Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä!

Vähämäki (RN:o 26) perustettiin Simsiön torpaksi 1790-luvun lopussa ja erotettiin itsenäiseksi tilaksi noin vuonna 1840. Vähämäestä on käytetty myös nimeä Vuohimäki.

Vähämäen ensimmäinen torppari oli Tuomas Tuomaanpoika Multamäki, Vähämäki. Hänen syntyperänsä on vielä selvittämättä. Viimeinen torppari ja samalla ensimmäinen talollinen Vähämäessä rippikirjan mukaan oli Heikki Aaponpoika Simsiö, joka oli kotoisin Keuruun Könttäristä. Sen jälkeen tapahtui useampi omistajanvaihdos, jotka olivat seurausta mm. isännän murhasta vuonna 1859 ja seuraavan isännän konkurssista vuonna 1895. Talo myytiin metsäyhtiölle n. vuonna 1909.

Torppariluettelo

Torppariluettelo sisältää Simsiön Vähämäen torpparit puolisoineen.

• Tuomas Tuomaanpoika Multamäki, Vähämäki, Maria Eliaantytär Vähämäki (1. puoliso) ja Liisa Heikintytär Multamäki, Vähämäki (2. puoliso), n. 1797 - n. 1811, siirtyivät Multamäkeen
• Sakari Vähämäki, Klack ja Regina Matintytär Vähämäki (tulivat Keuruun Pöyhölästä)
• Heikki Aaponpoika Simsiö (Vähämäen torpan vävy, viimeinen torppari ja ensimmäinen talollinen rippikirjan mukaan, syntyisin Keuruun Könttäristä, myöhemmin talollisena Simsiössä) ja Eeva Greta Sakarintytär Simsiö (syntyisin Vähämäen torpparin tytär), n. 1830 - n. 1841

Talonhaltijaluettelo

Talonhaltijaluettelo sisältää Vähämäen talon isännät ja emännät.

• Heikki Aaponpoika Simsiö (Vähämäen torpan vävy, viimeinen torppari ja ensimmäinen talollinen rippikirjan mukaan, syntyisin Keuruun Könttäristä, myöhemmin talollisena Simsiössä) ja Eeva Greta Sakarintytär Simsiö (syntyisin Vähämäen torpparin tytär), n. 1830 - n. 1841
• Aleksanteri (Santeri) Juhonpoika Vähämäki (Simsiö) (tuli syntymäkodistaan Simsiöstä) ja Liisa Heikintytär Vähämäki (kotoisin Keuruun Saukosta), n. 1841 - 1849
• Juho Fredrik Aleksanterinpoika Vähämäki (edellisten poika, syntynyt Simsiössä), Matilda Serafia Israelintytär Vähämäki (1. puoliso, vahvistamattoman tiedon mukaan Ruovedeltä, k. 1852) ja Gustava Heikintytär Vähämäki (2. puoliso, Pihlajaveden Kivimäestä), - n. 1849 - 1859, jolloin Juho Fredrik Vähämäki murhattiin vain 33-vuotiaana
• Herman Heikinpoika Vähämäki e. Mannisenpalo e. Simsiö e. Vuohimäki (aiemman isännän Heikki Aaponpojan poika, oli Mannisenpalon torpparina ennen Vähämäkeen isännäksi tuloaan), Vilhelmiina Antintytär Vähämäki (1. puoliso, syntyisin Jyväskylästä, k. 1891) ja Angelika Vilhelmiina Juhontytär Lindgren (2. puoliso, Niinimäen torpparin tytär Pihlajavedeltä, isä Töysän Widgrenejä, vihitty 1894), 1860 - n. 1899, Herman Vähämäki teki konkurssin 1895
• Juho Misael Adaminpoika Ekman ja Maija Stina Wilhelmintytär Ekman, muuttivat Keuruulta ja takaisin Keuruulle, n. 1899 – 1909)
• Osakeyhtiö Serlachius. Metsänvartija Job Marianpoika Sydänmaa ja Wilhelmiina Matintytär Sydänmaa (1910 - )

Vähämäen uudistilan (Wähämäki Nybygge) rajat mustalla korostettuina vuosina 1840-1865 laaditussa pitäjänkartassa. Vähämäki oli erotettu Simsiöstä noin vuonna 1840. Kartan oikea reuna rajoittuu Pihlajaveden ja Keuruun rajaan. Alkuperäisen kartan Kansallisarkiston Digitaaliarkistossa voit katsoa täältä

Jos haluat täydentää tällä projektisivulle esitettyjä tietoja, liity projektiin. Jos haluat keskustella aiheesta, aloita projektikeskustelu.

Lähteet

• Kansallisarkisto, Digitaaliarkisto: Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto.
• Kansalliskirjasto, Sanomalehtiarkisto: Aamulehti no 179 06.08.1895, Kuulutus, Herman Vähämäen konkurssin saamamiesten kokoontuminen, https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/586181/articl...
• SSHY: Pihlajaveden kirkonkirjat
• Projektikuvan lähde ja käyttölupa: Eric Farber