisänen
    
• Maria Hirvelä, 1916 - 1925
  
• Sohvi Lithovius Marttila, 1925 - 1953 ja 1957 - 1963
  • Reeta Sofia Marttila (Lithovius)
    
• Aune Pirjetä, 1925 - 1946
  
• Valle Vuorisalo, 1929 - 1946
  
• Esko Sutela, 1946 - 1972
  
• Laina Sutela, 1946 - 1970 Laina Elisabet Sutela (Yypänaho)
  • Laina Elisabet Sutela
    
• Pirkko Sutela, 1953 - 1991
  
• Maire Kaipainen, 1954 - 1955
  
• Kyllikki Ylilauri, 1955 - 1986
  
• Seija Sandvik, 1963 - 1966
  
• Leena Kumpula, 1970 - ?
  
• Markku Kumpula, 1970 - ?
  
• Jouko Hietalahti, 1974 - ?
  
• Aila Junkkonen, 1975 - 1979
  
• Jouni Kurkela, 1984 - ?
  
• Maarit Siitonen, 1986 - ?
  
• Kristiina Siitonen, 1987 - ?
  
• Teijo Riihonen, 1990 - ?
  
• Katriina Rauhala, 1992 - ?
  

Lapinniemen koulu

Opettajat

• Hilja Nalkki, 1920 - 1925
  
• Maria-Liisa Alardt, 1923 - 1927
  • Maria Liisa Hermannintytär Alardt
    
• Lauri Haapala, 1925 - 1930 poikien käsityöopettaj
  
• Vilho Kujala, 1925 - 1926
  
• Martta Hytinkoski, 1925 - 1926
  
• Hilja Suorsa, 1926 - 1927
  
• Anna Alander, 1927 - 1938
  
• Aino Tapiolinna, 1927 - 1928
  
• Katri Tilvis, 1928 - 1935
  
• Irma Anttila, 1935 - 1939
  
• Hilja Räinä, 1938 - 1939
  
• Tyyne Pelkonen Nissilä, 1939 - 1948
  
• Kerttu Ahonen, 1939 - 1940
  
• Martta Tuunainen, 1940 - 1942
  
• Jaakko Kyrö, 1942 - ?, poikien käsityö
  
• Anna-Liisa Korhonen, 1942 - 1945
  
• Elvi Töyrä, 1946 - 1970
  
• Isak Räisänen, 1948 - 1953
  
• Johan Madetoja, 1953 - 1954
  
• Aila Rantanen, 1954 - 1956
  
• Terttu Posti, 1956 - 1957
  
• Sinikka Utriainen, 1957 - 1958
  
• Paavo Meskus, 1958 - 1967
  
• Eero Hauru, 1968 - 1970
  

Varjakan koulu

Opettajat

• Eeva Tikkala, 1930 - 1939
  
• Jaakko Kyrö, 1930 - 1931, poikien käsityö
  
• Väinö Taavittila, 1930 - 1931. poikien käsityö
  
• Vieno Mereheimo, 1939 - 1940
  
• Tyyne Salonen, 1940 - 1953
  
• Kirsi Pääskylä, 1949 - 1951
  
• Raija Ikonen, 1951 - 1953
  
• Bengt Reuter, 1953 - 1954
  
• Sohvi Marttila, 1953 - 1957
  
• Väinö Kolehmainen, 1954 - 1955
  
• Matti Salo, 1955 - 1956
  
• Raimo Tuusvuori, 1956 - 1957
  
• Anna-Liisa Jakkula, 1957 - 1960
  
• Laila Kupsala, 1960 - 1961
  
• Anna-Liisa Kauhanen, 1961 - 1962
  
• Lilja Mäkelä, 1962 - 1963
  
• Hellä Keränen, 1963 - 1964
  

Ylipään koulu

Opettajat

• Elli Tuska, 1908 - 1911 Elli Vilhelmiina Tuska (Tysk)
  • Elli Vilhelmiina Tysk
    
• Jaakko Alard, 1908 - 1929, pokien käsityö
  
• Jenny Viitala, 1911 - 1912
  
• Maria Hirvelä, 1912 - 1917
  
• Martta Pieti, 1917 - 1923
  
• Impi Pieti, 1923 - 1940, 1945 - 1946
  
• Maria-Liisa Alardt, 1923 - 1958
  • Maria Liisa Hermannintytär Alardt
    
• Jaakko Kyrö, 1929 - ? poikien käsityö
  
• Antti Tuomela, 1940 - 1941
  
• Maria Harmainen, 1941 - 1942
  
• Kreeta Leimurautio, 1942 - 1944
  
• Inkeri Pohja, 1944 - 1945
  
• Rakel Räinä, 1946 - 1959
  
• Niilo Malo, 1957 - 1959, poikien käsityö
  
• Teuvo Lähteenmäki, 1959 - 1963
  
• Elsa Lähteenmäki, 1960 - 1963
  
• Leena Kumpula, 1963 - 1970
  
• Markku Kumpula, 1963 - 1970
  

Lähteet:
Kirja; Lumijoki vuosisatojen saatossa
Kirja; Kokosta Säikkälään
Koulukuva kirjasta Lumijokiset vuosisatojen saatossa.

Tietoa

Suomen pikku- ja kiertokoulujen matrikkeli ynnä pikku- ja kiertokoulujen opettajista tiedonantoja
http://www.doria.fi/handle/10024/119476

Kiertokoulu
Kiertokoulu oli koulumuoto, jossa omaa koulurakennusta ei ollut, vaan opettaja liikkui kylästä toiseen opettamassa lapsia siten, että koulurakennuksena toimi yleensä jokin kylän taloista, kievari tai esimerkiksi pappila.
Kiertokoulutoiminta alkoi Suomessa 1600-luvulla puhdasoppisuuden aikana. Juhana Gezelius vaati rovasteja hankkimaan seurakuntien kiertokouluihin opettajia.
Kiertokoulu oli suosittu varsinkin 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Kiertokoulut lakkautettiin asteittain kansakouluasetuksen myötä 1860-luvulla ja oppivelvollisuuden tultua voimaan vuonna 1921, johon asti kiertokoulu oli tärkeä alkuopetuksen järjestäjä.
Kiertokoulun oppiaineet olivat lukeminen, luvun lasku, kirjoittaminen, virsien laulaminen ja kristinopintaito. Lukutaito oli kuitenkin lähinnä vain Katekismuksen ulkolukua eikä ymmärtävän lukemisen opettelua.
Kiertokouluissa oli ihmisiä lapsista aikuisiinkin. Opettajana toimi usein lukkari. Apupappien ja edistyneempien nuorien johtamia kiertokouluja kutsuttiin maan pohjoisimmissa osissa katekeettakouluiksi.
Kiertokoulujen lakkauttaminen alkoi 1920-luvulla kun kansakoulun käynti tuli pakolliseksi. Viimeinen kiertokoulu lakkautettiin Puumalassa vuonna 1951. Viimeisenä opettajana toimi Anni Hämäläinen, joka oli valmistunut kiertokoulunopettajaksi Raudaskylän kristillisestä opistosta ja oli Puumalan seurakunnan ylläpitämässä kiertokoulussa opettajana 18 vuotta. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kiertokoulu

Koulut
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Koulut

Suomen pikku- ja kiertokoulujen opettajat
Suomen pikku- ja kiertokoulujen opettaja

Suomen kansakoulunopettajat - Folk School Teachers in Finland
Suomen kansakoulunopettajat

Kouluruokailun historiaa
Vuonna 1943 säädettiin laki kouluruoan tarjoamisesta koululaisille maksutta ja siihen sallittiin viiden vuoden siirtymäaika. Vuotta 1948 pidetään koululaisille suunnatun maksuttoman kouluruokailun alkamisvuotena.
Kouluruokailu on yksi suomalaisen yhteiskunnan ja koulumenestyksen kehityksen kuvaajista. Kouluruokailua on ajan saatossa toteutettu monissa erilaisissa muodoissa. Suomalaiset esi- ja peruskoululaiset sekä lukioiden ja ammatillisen perusasteen koulutuksen opiskelijat nauttivat nykyisin maksuttoman kouluaterian, joka merkitsee erityisesti terveyttä, tapoja ja kasvatuskumppanuutta sekä myös suomalaisen ruokakulttuurin siirtoa lapsille ja perheille.
Vuonna 1943 – ensimmäisenä maana maailmassa – Suomessa säädettiin lailla kouluruoan tarjoamisesta koululaisille maksutta. Oppilaat velvoitettiin koulun työajan ulkopuolella tekemään kohtuulliseksi katsottava määrä työtä ruokatarvikkeiden kasvattamiseksi ja keräämiseksi koulukeittolaa varten. Kansakoulun opettaja velvoitettiin ohjaamaan tätä toimintaa. Uuden lain mukaan viidessä vuodessa oli päästävä siihen, että kaikki kansakoululaiset saavat maksuttoman aterian jokaisena koulupäivänä. Maassamme on tarjottu maksuton kouluruokailu kaikille oppivelvollisuuskoulujen oppilaille vuodesta 1948 lähtien. Kun vuonna 1977 kaikissa Suomen kunnissa oli siirrytty peruskouluun, maksuton kouluruokailumahdollisuus oli järjestetty kaikille peruskouluikäisille.
Kouluruokailun historiaa

Kirje Pohjois-Pohjanmaalta, vuosi 15.12.1896, Emil Rosti. Kouluasiaa. https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/887972?page=13&term=Lumijoki&term=Lumijoella

Projekti aloitettu 17.05.2018. Huom! Älä poista päivämäärää.