Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Projekti on aloitettu 16.8.2017.

Projekti on aloitettu 16.8.2017.

Projekti on aloitettu 16.8.2017.

Tähän projektiin voi etsiä ja liittää Ikaalisissa asuneiden henkilöiden profiileja. Toivotaan profiili liitettäväksi myös Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Häme ja Suomi ja Karjala -projekteihin.

Nyt pääsee liittymään kartan http://ysj.fi/kartta/ kautta paikkakuntaprojekteihin!

  • Kirjaudu Geniin ellet jo ole mukana.
  • Valitse kartalta paikkakunnat, joihin haluat liittyä.
  • Klikkaa ympyrää, näkyy linkki paikkakuntaprojektin sivulle.
  • Valitset Toiminnot>Liity projektiin.
  • Kun liittymispyyntösi on hyväksytty, voit liittää profiileita tähän projektiin.

Ikaalisten paikkakuntaprojekti

Vanhat nimet Lahtinen, Lactis

Lähipaikkakuntien projekteja

Satakunta Ahlainen I Eura‎ I Eurajoki‎ I Harjavalta I Hinnerjoki I Honkajoki‎ I Honkilahti I Huittinen I Jämijärvi I Kankaanpää I Karvia‎ I Kauvatsa I Keikyä I Kiikka I Kiukainen I Kodisjoki I Kokemäki‎ I Kullaa I Köyliö I Lappi I Lavia I Luvia I Merikarvia I Nakkila I Noormarkku I Pomarkku I Pori I Punkalaidun I Rauma I Siikainen I Suodeniemi I Säkylä I Tyrvää I Ulvila I Vampula I

Pirkanmaa Akaa I Eräjärvi I Harju I Hämeenkyrö - Tavastkyro I Ikaalinen - Ikalis I Kangasala I Karkku I Keikyä (Varsinais-Suomi ja Satakunta -projektissa) I Kihniö I Kiikka (Varsinais-Suomi ja Satakunta -projektissa) I Kuhmalahti I Kuorevesi I Kuru I Kylmäkoski I Lempäälä I Luopioinen I Längelmäki I Messukylä I Mouhijärvi Orivesi I Parkano I Pirkkala - Birkala I Pälkäne I Ruovesi I Sahalahti I Suodenniemi (Varsinais-Suomi ja Satakunta -projektissa) I Suoniemi I Sääksmäki Tampere I Teisko I Tottijärvi (Mukana Vesilahden sukupuussa) I Tyrvää -Tyrvis (Varsinais-Suomi ja Satakunta -projektissa) I Urjala I Vesilahti I Viljakkala I Vilppula I Virrat - Virdois I Ylöjärvi

Historia

Ikaalisten kauppalan vaakuna (1961–1971) Eri puolilta Ikaalisten kaupunkia on tehty esinelöytöjä, jotka todistavat alueella olleen asutusta jo kivikaudella. Pysyvä asutus on tullut Ikaalisiin paikannimistöstä päätellen etelästä, muinaisen Sastamalan pitäjän ydinalueen Karkun ja Hämeenkyrön suunnasta. Perimätiedon mukaan Ikaalisista ja Parkanosta käytiin muinoin peninkulmien päässä Karkun kirkossa. Kyrösjärven vesistö ja Hämeenkangas olivat paljon käytettyjä kulkureittejä mahdollisesti jo toista tuhatta vuotta sitten. Jälkimmäistä pitkin kulki historiallinen Kyrönkankaantie Hämeestä Pohjanmaalle. Vesillä liikkumisen perinteitä pitivät yllä kirkkoveneet 1900-luvun alkuvuosikymmenille saakka, ja yksi ikaalislainen kirkkovene on lahjoitettu Seurasaaren ulkomuseoon Helsinkiin.[20]

Ikaalinen itsenäistyi Hämeenkyröstä vuonna 1641 omaksi kirkkoherrakunnakseen, Ikaalisten Kyröksi. Tätä ennen Ikaalinen oli ollut Hämeenkyrön kappelina jo yli sadan vuoden ajan. Näin muodostuneeseen Ikaalisten pitäjään kuuluivat myös nykyiset Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kihniö, Parkano ja Honkajoki.[21] Ikaalisten ensimmäinen kirkko lienee rakennettu jo keskiajalla. Sen tilalle valmistui 1640-luvulla nykyisen pohjoisen hautausmaan alueella sijainnut toinen kirkko, jonka tiedetään olleen särmikkäällä kuoriosalla varustettu pitkäkirkko. Kirkon eteläsivulla oli kaksi eteistä ja pohjoissivulla sakaristo. Nykyinen kirkko rakennettiin vuosina 1799–1801.[20]

Suurina nälkävuosina 1696–1697 kerrotaan Ikaalisissa kuolleen yli tuhat silloista pitäjän asukasta, ja nälänhädän tuhoisia seurauksia lisäsi vähän myöhemmin puhjennut isoviha. Talven 1714 aikana sekä ruotsalaiset että venäläiset joukot kulkivat Ikaalisten kautta matkallaan Pohjanmaalle. Myös pikkuvihan aikana kolmisenkymmentä vuotta myöhemmin sotajoukkoja liikkui Ikaalisten seudulla. Näiltä ajoilta on peräisin Suomen suurin rahakätkö, joka löytyi pellosta Vatsiaisten kylästä vuonna 1966. Löytö sisälsi 127 kappaletta ruotsalaisia "vaskiplootuja" vuosilta 1711–1740, yhteispainoltaan yli 211 kg.[20]

s3.amazonaws.com/photos.geni.com/p13/01/8e/55/b6/5344484548203ca5/ikaalinen_postikortti_original.jpg Kuva:Postikortti Ikaalisten keskusta. Riitta Lehtiniemen kokoelmat.

1850-luvun lopulla Suomen taloudellinen kehitys kaipasi uusia kauppakeskuksia. Niinpä vuonna 1858 erotettiin Ikaalisten kunnasta yksi suuri tila Ikaalisten kauppalaksi. Perustamiskirja allekirjoitettiin 21. huhtikuuta 1858. Tuolloin perustettu kauppala käsitti vain sen alueen, jota nykyisin sanotaan Wanhaksi kauppalaksi ja joka on nykyään Vanhakauppalan kaupunginosa. Alkuvaiheessa siellä oli vain muutamia kymmeniä asukkaita, jotka olivat pääosin hyvin toimeentulevia virkamiehiä ja muita ruotsinkielisiä säätyläisiä.[20] Ikaalinen oli Suomen vanhin kauppala, mutta se jäi myös pienimmäksi. Alueella ei ollut tarvetta talouskeskukselle, ja läheinen suurkaupunki Tampere vei väkeä. Ikaalinen ei kehittynyt juuri lainkaan; 1920-luvulla Ikaalisten kunnan väkiluku oli noin 12 500, mutta kauppalan hädin tuskin 250. Ikaalisten kauppalan asemaa haittasi myös se, että se erosi muista kauppaloista siinä, että se oli epäitsenäinen kauppala. Kauppalalla oli vain rajoitettu itsehallinto-oikeus.[22] Ikaalisten maalaiskunta verotti myös kauppalan asukkaat, joilla oli vastaavasti äänioikeus kunnallisvaaleissa sekä kauppalassa että maalaiskunnassa. Kauppalan omat verotulot olivat hyvin vähäiset, joten maalaiskunta myönsi vuosittain avustuksia mm. kunnallisteknisiin töihin. 1960-luvun lopulla Ikaalinen oli ainoa suomenkielinen kauppala, jonka valtuustossa porvaripuolueilla oli 3/4 enemmistö. Ikaalisten seurakunta käsitti sekä kauppalan että maalaiskunnan.[20]

Silti alueella oli myös taloudellista elämää. Ensimmäinen kylpylaitos paikkakunnalle perustettiin jo 1884, ja se sai oppikoulun 1902 ensimmäisenä maaseutupitjänä koko Suomessa. Koulu oli vieläpä suomenkielinen. Ikaalisten yhteiskoulusta tuli yliopistoon johtava oppilaitos kuitenkin vasta 1930-luvun alussa.[20] Liikenneyhteydetkin paranivat, niinpä kulkijamäärän kasvaessa entistä useammat poikkesivat Ikaalisten Kirkonkylään Kyrösjärven rannalle. Nykyäänkin kolmostien vilkas Tampere–Vaasa-osuus kulkee aivan kaupungin ohitse. Rautatietäkin haviteltiin, sekä 1800-luvun lopulla että 1950-luvulla oli toiveissa saada Pohjanmaan rata kulkemaan Kyrösjärven länsirantaa maantien tavoin, mutta näin ei käynyt. Uuden Pohjanmaan radan Tampere–Seinäjoki-rataosuus viilettää Ikaalisten harvaväkisen itäosan halki, kaukana keskustasta, ja sen ainoa Ikaalisten alueella sijaitseva liikennepaikka Sisätön rautatieasema toimii yksinomaan junakohtauspaikkana. Liikenneyhteyksissä pohjoinen naapurikaupunki Parkano onkin vetänyt selvästi pitemmän korren. Vuonna 1938 valmistunut Haapamäki–Pori-rata sivuaa Ikaalisten luoteisrajaa, mutta sen merkitys oli Ikaalisten kannalta alusta lähtien hyvin vähäinen. Tällä jo vuosia sitten yleisestä käytöstä poistetulla rataosalla kulkee enää vain satunnaisesti sotilasjunia Parkanon ja Niinisalon välillä. Pitkään jatkunut höyrylaivaliikenne Kyrösjärvellä loppui 1940-luvun lopulla.[20]

Kansalaissodan aikana Ikaalisten kauppalasta muodostui yksi valkoisten tärkeimmistä tukikohdista Satakunnan rintamalla. Kyröskosken suunnalta tulleet punaiset yrittivät viikkojen ajan kevättalvella 1918 vallata kauppalan ja kirkonkylän. Läykkälän ja Kilvakkalan kylissä käytiin kiivaita taisteluja ja kauppala oli jo joutumaisillaan saarroksiin, kunnes eversti Ernst Linderin johtamat valkoiset saivat 10. maaliskuuta 1918 Ikaalisiin saapuneiden pohjalaisten apujoukkojen tukemina punaiset työnnetyiksi takaisin Hämeenkyrön puolelle ja sieltä kohti Tamperetta.[20]

Toisen maailmansodan jälkeen Ikaalisten kauppala alkoi yhä enemmän olla tarpeeton erikoisuus.kenen mukaan? Kun valtio alkoi vuoden 1960 jälkeen myöntää taas kaupunkioikeuksia kunnille ja kauppaloille, alettiin kaksois-Ikaalisissa hioa kuntaliitosta. Vuonna 1972 koko Ikaalisten kunta muutettiin itsenäiseksi kauppalaksi, joka sai vaakunakseen vanhan Ikaalisten maalaiskunnan vaakunan. Vanhan epäitsenäisen kauppalan väkiluku ennen yhdistymistä oli edelleen alle 800. Tätä loppuvaihetta kesti vain viisi vuotta, kun valtiovallan päätöksellä kaikista kauppaloista tuli kaupunkeja vuoden 1977 alusta. Viimeisimpien 30 vuoden aikana Ikaalinen on vähitellen teollistunut ja sen elinkeinorakenne muuttunut palveluvaltaiseksi.

Ikaalisiin asutettiin viime sotien jälkeen Kaukolan ja Pyhäjärven siirtoväkeä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ikaalinen

Kylät

Haapimaa, Heinistö, Heittola, Helle, Höytölä, Isoröyhiö, Jauhokuononmaa, Juhtimäki, Jyllinmaa, Kallionkieli, Kalmaankylä, Karhoinen, Karttu, Kiiala, Kilvakkala, Kolkko, Kovelahti, Kurkela, Läykkälä, Leutola, Luhalalti, Miettinen, Niemi, Osara, Riitiala, Sammi, Sarkkila, Saukko, Sikuri, Sipsiö, Tevaniemi, Vähäröyhiö, Välikylä, Varessalmi, Vatsiainen, Vatula, Vehuvarpe, Viljala
Hiski

Talot

Ikaalisten talonhaltijaluettelo Lasse Iso-Iivari 27.1.2013, 19.8.2017 http://users.utu.fi/isoi/talot/ikaaline.htm

Katso Kylät-Talot sivun lopussa. .

Digitoidut Lähteet

Kylät -Talot

Haapimaa

1. Iso-Kirmo 2. Siurunen 3. Vira 4. Vähä-Kirmo

Heittola

1. Nyppeli 2. Keisari 3. Viljakka 4. Hartus 5. Kiiveri 6. Kurikka 7. Hopiaranta 8. Leponiemi 9. Mäkirinne 10. Kiiski

Heltee

1. Helteentalo 2. Pertta 3. Marjamäki

Höytölä

1. Kiurunen 2. Alppi 3. Janakka 4. Orhanen 5. Ryöti 6. Pertta 7. Soutio 8. Lavia 9. Alarautalammi 10. Alarautalahti 11. Ylirautalahti 12. Mansolahti 13. Kangasniemi 14. Kannila

Ikaalinen

1. (Turkki) Ikaalisten kauppalassa ja Jämijärven kylässä 2. Keturi 3. Rahkola 4. Hakumäki 5. Alanen 6. Pappila 7. Kuuri 8. Hietamäki 9. Huvila 10. Sääri 11. Alanko 12. Hakamaa 13. (Moisio) Ikaalisten kauppalassa 14. Inkinen 15. Patrakkala 16. Rantola 17. Peltola 18. Sarkkilan laidunalue 19. Isotalo II 20. Viljanti 21. Kolmio 22. Vaittinen 23. Korpi 24. Koura 25. Tiensivu 26. Perämäki 27. Korvenlaita 28. Paunu 29. Rantopää 30. Kenkähaka 31. Vakkatörmä 32. Hovirinte I 33. Riihipuisto 34. Turhala 35. Rantavalkama 36. Purkuranta 37. Nokki 38. Tavaratalo II 39. Puistokulma 40. Ikamer 41. Teollisuustalo 42. Koivuranta 43. Jussila

Isoröyhiö

1. Papunen 2. Paasto 3. Asmalahti (Asumalahti) 4. Vähäiitu 5. Isoiitu 6. Talonen 7. Mansikka 8. Laukkala 9. Oja 10. Pentti 11. Toijanen 12. Sisättö 13. Peltoniemi 14. Hirvijoki 15. Piikapää 16. Vapaniemi 17. Hihkiö 18. Kukkasniemi 19. Harjuntausta 20. Koksalo 21. Särkilammi 22. Latovesi 23. Saratto 24. Kovero 25. Lehtelä 26. Sahinoja 27. Välisalo 28. Riihikorpi 29. Honkala 30. Lahdenmäki 31. Kortesalo 32. Hirviharju 33. Järvinen 34. 35. Viitasalo 36. Tuomimäki 37. Kuusela 38. Koivukumpu 39. Perkiö 40. Lammintausta 41. Tapiola 42. Viukanen 43. Leppäkumpu 44. Eskola 45. Norrilammi 46. Kiimaneva 47. Kalmio 48. Ikaalisten kauppala III 49. Uusi-Vähäiitu

Jauhokuononmaa

1. Jauhokuononmaa eli Sävilampi 2. Lamminperä 3. Sävilampi 4. Sävihannu 5. Voistetu 6. Metsäsävilampi

Juhtimäki

1. Liitiä 2. Kestilä 3. Toivonen 4. Nisula 5. Erä 6. Liesjärvi (Kurun Juhtimäki) 7. Kuivasniemi (Kurun Juhtimäki) 8. Peuraniemi 9. Viitaniemi 10. Jokijärvi 11. Saares 12. Sydänlammi 13. Rajala (Kurun Juhtimäki) 14. Valkeajärvi (Kurun Juhtimäki) 15. Myllymäki (Kurun Juhtimäki) 16. Mäkelä (Kurun Juhtimäki) 17. Hanhisuo (Kurun Juhtimäki) 18. Hauturi (Kurun Juhtimäki) 19. Saarijärvi (Kurun Juhtimäki) 20. Majalahti (Kurun Juhtimäki) 21. Erä (Kurun Juhtimäki) 22. Mäensivu 23. Jauli 24. Puolamäki (Kurun Juhtimäki) 25. Mustikkakulo (Kurun Juhtimäki) 26. Vuorisalo (Kurun Juhtimäki) 27. Savela (Kurun Juhtimäki) 28. Kuusela 29. Leppänen 30. Pihlaja 31. 32. Takamaa 33. Myllykorpi 34. Hirsikangas 35. Makkaroja

Jämijärvi

1. (Heiska) Jämijärvellä 2. (Jutila) Jämijärvellä 3. (Tuori) Jämijärvellä 4. (Pyydönniemi) Jämijärvellä 5. (Soini) Jämijärvellä 6. (Kierikka) Jämijärvellä 7. (Hinttu) Jämijärvellä 8. Jylli 9. Salava

Kallionkieli

1. Uljas 2. Laurikka 3. Kuortti 4. Hiitelä 5. Rääkkä 6. Lumia 7. Niemistenmaa 8. Hiitelä 9. Länsiranta

Kalma

1. Kalma 2. Kalli 3. Remula 4. Kalma 5. Kallioniemi

Karhoinen

1. Joudi (Jouti) 2. Vinnari 3. Numme 4. Mäkelä 5. Jyllinmaa 6. Salmikallio 7. Salmi

Karttu

1. Nukka 2. Sälli 3. Prusi 4. Hallia 5. Vänni 6. Kauppila 7. Seppälä 8. Hangasjärvi 9. Korpimaa 10. Elokiuru 11. Rantaharju 12. Vähäsipilä

Kiiala

1. Isotalo 2. Kyyny 3. Kinnari 4. Heiskala 5. Jyräkoski 6. Luotolinna 7. Majamäki 8. Unnanlahti

Kilvakkala

1. Kesti 2. Hyssä 3. Hätävara 4. Vänni 5. Soini 6. Tapiainen 7. Kitti 8. Reko 9. Kanko 10. Suuriniemi 11. Uurasjärvi 12. Pukarolammi 13. Löytämäki 14. Vanhasalava 15. Uusisalava 16. Juonenhaara 17. Kolmisaari 18. Ristava 19. Petäjäsuo 20. Hiekkaharju 21. Kaskentörmä 22. Luomaniemi 23. Pajunen 24. Korte 25. Järvinen 26. Uusi-Hyssä 27. Kolme kaivoa 28. Seppä 29. Harjasjärven ranta 30. Lentokenttä 31. Helkatörmä 32. Sähkölä 33. Autola 34. Luomajärvi 35. Alakesti

Kolkko

1. Niemi 2. Esko

Kovelahti

1. Vähälahti 2. Isotalo 3. (Kuusijoki) Jämijärvellä 4. Ohramäki 5. Polvi 6. Vastinesluoma 7. Koskilammi 8. Viitakoski 9. Vasaramäki 10. Vierikko 11. Rajaharju 12. Palo 13. Saarikorpi 14. Ikaalisten kauppala IV

Kurkela

1. Tiirikka 2. Tuuri 3. Pöllö 4. Lehtimäki 5. Pöllö 6. Oksaluoma 7. Pitkämäki

Leutola

1. Leutola

Luhalahti

1. Upari 2. Haikara 3. Ronkka 4. Köntti

Läykkälä

1. Läykki 2. Palomäki 3. Kamraati 4. Laurila

Miettinen

1. Pakkanen 2. Miettinen 3. Villi 4. Uikki 5. Alahaveri 6. Piipari 7. Vilppo 8. Ylihaveri 9. Teuho 10. Hyhkyri 11. Hautasuo 12. Kuusiluoma

Niemi

1. Niemikorpi 2. Vasu 3. Niemi 4. Paattikallio

Osara

1. Osara

Riitiala

1. Kianen 2. Leikko 3. Penttilä 4. Ylivakeri 5. Alavakeri 6. Talonen 7. Vilppo 8. Läykki 9. Muumäki 10. Lähteenmäki 11. Kokemäki 12. Koivisto 13. Kiiveri III 14. Kurikka II 15. Hopiaranta II 16. Torni 17. Kirves 18. Kaitakorpi 19. Keinumäki 20. Kanavansuu 21. Heinämaa 22. Peräniitty 23. Lahti 24. Vohlaniemi 25. Lähteenlahti

Sammi

1. Hiekka 2. Änkö 3. Hahka 4. Ahomäki 5. Männikkö

Sarkkila

1. Isotalo 2. Sarkki

Sikuri

1. Vähätalo 2. Isotalo 3. Kumpu 4. Kitti

Sipsiö

1. Eskeli 2. Haima 3. Seppä 4. Noidannokka

Tevaniemi

1. Antila 2. Nikula 3. Kianen 4. Puonti 5. Musta 6. Ruusi 7. Järvenpää 8. Kasittula 9. Mustaniemi 10. Harjuhiirelä 11. Heiskanen 12. Lähde 13. Kotajärvi 14. Kisakenttä 15. Rönni

Vahojärvi

1. (Lehtikoski) Parkanossa 2. (Jaakkola) 3. (Aitoniemi) 4. Salmentausta 5. Joensuu 6. (Hankala) Parkanossa 7. (Onkilammi) 8. (Soljaanlahti) 9. (Lautamäki) 10. (Salinoja) 11. Muurasniemi 12. Kangassalo

Varessalmi

1. Leppänen

Vatsiainen

1. Luukas 2. Talonen 3. Hannu 4. Ollikkala 5. Välimaa 6. Vatilo 7. Hankka

Vatula

1. Hoppu 2. Näkkä 3. Alanen 4. Heiska 5. Kuutti 6. Alanurmikoski 7. Ylinurmikoski 8. Talja 9. Ranta 10. Uusi-Ylinurmikoski 11. Uusi-Kuutti 12. Helkatörmä 13. 14. Työsarka

Vehuvarpe

1. Varppe 2. Pirttijärvi

Viljala

1. Ollila 2. Vira 3. Sollo 4. Pantti 5. Uusi-Vira 6. Alanko 7. Rinne 8. Satomaa 9. Lampinen

Vähäröyhiö

1. Laurila 2. Heikkilä 3. Nikkilä 4. Metsäröyhiö 5. Tiinanmaa 6. Tiinanmaa II 7. Leporanta 8. Käenkukkula

http://www.sukuhistoria.fi/wiki/index.php/Ikaalinen SSHY