Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Project Tags

view all

Profiles

  • Carl Adolf Enroth (1816 - 1870)
    Värjärimestari -Karl Enrothin, sukujuuret oli Satakunnassa, mutta saapui pohjanmaalle nuorena kisällinä 1830 luvulla -Karl toimi ensin Vähässäkyrössä jonkun vuoden ja siirtyi 1840 luvun alussa Vaasaan,...
  • Borgmästare Hans L. Ståhlbom (1605 - 1661)
    [ ]Hans L. Stålbom, född 1605 i Rostock, död 1661 i Stockholm, (begravd 27 januari 1661 inne i Jakobs kyrka), var tullinspektor och borgmästare (1649) i Kristinestad i Finland.Inkom i början på 1630-ta...
  • Johan Johansson Bladh, d.y. (1719 - 1783)
    Liikemies, teollisuuden harjoittaja -kävi Vaasan triviaalikoulua, mutta ei suorittanut ylioppilastutkintoa -1744 perusti oman liikkeen Vaasaan -1744 vihitty uusikaarlepyläisen kauppiaan tyttären Katari...
  • Johan Bladh, d.ä. (c.1682 - 1737)
    Kauppias -Bladh suku on alkuaan kotoisin Ruotsista, mutta jo 1600 l puolivälissä siirtynyt Suomeen -Johanin isä Pietari Antinpoika Bladh vihittiin 1678 porilaisen Katariina Antintyttären kanssa -neljä ...
  • Katarina Johansdotter Hornaeus (c.1670 - c.1715)
    [] [ ]

Projekti aloitettu 21.8.2017

Projekti aloitettu 21.8.2017

Tähän projektiin voi etsiä ja liittää Vaasan porvareita; kaupan ja käsityön harjoittajia ja heidän Geni-profiilejaan.

Vaasan projektit

Paikkakuntien porvariprojekteja

Porvarit Hamina I Porvarit Hämeelinna I
Porvarit Kokkola I
Porvarit Kristiina I
Porvarit Kurkijoki I
Porvarit Käkisalmi I
Porvarit Lappeenranta I
Porvarit Naantali I
Porvarit Nevanlinna I
Porvarit Oulu I
Porvarit Pietarsaari I
Porvarit Pori I
Porvarit Porvoo I
Porvarit Raahe I
Porvarit Rauma I
Porvarit Savonlinna I
Porvarit Sortavala I
Porvarit Tammisaari I
Porvarit Turku I
Porvarit Uusikaupunki I
Porvarit Vaasa I

Porvaristo Suomessa Ruotsin vallan aikana Suomessakin porvarissääty oli yksi neljästä valtiosäädystä. Muut olivat aatelisto, papisto ja talonpojat. Porvaristolla ja kaupungeilla oli eräitä varsinkin elinkeinojen harjoittamista koskevia erioikeuksia, jotka vahvistettiin vielä 23. helmikuuta 1789 annetulla vakuutuksella. Suomen sodan ja Porvoon valtiopäivien jälkeen Suomessa jatkettiin Ruotsin perustuslain mukaisia valtiopäivämuotoja. Porvoon valtiopäivien 1809 jälkeen valtiopäivät kokoontuivat seuraavan kerran 1860.

Suomessakin kaupungit olivat sääty-yhteiskunnassa porvariston johtamia itsehallinnollisia alueita, joissa noudatettiin kaupunginlakia. Kaupungin johtoelin oli raati. Se koostui pormestarista ja raatimiehistä. Raadilla oli myös tuomiovaltaa ja se pyrki turvaamaan sujuvan kaupankäynnin muiden kaupunkien kanssa ja ulkomaille.[2] Porvariston vaikutusvaltaisin ryhmä oli ulkomaankauppaa harjoittava valtaporvaristo. https://fi.wikipedia.org/wiki/Porvaristo

Porvaristolla oli kaupan ja käsityön harjoittamiseen yksinoikeus. Kaupan merkityksen vahvistuminen ja hallinnon vaatimukset loivat tarpeen perustaa uusia kaupunkeja. Suurvaltakauden rasituksista porvaristo joutui kantamaan osan valtakunnan verotaakasta. Porvaristo jakautui 1600-luvulla niin sanottuun valtaporvaristoon ja pikkuporvareihin. Porvarissäädyn jäsenten ohella kaupungeissa asui porvarissäätyyn kuulumattomia, kuten virkamiehiä, työväkeä ja merimiehiä. Keskiajan lopulla Suomessa oli kuusi kaupunkia. Kaupunkilaitoksen kehittyessä 1600-luvun alussa ripeästi kaupunkeja oli vuonna 1660 jo 22. Kaupungit olivat pieniä, mutta porvariston määrä kuitenkin kasvoi. http://www02.oph.fi/etalukio/historia/autonomia/saaty.html

Vuonna 1879 säädettiin useita lakeja elinkeinovapauden toteuttamiseksi. Tällöin porvariston säätyerioikeudet kumottiin siltä osin, kuin ne koskivat porvareita henkilöinä.[3] Osa kaupunkeja julkisyhteisöinä koskevista erioikeuksista kuitenkin pysyi voimassa sen jälkeenkin ja kumottiin lopullisesti vasta vuonna 1995.[4] Vuoden 1879 jälkeen äänioikeus porvarissäädyn vaaleissa edellytti muun muassa asumista kaupungissa ja tiettyä varallisuusasemaa, mutta ei enää erityisten porvarisoikeuksien hankkimista. Säätyvaltiopäivät jatkoivat määräaikaisia ja ylimääräisiä valtiopäiväkokoontumisia vuoteen 1906, jolloin ne päättivät eduskuntauudistuksesta. Ensimmäinen valtiosäädyt korvaavan eduskunnan vaalit järjestettiin 1907. https://fi.wikipedia.org/wiki/Porvaristo

Projekti aloitettu 21.8.2017