Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Lumijoki, koululaitos, opettajat, oppilaat

« Back to Projects Dashboard

view all

Profiles

  • Juho Viho Juhonpoika Kujala (1889 - 1942)
    Kujala Juho Vilho s. 05.09.1889 Ylihärmä, k. 03.04.1942, vääpeli Vaimo Saimi o.s. Päivärinta Osallistui Vapaussotaan ylihärmäläisten kanssa, Osallistui mm. Oulun valtaukseen ja Koilisen rintaman taust...
  • Maria Salokoski (1878 - 1951)
    Piippola > lastenkirja, 1880-1889; Naemi Mennanderin kasvattitytärPaavola > muuttaneet, 1888-1910: 20.3.1891 Puolangalta kirkkoherranleski Naemi Mennander s 5.12.1852 Muonioniska ja kasvattityttönsä Ma...
  • Rakel Ulriika Räinä (1913 - 1959)
    Vihitty 2. avioon 21.03.1948 Martti Johannes Räinä s. 15.04.1919 Lumijoki. Virkatodistus sukututkimusta varten Oulun Hiippakunnan Tuomiokapituli, Lumijoen kirkkoherranvirasto 24.08.1989. Rakel Räinä to...
  • Väinö Antti Jaakonpoika Taavittila, Daavittila (1904 - 1939)
    Syntymätieto Wäinö Antti s.08.10.1904 Lumijoki, vanhemmat Jaakko Daavittila ja vaimo Hilja Lapinniemen kylästä. Lumijoki - syntyneet, 1902-1917 (AP I C:1) > 25: sivu ???: 1904; SSHY: / Viitattu 3.6.20...
  • Eeva Kyllikki Tikkala (1905 - 1993)
    Lumijoen Varjakan koulu Opettajat: Eeva Tikkala, 1930 - 1939 Lähde kirjasta Lumijoki vuosisatojen saatossa Tikkala Eeva, lotta Lumijoella Lähde: Luettelo otettu "Lotta-Svärd hakuteos Pohjois-Suomi" Läh...

Tervetuloa Lumijoen koululaitoksen, entisten opettajien, oppilaiden ja muun koulun henkilökunnan projektin pariin!
Kaikki ovat tervetulleita liittymään projektiin ja lisäämään henkilöitä, tekstiä, kuvia ja dokumentteja. Projektiin voidaan liittää profiileita, jotka ovat toimineet Lumijoen koululaitoksen parissa.

Tämä projekti käsittää Lumijoen kouluun liittyviä aiheita: kiertokoulusta, kansakoulun ensivaiheet, ensimmäiset oppilaat vuodesta 1884 lähtien, koulujen opettajat ja luottamuselinten puheenjohtajat vuodesta 1884 eteenpäin, koulun keittäjät, talonmiehet ja muu koulun henkilökunta.
Projektiin emme liitä elävien henkilöiden profiileita.

Lumijoen projektit

Kouluja Lumijoella

Hirvasniemen koulu
Kirkonkylän koulu
Lapinniemen koulu
Varjakan koulu
Ylipään koulu

Kiertokoulu

Kiertokoulu Lumijoella aloitti toimintansa vuonna 1868. Ennen kansakoulua tapahtui lasten opetus kiertokouluissa. Koulua pidettiin 2 -4 päivää kussakin talossa. Oppiminen näin lyhyessä ajassa oli sangen vähäistä. Kirjoitusta ja laskentoa ei voitu opettaa tuskin lainkaan.
Muutamista Lumijoen taloista lapset laitettiin Limingan kansakouluun, joka oli aloittanut toimintansa v. 1876.

Ensimmäisenä Kiertokoulun opettajana toimi lukkari Antti Koukkula'
Oulun Wiikkosanomissa oli kirjoitus Lumijoen kiertokoulusta ja siinä yhteydessä mainittiin että Koukkulan palkaksi oli sovittu kappa jyviä jokaisesta talosta ja täysihoito koluaikana. Koukkulan jälkeen oli opettajana
J. Pääkkölä ja K. Huhtelin.

Kiertokoulu on alkuaan kirkon perustama, 1700-luvun lopulla yleistynyt alkeiskoulu, joka siirtyi paikasta toiseen. Kiertokoulussa opetettiin yleensä sisälukua, kristinoppia ja laskentoa. Kiertokoulu on saanut alkunsa, kun Juhana Gezelius vaati 1600-luvun loppupuolella rovasteja hankkimaan seurakuntiin yhden tai useamman henkilön, joka pientä palkkaa vastaan opettaisi kansaa lukemaan kiertämällä eri kylissä.
Kiertokoulu oli suosittu etenkin 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Se siirtyi kylästä toiseen viipyen tarpeen mukaan muutamia viikkoja kullakin paikkakunnalla. Usealla paikkakunnalla kiertokoulu korvasi vielä pitkälle 1900-luvulle kiinteästi paikallaan olevan kansakoulun.
https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-tarkoitettiin-kiertokoululla

Kiertokoulu Lumijoella
Kirkon huomassa ollut kiertokoulu aloitti toimintansa vuonna 1868. Ensimmäisenä kiertokoulun opettajana toimi unilukkari Antti Koukkula. Hän kulki talo talolta opettaen 2 - 4 päivää talossa. Lapset eivät näin lyhyessä ajassa ehtineet oppia juuri mitään. Kirjoitusta ja luvunlaskua ei koulussa juurikaan voitu ottaa, koska opettaja lienee ollut luku- ja kirjoitustaidoton eikä näin ollut "kyvykäs kyhäämään sivistyksen siementä nuorisossa" kuten Oulun Wiikkosanomissa kirjoitettiin vuonna 1868.
Koukkulan palkaksi oli sovittu kappa jyviä jokaisesta talosta ja täysihoito kouluaikana,
Koukkulan jälkeen kietokoulun opettajina toimivat ainakin J. Pääkkönen ja K. Huhtelin. Matti Liimatta oli kiertokoulun opettajana vuonna 1883 jatkaen vuosisadan vaihteeseen. Hän toimi myös lasten rokottajana.
Matti Liimatan jälkeen oli Abraham Juusola, joka oli hyvä laulumies ja sen vuoksi opetukseen kuului paljon virsiä. Lähde kirjasta: Lumijoki vuosisatojen saatossa 1994 Lumijoki seura.

Kansakoulu
Aloitteen kansakoulun laittoi kunnallislautakunnan esimies Matti Granlund kirjelmällä kuntakokoukselle 06.12.1880. Tällä päätöksellä perustettiin kansakoulun perustamisrahasto.
Kansakoulu pantiin toimeen Herralan talossa nro 19 Lapinniemen kylässä v. 1884. Kouluun saatiin ottaa poika- sekä tyttöoppilaita. Opettajan virka laitettiin avonaiseksi haettavaksi ja koulu alkoi 11.03.1884.
Koulu siirtyi pian Kirkonkylän Teron taloon, joka kunnostettiin ja laajennettiin koulukäyttöön sopivaksi. Koulu Lapinniemeen tuli v. 1928.

Maanvilj. Jaakko Lämsä kertoo Lumijoen nykyisistä asioista.
– Lumijoella on viisi kansakoulua, joilla on kaikilla omat talot. Ylipään kansakoulua ei ole kuitenkaan alkuaan kansakouluksi rakennettu, vaan on ostettu Kaakisen talo, joka on sitten kansakouluksi remonteerattu. Tälle koululle rakennetaan nyt parhaillaan talousrakennusta. – Kirkonkylän kansakoulussa, jossa käyvät myöskin Korvenkylän asutusalueen kouluikäiset lapset, on neljä opettajaa. Hirvasniemen koulussa on yksi opettaja sekä toisissa kolmessa Lapin, Varjakan ja Ylipään kouluissa kaksi opettajaa.
.....Lumijoen kirkonkylän kansakoulussa olevan 22 asutusalueen lasta.
Tekstin lähde
Teksti on julkaistu aiemmin Kalevassa 24.3.1954. http://www.kirjastovirma.fi/liminka/tahystaja/1954-03-24

Huom!

Ethän poista luettelosta alkuperäistä nimeä. Linkin profiiliin laitamme valmiin alkuperäisen nimen alle

Kiertokoulun opettajat

Lumijoen koulun ensimmäiset oppilaat vuonna 1884

Sisääkirjautuminen ensimmäiselle luokalle oli 11.03.1884 ja kaikki oppilaat olivat syntyneet Lumijoella.

  • 1. Kyrö Jaakko, syntynyt 05.12.1869
  • 2. Hinkula Jaakko, syntynyt 07.12.1868
  • 3. Mikkola Isak, syntynyt 27.02.1869
  • 4. Räinä Pertti, syntynyt 03.10.1869
  • 5. Kyrö Edvard
  • 6. Mikkola Gustaf, syntynyt 03.07.1870
  • 7. Kerola Aappo, syntynyt 15.01.1871
  • 8. Ollakka Juho, syntynyt 09.12.1879
  • 9. Greus Matti, syntynyt 16.08.872
  • 10. Lempinen Mikko, syntynyt 09.06.1875
  • 11. Häll Matti, syntynyt 27.07.1875
  • 12. Rautio Jaakko, syntynyt 19.05.1874
  • 13. Laurila Iikka, syntynyt 27.05.1872
  • 14. Ollakka Matti, syntynyt 03.02.1870
  • 15. Mikkola Juho, syntynyt 27.11.1871
  • 16. Daawila Heikki, syntynyt 30.04.1872
  • 17. Kaijala Antti, syntynyt 27.09.1874
  • 18. Laurila Greeta, syntynyt 15.12.1870
  • 19. Vikman Maria Liisa, syntynyt 27.07.1874
  • 20. Mikkola Anna, syntynyt 18.08.1872
  • 21. _ Maria, syntynyt 09.05.1874
  • 22. Hemmilä Kaija Sofia, 15.03.1872
  • 23. Hinkula Maria Liisa, syntynyt 31.01.1874
  • 24. Granlund Briita Liisa, syntynyt 17.01.1872
  • 25. Granlund Maria Josefiina, syntynyt 29.07.1874
  • 26. Soinila Briita Liisa, syntynyt 17.03.1874
  • 27. Isokyrö Maria, syntynyt 15.02.1873
  • 28. Inkilä Maria Sofia, syntynyt 08.07.1871
  • 29. Greus Sofia Kathariina, syntynyt 20.12.1869
  • 30. Lepistö Maria Anna, syntynyt 30.01.1873
  • 31. Sipola Anna Greeta, syntynyt 16.10.1872
  • 32. Räisä Ida, syntynyt 27.08.1869
  • 33. Härmä Maria, syntynyt 05.07.1874
  • 34. Rahtula Juho, syntynyt 05.07.1872
  • 35. Rahtula Anna Greta, syntynyt 22.04.1874
  • 36. Isokamula Greeta, syntynyt 12.03.1873
  • 37. Anteroinen Kaisa Greeta, syntynyt 25.03.1869
  • 38. Greus Iikka, syntynyt 16.10.1874

Hirvasniemen koulu

Opettajat

  • Ines Salovaara, opettajana vuosina 1926 - 951
  • Kyllikki Ylilauri, opettajana vuosina 1951 - 1955
  • Elvi Inkala, opettajana 1955 - 1958
  • Veikko Salminen, opettajana 1958 - 1959
  • Sinikka Lipsanen, opettajana 1959 - 1968

Kirkonkylän koulu

Opettajat

  • Matti Kursula, 1884 - 1910
  • Anna Kandelin, 1896 - 1897
  • Aino Åström, 1897 - 1903
  • Maria Ruotsalainen, 1903 - 1904
  • Hilma Pirinen, 1904 - 1908
  • Anni Tolonen, 1908 - 1916
  • Isak Räisänen, 1910 - 1928
  • Maria Hirvelä, 1916 - 1925
  • Sohvi Lithovius Marttila, 1925 - 1953 ja 1957 - 1963
  • Aune Pirjetä, 1925 - 1946
  • Valle Vuorisalo, 1929 - 1946
  • Esko Sutela, 1946 - 1972
  • Laina Sutela, 1946 - 1970 Laina Elisabet Sutela (Yypänaho)
  • Pirkko Sutela, 1953 - 1991
  • Maire Kaipainen, 1954 - 1955
  • Kyllikki Ylilauri, 1955 - 1986
  • Seija Sandvik, 1963 - 1966
  • Leena Kumpula, 1970 - ?
  • Markku Kumpula, 1970 - ?
  • Jouko Hietalahti, 1974 - ?
  • Aila Junkkonen, 1975 - 1979
  • Jouni Kurkela, 1984 - ?
  • Maarit Siitonen, 1986 - ?
  • Kristiina Siitonen, 1987 - ?
  • Teijo Riihonen, 1990 - ?
  • Katriina Rauhala, 1992 - ?

Lapinniemen koulu

Opettajat

  • Hilja Nalkki, 1920 - 1925
  • Maria-Liisa Alardt, 1923 - 1927
  • Lauri Haapala, 1925 - 1930 poikien käsityöopettaj
  • Vilho Kujala, 1925 - 1926
  • Martta Hytinkoski, 1925 - 1926
  • Hilja Suorsa, 1926 - 1927
  • Anna Alander, 1927 - 1938
  • Aino Tapiolinna, 1927 - 1928
  • Katri Tilvis, 1928 - 1935
  • Irma Anttila, 1935 - 1939
  • Hilja Räinä, 1938 - 1939
  • Tyyne Pelkonen Nissilä, 1939 - 1948
  • Kerttu Ahonen, 1939 - 1940
  • Martta Tuunainen, 1940 - 1942
  • Jaakko Kyrö, 1942 - ?, poikien käsityö
  • Anna-Liisa Korhonen, 1942 - 1945
  • Elvi Töyrä, 1946 - 1970
  • Isak Räisänen, 1948 - 1953
  • Johan Madetoja, 1953 - 1954
  • Aila Rantanen, 1954 - 1956
  • Terttu Posti, 1956 - 1957
  • Sinikka Utriainen, 1957 - 1958
  • Paavo Meskus, 1958 - 1967
  • Eero Hauru, 1968 - 1970

Varjakan koulu

Opettajat

  • Eeva Tikkala, 1930 - 1939
  • Jaakko Kyrö, 1930 - 1931, poikien käsityö
  • Väinö Taavittila, 1930 - 1931. poikien käsityö
  • Vieno Mereheimo, 1939 - 1940
  • Tyyne Salonen, 1940 - 1953
  • Kirsi Pääskylä, 1949 - 1951
  • Raija Ikonen, 1951 - 1953
  • Bengt Reuter, 1953 - 1954
  • Sohvi Marttila, 1953 - 1957
  • Väinö Kolehmainen, 1954 - 1955
  • Matti Salo, 1955 - 1956
  • Raimo Tuusvuori, 1956 - 1957
  • Anna-Liisa Jakkula, 1957 - 1960
  • Laila Kupsala, 1960 - 1961
  • Anna-Liisa Kauhanen, 1961 - 1962
  • Lilja Mäkelä, 1962 - 1963
  • Hellä Keränen, 1963 - 1964

Ylipään koulu

Opettajat

  • Elli Tuska, 1908 - 1911 Elli Vilhelmiina Tuska (Tysk)
  • Jaakko Alard, 1908 - 1929, pokien käsityö
  • Jenny Viitala, 1911 - 1912
  • Maria Hirvelä, 1912 - 1917
  • Martta Pieti, 1917 - 1923
  • Impi Pieti, 1923 - 1940, 1945 - 1946
  • Maria-Liisa Alardt, 1923 - 1958
  • Jaakko Kyrö, 1929 - ? poikien käsityö
  • Antti Tuomela, 1940 - 1941
  • Maria Harmainen, 1941 - 1942
  • Kreeta Leimurautio, 1942 - 1944
  • Inkeri Pohja, 1944 - 1945
  • Rakel Räinä, 1946 - 1959
  • Niilo Malo, 1957 - 1959, poikien käsityö
  • Teuvo Lähteenmäki, 1959 - 1963
  • Elsa Lähteenmäki, 1960 - 1963
  • Leena Kumpula, 1963 - 1970
  • Markku Kumpula, 1963 - 1970

Lähteet:
Kirja; Lumijoki vuosisatojen saatossa
Kirja; Kokosta Säikkälään

Lumijoen kunnan Ylipään piirin kansakoulun opettajaksi on valittu kansakoulunopettaja Elin Wilhehniina Puska.
Lumijoen kunnan Kirkonkylän kansakoulun opettajaksi on valittu kansakoulunopettaja Anna Maria Tolonen.
Suomalainen Wirallinen Lehti1909 14.06.1909 no 133 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/709136?term=S...

photos.geni.com/p13/1c/ef/8d/dc/534448541aa90678/lumijoki_koulukuva_v_original.jpg Koulukuva kirjasta Lumijokiset vuosisatojen saatossa.

photos.geni.com/p13/97/a1/f8/fe/5344485edeae492b/koulu_original.jpg Lumijoen kirkonkylän vanha kolurakennus. kansakoulu v. 1934.

photos.geni.com/p13/e4/3d/b3/ed/5344485e1a6be2aa/koulut_lumijoki_original.jpg

Lumijoen Kansakoulun vanha päärakennus ja entinen alakoulu. Toinen rakennuksista, entinen Teron tilan päärakennus, on tehty kolmessa osassa (v. 1884, noin v. 1900 ja v. 1910), toinen vuonna 1925. Hyväkuntoisiin rakennuksiin on tehty korjauksissa joitakin aukkomuutoksia.
http://www.kirjastovirma.fi/lakeudenkulttuuripolku/lumijoki

Lumijoen koulu perustetaan

Mitä vaikeuksia entispolvella oli voitettavanaan ryhtyessään toteutimaan vähitellen hahmoittunutta mnnitelmaansa ensimmäisen kansakoulun saamiseksi kotikuntaansa, veimme jossain määrin ymmärtää tuolta ajalta kotoisinolevia, vanhoja pöytäkirjoja selaillessamme. Kansakouluasialla oli kunnassa jo oma kannattajajoukkonsa, olipa muutamista perheistä jo lapsia Limingassa koulua käymässä. Varsinaisen sysäyksen asialle näyttää antaneen kunnallislautak. esimiehen Matti Granlundin kirjelmä 6 p:nä joulukuuta 1880 kokoontuneelle kuntakokoukselle, jossa kirjelmässä esitetään Lumijoen kunnalle palautettujen viinaverorahojen asettamisesta kansakoulun perustamisrahastoon. Tämän esityksen kuntakokous yksimielisesti hyväksyikin ja siten oli kunnalla 799 mk .85 penniä käsittävä rahasto olemassa. Huhtikuun 25 p:nä 1881 valitsi kuntakokous rahastolle johtokunnan, johon esimieheksi tuli pastori Josef österbladh, varaesimieheksi lukkari H. Säisä ja jäseniksi tulokkaat Matti Granlund, Antti Petäjä, Jaakko Honkanen-Laurila ja Apram Kyrö sekä varalle tulokkaat Antti Mikkola ja Lauri Sandheim. Seuraavan suuremman sysäyksen antoi läänin kuvernöörin kuntakokoukselle lähettämä kirjelmä, koskeva kehoitusta kansakoulun perustamiseksi Lumijoelle. Kirjelmän johdosta (25 p:ltä heinäk. 1881) pyysi kuntakokous kansakoulurahaston lausuntoa, mikä sitten syyskuun 30 p:n kuntakokouksessa olikin esillä. Tässä lausunnossaan ehdoitti rahaston johtokunta kansakoulun toimeenpantavaksi viimeistään kahden vuoden kuluessa, samalla kun kunnan olisi haettava lupa huutokaupanpltoon, jolla kunnan lainamakasiinin hätäapukassasta myötäisiin 150 tynnyriä viljaa, puoleksi rukiita ja puoleksi ohria kansakoulurahaston kartuttamiseksi. Esitys hyväksyttiin. Rahasto oli siten saanut varsin tuntuvan lisän ja sitä kartutettiin vuosien kuluessa viinaverorahoilla, sakoilla, joita kuntalaiset joutuivat maksamaan laiminlyödessään koulua varten määrättyjä taksvärkkitöitä, tanssihuviveroilla y.m .

Seuraavan vuoden helmikuun 14 päivänä päätti kuntakokous antaa kansakoulun johtokunnan, joksi rahaston johtokunnan nimitys tällä välin näyttää muuttuneen, tehtäväksi tiedustella, olisiko hyvillä ehdoilla ostettavissa semmoista maatilaa, johon koulutalon voisi sijoittaa. Tämän tehtävän olikin mainittu johtokunta suorittanut, mutta lokakuun 14 päivän kuntakokouksen pöytäkirja toteaa, ettei tätä esitystä otettu edes keskustelunalaiseksikaan, koska kä- silläoleva kirkonrakennustyö esti kouluasiaan puuttumisen, kahta kun ei voitu samalla kertaa hoitaa.
Eikä siinä vielä kaikki. Edellämainittujen jyvien myyntiin oli saatu lupa ja niistä koituneet varat annettu koulurahaston huostaan, mutta nyt aikoi kunta käyttää koko rahaston, joka yksityisten lahjoitusten, viinaverojen ja jyvänmyynnin kautta oli jo kasvanut lähes 5,000 markaksi, kirkkorakennukseen. Koulu olisi täten siirtynyt moniksi vuosiksi eteenpäin. Lohdutukseksi lupasi kunta myöhemmin nim. 14 päivänä kesäkuuta 1882 salaman sytyttämänä palaneen kirkon valmistuttua hoitaa ja huolehtia koulumenoista ja kustannuksista.
Läänin kuvernööri ei kuitenkaan hyväksynyt kuntakokouksen tätä koskevaa anomusta ja niin totesi kuntakokous tammikuun 30 päivänä 1883 pitämässään kokouksessa olevansa pakoitettu kansakoulupuuhan jatkamiseen. Kuvernöörin kielteinen päätös herätti voimakkaan vastustuksen koulun vastustajien taholla ja valitus päätöksestä olisikin tehty Hänen Keisarilliselle Majesteetilleen, ellei koulunsa puolesta taistelevien johtokuntalaisten olisi onnistunut rauhoittaa mieliä esittämällä kuntakokouksessa 7 päivänä toukokuuta 1883 koulurakennuspuuhan voitavan ilman muutakin siirtää tuonnemmaksi, koska talokkaat Aappo Kyrö, Jaakko Honkanen-Laurila ja M. Lämsä olivat luvanneet antaa koulua varten tarvittavat huoneet pientä korvausta vastaan, kaksi jälkimmäistä kerrassaan ilmaiseksikin, käytettäväksi.
Täten päästiin taasen oikeille tolille ja heinäkuun 16 päivän kuntakokouksessa hyväksyttiin johtokunnan esitys koulun alkamisesta samana syksynä edellämainitun Aappo Kyrön omistamassa talossa Herralan maalla n:o 9 Lapinniemen kylässä ja valtutettiin johtokunta hankkimaan koulun alkamiselle asianomainen lupa. Lumijoen kappalaisen Josef österbladhin tätä asiaa koskeva anomus hyväksyttiin sitten Keisarillisen Suomen Senaatin Talousosastossa 16 p:nä marraskuuta 1883. Täten oli siis valtion tuki alkavalle koululle taattu, joten se voi alkaa toimintansa.
Koulu pääsi kuitenkin alkamaan vasta 1 p:nä maaliskuta 1884. Se sijoitettiin edellämainitun Aappo Kyrön taloon Herralaan. Kevätlukukauden päätyttyä ilmoitti Kyrö kuitenkin, ettei hän ota koulua enää seuraavaksi lukuvuodeksi taloonsa, joten sille oli hankittava uusi asunto. Jaakko Honkanen-Laurilan talossa ei kuitenkaan ollut tarpeeksi tilavia huoneita, joten sinne koulua ei voitu siirtää. Asiasta tunnutaan kuntakokouksessa pohditun kovasti. Siitä ei kuitenkaan näytä päästyn mihinkään tulokseen ja kyllästyneenä oli lopuksi kouluasunto päätetty jättää edellämainittujen kolmen lupauksenantajan hoidettavaksi. Seuraavan lukuvuoden 1884 —1885 toimi koulu edelleenkin mainitussa Herralassa.

Kehittyneempi nuoriso oli myös alusta alkaen omaksunut kouluasian itselleen. Niinpä olivat pitäjän nuoret köynnöksin koristaneet Herralan talon koulun alkamispäiväksi. Sama nuoriso se myöskin hankki koululle ensimmäisen harmonien toimeenpanevalla keväällä 1884 arpajaiset sen hyväksi. Nämä tuottivat silloisissa oloissa hyvinkin huomatun summan, yli 300 markkaa.

Koulu omassa talossa

Omakotikysymys astui siis jo aivan alussa polttavana esille. 20 p:nä heinäkuuta 1884 esitti johtokunta kuntakokoukselle Herralan talon ostoa koululle. Samaan aikaan oli myös Matti Poutalan eli Teron ja Matti Korvelan myyntitarjoukset kuntakokoukselle jätetty. Matti Poutalan eli Teron tarjous hyväksyttiin yksimielisesti ja johtokunnalle annettiin yksityiskohtaisten opastusten ohella valtuus kauppakirjantekoa varten. Kauppasumma oli 8,000 markkaa, josta puolet oli maksettava saman vuoden marraskuun 30 p:nä ja loppusumma seuraavana vuonna samaan aikaan. Helmikuun 16 p:n kokouksessa 1885 päätettiin koululle ostetun Poutalon korjauksista asuttavaan kuntoon. Se ei ollutkaan mikään pieni asia. Päärakennusta oli koroitettava alhaaltapäin pari hirsikerrosta, seiniä paikattava sieltä täältä tarpeen mukaan, pirtistä tehtävä luokkahuone yhdistämällä siihen keittiö ja puoli eteistä jatkoksi, akkunat uusittava, samoin ovet, kaksi päähuonetta jätettävä paikoilleen väliovella varustettuina, pienestä eteisperäkamarista saatava uusi keittiö ja kun sitten uloskäyntioven eteen laitettiin uusi eteinen, olikin koulu ensimmäisessä olomuodossaan valmis. Koulun ulkosuojat luonnollisesti myös uusittiin joko osaksi tai kokonaan. Samoin tulisijat. Koulutilalle kuului ja kuuluu edelleenkin laajat alat peltoja, niittyjä ja metsää. 12 p:nä toukokuta 1885 annettiin välittömässä hoidossa tarpeettomiksi huomatut alat pitkäaikaisille vuokrille halukkaiden viljeltäviksi. Nyttemmin ovat ne taasen koululle palautuneet. Vuosien kuluessa lisääntyi oppilasluku koulussa siihen määrin, että se asianomaisella käskyllä velvoitettiin syyskuun 1 päiväksi 1896 muodostettavaksi 2-opettajaiseksi. Varat lisärakennuksen laittoa varten saatiin m.m. erikoisella ylimääräisellä verolla, joka taolkkaille teki 10 penniä äyriltä ja muille henkirahallaoleville kuntalaisille 50 penniä hengeltä. Vielä pari kertaa tämän jälkeen oli koulutaloa laajennettava. Syyskuun 1 päivään 1907 tuli siinä lisäksi olla taasen uusi luokkahuone, joka liitettiin siipirakennukseksi entiselle. Ja lopuksi 1927 oli koululla uusi alakansakoulurakennuksensa valmiina.

Opettajisto

Ensimmäiseksi opettajaksi vastavalmistuneeseen kouluun valittiin opettaja Matti Kursula Tyrnävältä, alkaen siis hänen opettajatoimensa 1 p:nä maaliskuuta 1884. Elokuun 1 p:nä 1910 erosi hän täysinpalvelleena virasta. Hänen aikanaan tuli koulu siis 2-opettajaiseksi. Opettajisto aikajärjestyksessä: Anna Dorothea Kandelin 1.8. 1896—31. 7. 1897, Aino Cesilia Åström 1.8. 1897—31. 7. 1903, Maria Ruotsalainen 1.8. 1903—31. 7. 1904, Hilma Josefina Pirinen 1.8. 1904—31. 7. 1908, Anna Maria Tolonen 1.8. 1908—31. 7. 1916, Isak Räisänen 1.8. 1910 —1.9. 1928, Maria Johanna Hirvelä 1.8. 1916—31. 7. 1925, Hilda Tervonen 1.9. 1928 —31.7. 29, sekä alakoulussa Vilho Johannes Kujala 1.8. 1923—31. 7.1925. Sijaisopettajina ovat toimineet seuraavat opettajat: Milia Stenman v. 1908, Isak Räisänen 1.9. 1909 —31.5. 1910, Lyyli Hiltula-Kaakinen 24.10. 1919 24.1. 1920 ja 1.9. 1924—31. 12. 1924, Suoma Anttila 15.1. 1925—31. 5. 1925 ja Helli Virtanen 5.11. 1927—31. 5. 1928. Koulun nykyiset opettajat: Verner Valdemar Vuorisalo 1.8. 1929 alkaen ja Aune Maria Pirjetä 1. 8. 1925 alkaen sekä alakoulussa Kreetta Sohvi Marttila 1.8. 1925 alkaen.

Ensimmäisenä esimiehenä koulun johtokunnassa, kuten edellä jo on sanottu oli pastori Josef österbladh 1883—84. Hänen jälkeensä ovat esimiehinä toimineet seuraavat henkilöt: pastori Otto Tenien 1885—1891, pastori J. A. Snellman 1891—1896, (Jatk. s:Llä eiv.)

Johtokunta

Herrastuomari Aappo Pehkonen, johtokunnan jäsen vv. 1900 —33. kauppias H. Haglund 1896 —1998, pastori E. Åström 1899—1917 (lyhyttä väliaikaa lukuunottamatta), isännöitsijä H. Suorsa 1917—1920, rovasti M. Hiltula 1921—1923, sekä sen jälkeen herastuomari Aappo Pehkonen, kirkkoherra Mauri Kokko, kanttori V. Kujala ja maanvilj. Heikki Tornio vuorotellen.
Paitsi koulun perustamisaikoina olleita, tämän kirjoituksen alussa jo mainituita johtok. jäseniä, on myöhemmistä kauemmin toimineista mainittava Erkki Jakkula, ( Erkki Erkinpoika Jakkula myös nimellä Eera Eeranpoika Jakkula), Matti Koukkula, Kustaa Risto, Jaakko Kamula, Juho Paulus, M. Lämsä, Jaakko Kokko ja Juho Ylikarjala viime vuosidalta sekä senjälkeen Heikki Tyni, Pekka Sutela, Heikki Pieti, Sofia Sutela, Aino Åström ja erittäinkin Aappo Pehkonen, joka johtokunnassa on lyhyttä väliaikaa lukuunottamatta ollut vuodesta 1900 aina 1933 sekä Juho Kyrö, joka myös on johtokuntaan kuulunut lähes kolmekymmentä vuotta ja suurimman ajan siitä taloudenhoitajana. Vielä voitaisiin mainita Antti Vikman ,Antti Haapala, Kustaa Vesa, Jaakko Anttila, A. Marttila, Jaakko Riikola, Olli Väisänen, Isak Soinila ja Kustaa Sutela sekä myöhemmältä ajalta Jaakko Laurila npi, Eemeli Junkkonen puheenjohtajana, Heikki Tornio varap. Jaakko Laurila taloudenhoitajana sekä muina jäseninä Kalle Jakkula, Vilho Kujala ja Eino Kyrö. Näistä Laurila, Jakkula ja Kyrö ovat koulun perustamisaikoina toimineitten johtokuntalaisten poikia.

Oppilaista y.m

. Koulun alkaessa ensimmäisen toimintavuotensa 1884 Herralan talossa, oli siellä 43 oppilasta, Joista vieläkin 23 on elossa ja niistä kymmenkunta omassa pitäjässä Lumijoella. Ne olivat ennenvanhaan ihmiset kai vähän lujemmin rakennettuja! Oppilasluku koulun ollessa yksiopettajaisena oli vuosittain 40 —50 välillä, kasvaen yhä, Joten se 1896 tuli 2- opetta Jäiseksi. Sen jälkeen oli oppilasluku tavallisesti 60—70 välillä. Vuoden 1923 Jälkeen, Jolloin alakansakoulun alkoi toimintansa, on oppilasluku ollut 90—100 vaiheilla vuosittain, ollen nyt 72 yläkoulussa Ja 34 alakansakoulussa. Päästötodistuksia koulusta koko sen olemassaolon aikana on saanut yli 600 oppilasta.

Oppilaat maksoivat aikaisemmin lukukausimaksuja, Jotka käytettiin sitten eri tarkoituksiin. Tavallisesti oli tuo maksu 1 mk. tai 1 mk. 50 p. Vuonna 1900 kannettiin vieraspaikkakuntalaisen lapsen koulumaksuna 8 mk. lukuvuodelta. Varattomat oppilaat olivat maksuista vapautetut. Koulujuhlia autettiin aikaisemmin, kuten nykyisinkin tehdään, rahallisesti. Niinpä annettiin 30 vuotta sitten joulujuhlaa varten tässä koulus sa 11 markkaa kynttiläin y.m. ostoon. Kirjat olivat toisinaan ilmaiset, toisinaan niistä kannettiin vuokra, kuten 25 penniä kirjaa kohden vuodessa, jolloin ne kiersivät perheestä toiseen vuosikausittain. Vasta noin parikymmentä vuotta sitten tämä kaikkea muuta kuin kehuttava tapa terveydellisessä suhteessa poistettiin käytännöstä. Kouluvälineitten tilaus ei entisenä hyvänä aikana ollut aivan yhtä yksinkertainen juttu, kun se nyt on. Ompelukonetta hankittaessa esim. piti olla, jotta ostolle saatiin valtionapu, monet paperit liikkeellä. Kuvernöörinvirastossa ne semmoiset asiat silloin ratkaistiin. Samoin oli asia havaintovälineistöjen y.m. suhteen. Niin. Alkuperäistähän meidän mielestämme kaikki senaikuinen tietysti on ollut, eihän silloin koneella puitu, laatikoilla laulettu eikä liitämällä lennetty. Mutta kelpo kansalaisiksi sitä kasvatettiin ja kasvettiin silloinkin, yhtähyvin kuin nytkin, joten kunnia entispolville ja entisyydelle.
Ville Vuorisalo

Lähteitä
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1842778?term=...
SanomalehdetLiitto193405.09.1934 no 203

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1842778?term=...
Kaiku 1934 05.09.1934 NO 203

Tietoa

Suomen pikku- ja kiertokoulujen matrikkeli ynnä pikku- ja kiertokoulujen opettajista tiedonantoja
http://www.doria.fi/handle/10024/119476

Kiertokoulu

Kiertokoulu oli koulumuoto, jossa omaa koulurakennusta ei ollut, vaan opettaja liikkui kylästä toiseen opettamassa lapsia siten, että koulurakennuksena toimi yleensä jokin kylän taloista, kievari tai esimerkiksi pappila.
Kiertokoulutoiminta alkoi Suomessa 1600-luvulla puhdasoppisuuden aikana. Juhana Gezelius vaati rovasteja hankkimaan seurakuntien kiertokouluihin opettajia.
Kiertokoulu oli suosittu varsinkin 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Kiertokoulut lakkautettiin asteittain kansakouluasetuksen myötä 1860-luvulla ja oppivelvollisuuden tultua voimaan vuonna 1921, johon asti kiertokoulu oli tärkeä alkuopetuksen järjestäjä.
Kiertokoulun oppiaineet olivat lukeminen, luvun lasku, kirjoittaminen, virsien laulaminen ja kristinopintaito. Lukutaito oli kuitenkin lähinnä vain Katekismuksen ulkolukua eikä ymmärtävän lukemisen opettelua.
Kiertokouluissa oli ihmisiä lapsista aikuisiinkin. Opettajana toimi usein lukkari. Apupappien ja edistyneempien nuorien johtamia kiertokouluja kutsuttiin maan pohjoisimmissa osissa katekeettakouluiksi.
Kiertokoulujen lakkauttaminen alkoi 1920-luvulla kun kansakoulun käynti tuli pakolliseksi. Viimeinen kiertokoulu lakkautettiin Puumalassa vuonna 1951. Viimeisenä opettajana toimi Anni Hämäläinen, joka oli valmistunut kiertokoulunopettajaksi Raudaskylän kristillisestä opistosta ja oli Puumalan seurakunnan ylläpitämässä kiertokoulussa opettajana 18 vuotta. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kiertokoulu

Koulut
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Koulut

Suomen pikku- ja kiertokoulujen opettajat
Suomen pikku- ja kiertokoulujen opettaja

Suomen kansakoulunopettajat - Folk School Teachers in Finland
Suomen kansakoulunopettajat

Kouluruokailun historiaa

Vuonna 1943 säädettiin laki kouluruoan tarjoamisesta koululaisille maksutta ja siihen sallittiin viiden vuoden siirtymäaika. Vuotta 1948 pidetään koululaisille suunnatun maksuttoman kouluruokailun alkamisvuotena.
Kouluruokailu on yksi suomalaisen yhteiskunnan ja koulumenestyksen kehityksen kuvaajista. Kouluruokailua on ajan saatossa toteutettu monissa erilaisissa muodoissa. Suomalaiset esi- ja peruskoululaiset sekä lukioiden ja ammatillisen perusasteen koulutuksen opiskelijat nauttivat nykyisin maksuttoman kouluaterian, joka merkitsee erityisesti terveyttä, tapoja ja kasvatuskumppanuutta sekä myös suomalaisen ruokakulttuurin siirtoa lapsille ja perheille.
Vuonna 1943 – ensimmäisenä maana maailmassa – Suomessa säädettiin lailla kouluruoan tarjoamisesta koululaisille maksutta. Oppilaat velvoitettiin koulun työajan ulkopuolella tekemään kohtuulliseksi katsottava määrä työtä ruokatarvikkeiden kasvattamiseksi ja keräämiseksi koulukeittolaa varten. Kansakoulun opettaja velvoitettiin ohjaamaan tätä toimintaa. Uuden lain mukaan viidessä vuodessa oli päästävä siihen, että kaikki kansakoululaiset saavat maksuttoman aterian jokaisena koulupäivänä. Maassamme on tarjottu maksuton kouluruokailu kaikille oppivelvollisuuskoulujen oppilaille vuodesta 1948 lähtien. Kun vuonna 1977 kaikissa Suomen kunnissa oli siirrytty peruskouluun, maksuton kouluruokailumahdollisuus oli järjestetty kaikille peruskouluikäisille.
Kouluruokailun historiaa

01.01.1896
Kiertokoulut täällä Pohjois-Pahjanmaalla owat yleensä paljoa epäedullisemmissa oloissa, kun esim. Hämeessä, jota woitancektn pitää parhaiten järiesteltynä kiertokoulujen suhteen. Täällä pidetään koulua tawallisesti asuinhuoneissa, ainoastaan poikkeustilassa saadaan sille erityinen huone. Itsestään on sel-» mää, että semmoisissa «luokkahuoneissa" on koulunpito jotenkin hankalaa. Toinen yhtä epämulama kohta on, että koulua pidetään ainoastaan wiilko ja talo. Se on siis sanan täydessä merkityksessä ~wiikk°koulu", joksi sitä täällä yleensä nimitetciänkin. Välttämättömimmät opetuswälikappaleetkin puuttumat täällä monessa kunnassa, maikka Lumijoella ei siinä suhteessa ole suurta syytä malittaa. Kansa ylimalkaan suosii koulua, jos nim. koulun suosimisena woinee pitää sitä, että opettajia hywin kohdellaan.
Paitsi kiertokoulua, on kunnassamme kansakoulu kahdella opettajalla Siinä käy lapsia noin 100 »aiheille. Kiertokoululle jääpi «ielä suurin osa, eli noin 250. Palkka on täällä parhaampia, mursinkin kun kiertok. opettajan toimeen on yhdistetty rokotustoimilin. Ihteensä on molemmista palkkaa noin 300 m., sekä wapaa ylöspito kouluaikana. — Kaikille wirlatowereilleni lähetän täten herttaisimmat terwehdnkseni, erittäinkin Lahden kokouksessa olleille. Emil Fr. Koski.
AIKAKAUSLEHDETKOTI JA KIERTOKOULU : KRISTILLISSIVEELLINEN AIKAKAUSLEHTI Selaa lehteä 189601.01.1896 NO 10
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/887972?term=Lum...
Kirje Pohjois-Pohjanmaalta, vuosi 15.12.1896, Emil Rosti. Kouluasiaa. https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/887972?page=13&...

Projekti aloitettu 17.05.2018. Huom! Älä poista päivämäärää.