

Tervetuloa Lumijoen koululaitoksen, entisten opettajien, oppilaiden ja muun koulun henkilökunnan projektin pariin!
Kaikki ovat tervetulleita liittymään projektiin ja lisäämään henkilöitä, tekstiä, kuvia ja dokumentteja. Projektiin voidaan liittää profiileita, jotka ovat toimineet Lumijoen koululaitoksen parissa.
Tämä projekti käsittää Lumijoen kouluun liittyviä aiheita: kiertokoulusta, kansakoulun ensivaiheet, ensimmäiset oppilaat vuodesta 1884 lähtien, koulujen opettajat ja luottamuselinten puheenjohtajat vuodesta 1884 eteenpäin, koulun keittäjät, talonmiehet ja muu koulun henkilökunta.
Projektiin emme liitä elävien henkilöiden profiileita.
Hirvasniemen koulu
Kirkonkylän koulu
Lapinniemen koulu
Varjakan koulu
Ylipään koulu
Kiertokoulu Lumijoella aloitti toimintansa vuonna 1868. Ennen kansakoulua tapahtui lasten opetus kiertokouluissa. Koulua pidettiin 2 -4 päivää kussakin talossa. Oppiminen näin lyhyessä ajassa oli sangen vähäistä. Kirjoitusta ja laskentoa ei voitu opettaa tuskin lainkaan.
Muutamista Lumijoen taloista lapset laitettiin Limingan kansakouluun, joka oli aloittanut toimintansa v. 1876.
Ensimmäisenä Kiertokoulun opettajana toimi lukkari Antti Koukkula'
Oulun Wiikkosanomissa oli kirjoitus Lumijoen kiertokoulusta ja siinä yhteydessä mainittiin että Koukkulan palkaksi oli sovittu kappa jyviä jokaisesta talosta ja täysihoito koluaikana. Koukkulan jälkeen oli opettajana J. Pääkkölä ja K. Huhtelin.
Kiertokoulu on alkuaan kirkon perustama, 1700-luvun lopulla yleistynyt alkeiskoulu, joka siirtyi paikasta toiseen. Kiertokoulussa opetettiin yleensä sisälukua, kristinoppia ja laskentoa. Kiertokoulu on saanut alkunsa, kun Juhana Gezelius vaati 1600-luvun loppupuolella rovasteja hankkimaan seurakuntiin yhden tai useamman henkilön, joka pientä palkkaa vastaan opettaisi kansaa lukemaan kiertämällä eri kylissä.
Kiertokoulu oli suosittu etenkin 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Se siirtyi kylästä toiseen viipyen tarpeen mukaan muutamia viikkoja kullakin paikkakunnalla. Usealla paikkakunnalla kiertokoulu korvasi vielä pitkälle 1900-luvulle kiinteästi paikallaan olevan kansakoulun.
https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-tarkoitettiin-kiertokoululla
Kiertokoulu Lumijoella
Kirkon huomassa ollut kiertokoulu aloitti toimintansa vuonna 1868. Ensimmäisenä kiertokoulun opettajana toimi unilukkari Antti Koukkula. Hän kulki talo talolta opettaen 2 - 4 päivää talossa. Lapset eivät näin lyhyessä ajassa ehtineet oppia juuri mitään. Kirjoitusta ja luvunlaskua ei koulussa juurikaan voitu ottaa, koska opettaja lienee ollut luku- ja kirjoitustaidoton eikä näin ollut "kyvykäs kyhäämään sivistyksen siementä nuorisossa" kuten Oulun Wiikkosanomissa kirjoitettiin vuonna 1868.
Koukkulan palkaksi oli sovittu kappa jyviä jokaisesta talosta ja täysihoito kouluaikana,
Koukkulan jälkeen kietokoulun opettajina toimivat ainakin J. Pääkkönen ja K. Huhtelin. Matti Liimatta oli kiertokoulun opettajana vuonna 1883 jatkaen vuosisadan vaihteeseen. Hän toimi myös lasten rokottajana.
Matti Liimatan jälkeen oli Abraham Juusola, joka oli hyvä laulumies ja sen vuoksi opetukseen kuului paljon virsiä. Lähde kirjasta: Lumijoki vuosisatojen saatossa 1994 Lumijoki seura.
Kansakoulu
Aloitteen kansakoulun laittoi kunnallislautakunnan esimies Matti Granlund kirjelmällä kuntakokoukselle 06.12.1880. Tällä päätöksellä perustettiin kansakoulun perustamisrahasto.
Kansakoulu pantiin toimeen Herralan talossa nro 19 Lapinniemen kylässä v. 1884. Kouluun saatiin ottaa poika- sekä tyttöoppilaita. Opettajan virka laitettiin avonaiseksi haettavaksi ja koulu alkoi 11.03.1884.
Koulu siirtyi pian Kirkonkylän Teron taloon, joka kunnostettiin ja laajennettiin koulukäyttöön sopivaksi. Koulu Lapinniemeen tuli v. 1928.
Maanvilj. Jaakko Lämsä kertoo Lumijoen nykyisistä asioista.
– Lumijoella on viisi kansakoulua, joilla on kaikilla omat talot. Ylipään kansakoulua ei ole kuitenkaan alkuaan kansakouluksi rakennettu, vaan on ostettu Kaakisen talo, joka on sitten kansakouluksi remonteerattu. Tälle koululle rakennetaan nyt parhaillaan talousrakennusta. – Kirkonkylän kansakoulussa, jossa käyvät myöskin Korvenkylän asutusalueen kouluikäiset lapset, on neljä opettajaa. Hirvasniemen koulussa on yksi opettaja sekä toisissa kolmessa Lapin, Varjakan ja Ylipään kouluissa kaksi opettajaa.
.....Lumijoen kirkonkylän kansakoulussa olevan 22 asutusalueen lasta.
Tekstin lähde
Teksti on julkaistu aiemmin Kalevassa 24.3.1954. http://www.kirjastovirma.fi/liminka/tahystaja/1954-03-24
Ethän poista luettelosta alkuperäistä nimeä. Linkin profiiliin laitamme valmiin alkuperäisen nimen alle
Sisääkirjautuminen ensimmäiselle luokalle oli 11.03.1884 ja kaikki oppilaat olivat syntyneet Lumijoella.
Opettajat
Opettajat
Opettajat
Opettajat
Opettajat
Lähteet:
Kirja; Lumijoki vuosisatojen saatossa
Kirja; Kokosta Säikkälään
Koulukuva kirjasta Lumijokiset vuosisatojen saatossa.
Suomen pikku- ja kiertokoulujen matrikkeli ynnä pikku- ja kiertokoulujen opettajista tiedonantoja
http://www.doria.fi/handle/10024/119476
Kiertokoulu
Kiertokoulu oli koulumuoto, jossa omaa koulurakennusta ei ollut, vaan opettaja liikkui kylästä toiseen opettamassa lapsia siten, että koulurakennuksena toimi yleensä jokin kylän taloista, kievari tai esimerkiksi pappila.
Kiertokoulutoiminta alkoi Suomessa 1600-luvulla puhdasoppisuuden aikana. Juhana Gezelius vaati rovasteja hankkimaan seurakuntien kiertokouluihin opettajia.
Kiertokoulu oli suosittu varsinkin 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Kiertokoulut lakkautettiin asteittain kansakouluasetuksen myötä 1860-luvulla ja oppivelvollisuuden tultua voimaan vuonna 1921, johon asti kiertokoulu oli tärkeä alkuopetuksen järjestäjä.
Kiertokoulun oppiaineet olivat lukeminen, luvun lasku, kirjoittaminen, virsien laulaminen ja kristinopintaito. Lukutaito oli kuitenkin lähinnä vain Katekismuksen ulkolukua eikä ymmärtävän lukemisen opettelua.
Kiertokouluissa oli ihmisiä lapsista aikuisiinkin. Opettajana toimi usein lukkari. Apupappien ja edistyneempien nuorien johtamia kiertokouluja kutsuttiin maan pohjoisimmissa osissa katekeettakouluiksi.
Kiertokoulujen lakkauttaminen alkoi 1920-luvulla kun kansakoulun käynti tuli pakolliseksi. Viimeinen kiertokoulu lakkautettiin Puumalassa vuonna 1951. Viimeisenä opettajana toimi Anni Hämäläinen, joka oli valmistunut kiertokoulunopettajaksi Raudaskylän kristillisestä opistosta ja oli Puumalan seurakunnan ylläpitämässä kiertokoulussa opettajana 18 vuotta. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kiertokoulu
Koulut
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Koulut
Suomen pikku- ja kiertokoulujen opettajat
Suomen pikku- ja kiertokoulujen opettaja
Suomen kansakoulunopettajat - Folk School Teachers in Finland
Suomen kansakoulunopettajat
Kouluruokailun historiaa
Vuonna 1943 säädettiin laki kouluruoan tarjoamisesta koululaisille maksutta ja siihen sallittiin viiden vuoden siirtymäaika. Vuotta 1948 pidetään koululaisille suunnatun maksuttoman kouluruokailun alkamisvuotena.
Kouluruokailu on yksi suomalaisen yhteiskunnan ja koulumenestyksen kehityksen kuvaajista. Kouluruokailua on ajan saatossa toteutettu monissa erilaisissa muodoissa. Suomalaiset esi- ja peruskoululaiset sekä lukioiden ja ammatillisen perusasteen koulutuksen opiskelijat nauttivat nykyisin maksuttoman kouluaterian, joka merkitsee erityisesti terveyttä, tapoja ja kasvatuskumppanuutta sekä myös suomalaisen ruokakulttuurin siirtoa lapsille ja perheille.
Vuonna 1943 – ensimmäisenä maana maailmassa – Suomessa säädettiin lailla kouluruoan tarjoamisesta koululaisille maksutta. Oppilaat velvoitettiin koulun työajan ulkopuolella tekemään kohtuulliseksi katsottava määrä työtä ruokatarvikkeiden kasvattamiseksi ja keräämiseksi koulukeittolaa varten. Kansakoulun opettaja velvoitettiin ohjaamaan tätä toimintaa. Uuden lain mukaan viidessä vuodessa oli päästävä siihen, että kaikki kansakoululaiset saavat maksuttoman aterian jokaisena koulupäivänä. Maassamme on tarjottu maksuton kouluruokailu kaikille oppivelvollisuuskoulujen oppilaille vuodesta 1948 lähtien. Kun vuonna 1977 kaikissa Suomen kunnissa oli siirrytty peruskouluun, maksuton kouluruokailumahdollisuus oli järjestetty kaikille peruskouluikäisille.
Kouluruokailun historiaa
Kirje Pohjois-Pohjanmaalta, vuosi 15.12.1896, Emil Rosti. Kouluasiaa. https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/887972?page=13&term=Lumijoki&term=Lumijoella
Projekti aloitettu 17.05.2018. Huom! Älä poista päivämäärää.