Norway Mill (Norjan saha)

The Norwegian industrialist Hans Gutzeit erected a sawmill on the island of Kotka, which was opened on November 16, 1872. Hans Gutzeit came from Norway, where the company W. Gutzeit & Co. had built Norway’s first steam-powered sawmill in 1858.

The new mill at Kotka had six frame saws and two circular saws as well as auxiliary machinery of the most modern design at that time. The machinery was powered by a steam engine of about 100 horsepower. To operate the new mill, Gutzeit imported skilled operators from Norway. It was popularly known as the Norway Mill. In 1880 Hans Gutzeit returned to Norway, where the board had its seat. In Kotka, management was given to a residential manager, the Norwegian Christian Holt.

Kotka Island was a favorite place for new sawmills. Soon there were many mills, all of whose logs were floated from the large Päijänne lake system. The competition for the most favorable forest resources was fierce, however, and resulted in ever-increasing prices. The Gutzeit mill began to look for new sources for its raw material. Eventually it found that it could build a mechanical transport facility from Finland’s largest lake system, the Saimaa Lakes, over an isthmus to a small lake, connected to the Kymi River. Large volume, however, was needed to justify this investment, and so Gutzeit started buying forest land in the Saimaa basin. To eliminate a potentially dangerous competitor, Egerton Hubbard & Co, an English-owned St. Petersburg-based company that owned AB Utra Wood Co., a sawmill in the Saimaa basin, Gutzeit purchased the latter company, together with the sawmill receiving a forest area of 100,000 hectares.

During this time, Alexander Gullichsen, another Norwegian, had entered the company as a clerk. He was a very able man and rose steadily through the ranks of the company. He was the first to recognize the possibility of obtaining raw material from the Saimaa basin and it was he who negotiated the Utra Wood deal. Eventually he was nominated managing director of Aktiebolaget W. Gutzeit & Co, the name given to the owner of the Kotka mill when it was incorporated as a Finnish company in 1896 (hereafter called Gutzeit). Although the ownership of the company was still mainly Norwegian, Holt and Gullichsen were considered to be Finns, having become naturalized citizens of Finland.

As a new step in the development of the company, Gullichsen built a sulfate pulp mill at the Kotka sawmill to make use of the waste wood, which up till that time was burned. More important for the diversification of the company was the range of acquisitions generated by Gullichsen’s initiative.

In 1917 Gutzeit’s driving force, Alexander Gullichsen, died. Another Norwegian, Herman Heiberg, was nominated managing director. Major changes in ownership soon occurred, however. In October 1918 the Finnish government purchased 4,400 Gutzeit shares from the Norwegian owners, becoming the majority shareholder with more than half of the company’s 7,200 shares. Enso’s residential manager Solve Thunström was nominated managing director of the group.

https://www.encyclopedia.com/books/politics-and-business-magazines/... 24.7.2020

Norjan saha ”Norska” (Gutzeit & Co Ångsåg, Enso-Gutzeit)

Wilhelm Gutzeit perusti Norjan Fredrikstadiin vuonna 1860 Wilh. Gutzeit & Co -nimisen höyrysahan. Wilhelm Gutzeitin kuoltua 1869 hänen poikansa Hans Gutzeit peri sahan. Hans Gutzeit alkoi hakea sahalle uutta paikkaa Suomesta, missä oli paremmin saatavissa tukkeja kuin Norjassa. Hän myi Fredrikstadin sahan ja perusti Norjaan uuden W. Gutzeit & Comp. -nimisen yhtiön, joka rakensi vuonna 1872 sahan Kymin Kotkansaareen (nykyisessä Kotkan kaupungissa). Tästä sahasta joka käynnistyi 16. marraskuuta 1872 tuli Suomen suurin ja nykyaikaisin. Sahan voimalähteenä oli sadan hevosvoiman tehoinen höyrykone, ja käytössä oli kuusi kehäsaha- ja kaksi sirkkelisahakoneistoa. Sahaa hoitivat Norjasta tulleet ammattimiehet joita muutti lähes sata perheineen Hans Gutzeitin mukana Kymiin. Sahaa alettiin kutsua Norjan sahaksi, jolla nimellä se tunnettiin vuosikymmenien ajan.

Sahateollisuuden korkeasuhdanne tasaantui 1874 ja sahatavaran hinnat alkoivat laskea. Vuonna 1877 alkanut Venäjän-Turkin sota nosti tilapäisesti hintoja mutta jo 1878 sahatavaran vientihinnat putosivat yhteen kolmasosaan vuoden 1874 tasosta ja olivat näin alhaalla vielä seuraavanakin vuonna. Hans Gutzeit ajautui tämän vuoksi vararikkoon vuonna 1880 ja joutui väistymään toimitusjohtajan tehtävästä. Sahan pääomistajaksi tuli norjalainen tukkuliike Ludwigsen & Schjelderup ja uudeksi toimitusjohtajaksi norjalainen Christen (Christian?) Smith Stillesen Holst, joka oli Hans Gutzeitin serkku. Norjan sahan tuotantokapasiteetti oli vajaakäytössä vuoteen 1886 saakka jolloin sahatavaran kysyntä alkoi lopulta elpyä Euroopassa.

Vuonna 1896 yhtiöstä muodostettiin Aktiebolaget W. Gutzeit & Co niminen osakeyhtiö, jonka johtoon tuli 1906 norjalainen yhtiön palveluksessa vuodesta 1884 ollut Alexander Gullichsen. Hänen aloitteestaan yhtiö oli laajentanut toimintaansa Saimaan alueelle ja hän oli ollut mukana sopimassa Utra Wood Co:n ostosta sen englantilaiselta omistajalta Egerton Hubbard & Co-yhtiöltä.

1900-luvun alussa Aktiebolaget W. Gutzeit hankki myös muutamia sahoja Kotkan alueelta. 1903 ostettiin Hovinsaaren saha joka paloi seuraavana vuonna mutta käynnistyi uudelleen jälleenrakennettuna 1905. 1909 oli ostovuorossa heikosti kannattanut viipurilaisen Paul Wahl & Co.:n omistama Suur-Hietasen saha joka sekin paloi 1911 ja käynnistyi taas uudistettuna 1912. Nämä molemmat sahat oli perustettu 1874 jolloin Kotkan seudulle perustettiin Karhulan, Suur-Hietasen, Sunilan, Hovinsaaren ja Jumalniemen höyrysahat. 1907 rakennettiin sahoilla syntyvää jätepuuta ja sahanpurua raaka-aineena käyttävä sulfaattiselluloosatehdas Kotkaan. Tämä tehdas lähti käyntiin monien vaikeuksien jälkeen vasta 1911. Tehtaan yksi höyrykattila oli räjähtänyt 1908 ja sen yhteydessä toimineessa tärpätinvalmistuslaitoksessa oli myös tapahtunut tuhoisa räjähdys.

Alexander Gullichsen kuoli 1917 ja hänen seuraajakseen tuli norjalainen Herman Heiberg. Yhtiön omistuspohja muuttui, kun Suomen valtio osti lokakuussa 1918 4 400 yhtiön osaketta sen norjalaisilta omistajilta ja hankki samalla itselleen osake-enemmistön yhtiössä. Enson johtajasta Sölve Thunströmista tuli yhtiön uusi toimitusjohtaja 1921. Vuonna 1924 Suomen valtiolla oli jo 87 prosenttia yhtiön osakkeista. Samana vuonna Thunströmin seuraajaksi tuli Väinö Kotilainen, joka keskittyi ensi töikseen vähentämään yhtiön taloutta rasittaneiden lyhytaikaisten lainojen määrää. Yhtiön pääkonttori siirrettiin 1925 Ensoon ja 1927 yhtiön nimeksi tuli Enso-Gutzeit Osakeyhtiö kun aiemmin erilliset yhtiöt Aktiebolaget W. Gutzeit & Co. ja Enso Träsliperi Aktiebolaget sulautettiin yhteen. Vuotta aiemmin 1926 oli erillisenä yhtiönä siihen asti toiminut Aktiebolaget Pankakoski sulautettu W. Gutzeit-yhtiöön.

Wikipedia 23.7.2020