Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
Follow

Project Tags

Top Surnames

Antila, Björn, Hallia, Hosianmäki and 16 others
view all

Profiles

  • Wahlborg Jacobsdotter Turkki (1735 - 1797)
    -Ikaalinen > syntyneet, 1730-1764 > 17: 1735 Huhtikuu -Ikaalinen > rippikirja, 1758-1763 > 48: Ikaalinen, Palomäki -Ikaalinen > rippikirja, 1764-1769 > 37: Ikaalinen, Turkki
  • Heikki Heikinpoika Mattila (1699 - 1786)
    SyntymäVihitty 1 Hämeenkyrö: 2 Hämeenkyrö: Hämeenkyrö: ———-1708-1710 Hämeenkyrö Uskela Mattila:
  • Maria Aleksandra Weseloff (1866 - 1887)
  • Ida Veltheim (1859 - 1921)
    Kansallisarkisto: Hämeenlinnan kaupunkiseurakunta - Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1850-1874 > Född * Historieböcker Tammerfors domkyrkoförsamling Vigda: Vigd 21.7.1878 Man Glasarb: preusiska u...
  • Ulrika Kaarlentytär Julin (1848 - 1923)
    Syntymä: Ulrika Carlsdotter Eslin, s. 26.8.1848 Tyrväntö (nimi syntymätiedoissa Eslin) Tyrväntö syntyneet 1819-1850 (AP I Ca:4) ; SSHY / Viitattu 17.03.2023 Elämää. Skrädd Carl Johansson Eslin, hru E...
View in:

Projekti aloitettu 6.4.2024

Projekti Kolkko sukuisille ja laajalle levinneestä vanhasta suvusta kiinnostuneille. Tiedoissa on vielä paljon löydettävää ja täydennettävää niin henkilöiden kuin lähteiden osalta.

Valitset Toiminnot > Liity projektiin.
Kun liittymispyyntösi on hyväksytty, voit liittää profiileja tähän projektiin

Kolkon pappisukua alk.1500-luvulta
Ikaalisten entisen emäpitäjän historia I, s. 387, Pentti Papunen
https://www.messon.fi/pappeja.htm

Katsaus Sikurin ja Kolkon kylän historiaan, Nimistöä
http://www.messon.fi/kolkosta.htm

Maanmittauslaitoksen paikkatieto Kolkko

Varmasti jo rautakaudella asuttu Kolkko oli erikoisasemassa tarinaperinteensä sekä pakanalliseen ja varhaiskristilliseen aikaan viittaavien muistojensa vuoksi. Kolkko eli Hiitemä oli 1540 yksi Ikaalisten viidestä suurimmasta talosta, s.223

Kolkko oli suuri yksinäistila, vaikka se ilmoitettiin usein veroluetteloissa jonkin muun lähikylän yhteydessä: 1540 Räystön, 1546 Urjaisten, 1550-luvulla Untilan ja myöhemmin myös Sikurin otsakkeen alla. Kolkko oli koko seudun vanhimpia asumia, rautakautinen »pakanallinen» suurtila, jonka isäntää sanottiin 1540 Hiitemän Niilekseksi (Nils Hidhemen). Paikan varhaishistoriallista merkitystä käsitellään toisaalla, mutta tässä sopii todeta, että tilan viisi äyrinmaata oikeuttivat sen Ikaalisten viiden suurimman joukkoon. Hevosen lisäksi Kolkko omisti parin vetohärkiä, mikä oli paikkakunnalla varsin harvinaista, ja lisäksi 7 lehmää, 8 hiehoa ja 12 lammasta. Erämaita ja ulko-omistuksia oli Kankaanpäässä, Hämeenkyrössä ja Kyrösjärven itäpuolella asti. s.227

Samalla suunnalla ollutta Kodesjärven eräsijaa jakalavettä omisti 1552 niin ikään kolme Ikaalisten talollista, Erkki ja Mikko Rahkoi sekä Niilo Kolkko. Matkaa heille kertyi kotoa erämaalleen 18 silloista peninkulmaa, nykyisin mitoin linnuntietä noin 60 kilometriä. Vielä vuonna 1589 ja paljon myöhemminkin ikaalislaiset kävivät eräsijoillaan, vaikka ne oli periaatteessa jo otettukin heiltä kruunun uudisasutukseen. s.173.

IEEH= Ikaalisten entisen emäpitäjän historia

Lahdenpohjan neljännes jatkuu. Seuraava kylä oli vielä Ikaalisten kapppelia.
KOLKKO oma jakokunta omana kylänään Kolkoij pm 1558, Kolcko mk 1558.
Satakunnan henkilötiedosto 1303–1571, Seppo Suvanto

-Kolkko Kolkko Ikaalinen 1
-1682. Kolkko jaettiin veljesten kesken 1682. Esko l. Kolkko Kolkko Ikaalinen 3/4 ja Niemi l. Kolkko II Kolkko Ikaalinen puustellin lb.
-Esko l. Kolkko Kolkko Ikaalinen 3/4
-1698 Vuoden 1698 jälkeen Esko l. Kolkko Kolkko menetti veronmaksukykynsä ja otettiin kruununtaloksi.
-Niemi l. Kolkko II Kolkko Ikaalinen pataljoonansaarnajan puustellii 1/4
-Niemi l. Kolkko II Kolkko Ikaalinen puustellin lb.
-1700-1758 Niemi l. Kolkko II Kolkko Ikaalinen pataljoonansaarnajan virkatalona 1700-1758.
[1,2,3]

Varhaisia Kolkko sukuisia

Kolkkoihin liittyviä projekteja

Lähteitä

  • Ikaalisten Kolkko 1540-1597, Suur-Ikaalisten Sukututkijat ry. 2008. [1]
  • Koutokeinon kautta maailmalle", Erkki I. Aikkila - Tornbergin suku

Digitoidut Lähteet

SAY Kolkko (kesken)

1540-1559
1560-1579
1580-1599
1580-1599 Häm-Kpää
1600-1619
1620-1639
1635-1654
1635-1654 Häm-Vilj.
1635-1654 Ikaa-Kpää
1655-1678
1675-1694
1695-1714
1720-1739
1740-1759
1760-1779
1780-1799

Projekti Kolkko sukuisille ja Ikaalisista laajalle levinneestä vanhasta suvusta kiinnostuneille. Tiedoissa on vielä paljon löydettävää ja täydennettävää niin henkilöiden kuin lähteiden osalta.

Liitettäessä henkilöprofiileja projektiin on hyvä tarkistaa, kohdasta toiminnot > raportti esivanhemmista tai jälkeläisistä (haku Ctrl + F Kolkko), että polku johtaa Kolkko-Hiitemään, jos on epävarmuutta tai ei tarkkaa mielikuvaa projektiin liitettävän henkilön esipolvista. Voi myös klikata oikean reunan nastasta vaikka Nils Kolkon kohdalla ja katsoa sukulaisuus valittuun henkilöön.

Valitset Toiminnot > Liity projektiin.
Kun liittymispyyntösi on hyväksytty, voit liittää henkilöprofiileja tähän projektiin.

Katsaus Sikurin ja Kolkon kylän historiaan, Nimistöä
http://www.messon.fi/kolkosta.htm

Maanmittauslaitoksen paikkatieto Kolkko


media.geni.com/p14/78/b3/74/0b/53444865ad1d555b/1f079704-d5a8-4199-aae0-349f674e3740_1__original.jpg?hash=9df20b6915051b1c9b2a4c256c75dd294a14c987613b3f1fd048f1000c8b9f57.1715842799 keihäänkärki, Museovirasto, Arkeologian esinekokoelma, valmistusaika rautakausi, Pohjoismaat, Suomi, Pirkanmaa, Ikaalinen; Lahti 2; Lahti (mkp vanha kohdenimi) Kolkko (alue) https://finna.fi/Record/museovirasto.1F079704-D5A8-4199-AAE0-349F67..., CC BY 4.0 https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/deed.fi

Varmasti jo rautakaudella asuttu Kolkko oli erikoisasemassa tarinaperinteensä sekä pakanalliseen ja varhaiskristilliseen aikaan viittaavien muistojensa vuoksi. Kolkko eli Hiitemä oli 1540 yksi Ikaalisten viidestä suurimmasta talosta, s.223 



Kolkko oli suuri yksinäistila, vaikka se ilmoitettiin usein veroluetteloissa jonkin muun lähikylän yhteydessä: 1540 Räystön, 1546 Urjaisten, 1550-luvulla Untilan ja myöhemmin myös Sikurin otsakkeen alla. Kolkko oli koko seudun vanhimpia asumia, rautakautinen »pakanallinen» suurtila, jonka isäntää sanottiin 1540 Hiitemän Niilekseksi (Nils Hidhemen). Paikan varhaishistoriallista merkitystä käsitellään toisaalla, mutta tässä sopii todeta, että tilan viisi äyrinmaata oikeuttivat sen Ikaalisten viiden suurimman joukkoon. Hevosen lisäksi Kolkko omisti parin vetohärkiä, mikä oli paikkakunnalla varsin harvinaista, ja lisäksi 7 lehmää, 8 hiehoa ja 12 lammasta. Erämaita ja ulko-omistuksia oli Kankaanpäässä, Hämeenkyrössä ja Kyrösjärven itäpuolella asti. s.227


Samalla suunnalla ollutta Kodesjärven eräsijaa ja kalavettä omisti 1552 niin ikään kolme Ikaalisten talollista, Erkki ja Mikko Rahkoi sekä Niilo Kolkko. Matkaa heille kertyi kotoa erämaalleen 18 silloista peninkulmaa, nykyisin mitoin linnuntietä noin 60 kilometriä. Vielä vuonna 1589 ja paljon myöhemminkin ikaalislaiset kävivät eräsijoillaan, vaikka ne oli periaatteessa jo otettukin heiltä kruunun uudisasutukseen.  s.173.


IEEH= Ikaalisten entisen emäpitäjän historia

media.geni.com/p14/0e/75/db/00/53444865ad1385f2/ce989a44-2ceb-4618-b8b6-002293e8b0d7_1__original.jpg?hash=c7777a8fe173cec79bf9d4eabf5f8d4263fe6d6579a234b68caf28ea9117494c.1715842799 tuluskivi, Museovirasto, valmistusaika rautakausi, Pohjoismaat, Suomi, Pirkanmaa, Ikaalinen; Kyrösjärven suo (kohde) Kolkko (alue) https://finna.fi/Record/museovirasto.CE989A44-2CEB-4618-B8B6-002293...,  CC BY 4.0, https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/deed.fi


Lahdenpohjan neljännes jatkuu. Seuraava kylä oli vielä Ikaalisten kapppelia. 
KOLKKO oma jakokunta omana kylänään Kolkoij pm 1558, Kolcko mk 1558.
Satakunnan henkilötiedosto 1303–1571, Seppo Suvanto


-Kolkko Kolkko Ikaalinen  1
-1682. Kolkko jaettiin veljesten kesken 1682. Esko l. Kolkko Kolkko Ikaalinen 3/4 ja Niemi l. Kolkko II Kolkko Ikaalinen puustellin lb. 
-Esko l. Kolkko Kolkko Ikaalinen  3/4
-1698 Vuoden 1698 jälkeen Esko l. Kolkko Kolkko menetti veronmaksukykynsä ja otettiin kruununtaloksi. 
-Niemi l. Kolkko II Kolkko Ikaalinen  pataljoonansaarnajan puustellii 1/4
-Niemi l. Kolkko II Kolkko Ikaalinen  puustellin lb.
-1700-1758 Niemi l. Kolkko II Kolkko Ikaalinen pataljoonansaarnajan virkatalona 1700-1758. 
[1,2,3]
Ikaalisten talonhaltijaluettelo Lasse Iso-Iivari [3]  

media.geni.com/p14/9b/3b/e4/a4/53444865a3f40b38/kolkon_pappissukua_original.jpg?hash=c4b99c5a6819f8926768be0afabd55150bbbeb18c1ebf8cc5986c3f0a743c59c.1715842799 


Kolkon pappisukua alk.1500-luvulta
Ikaalisten entisen emäpitäjän historia I, s. 387, Pentti Papunen
https://www.messon.fi/pappeja.htm


Varhaisia Kolkko sukuisia


    
  
  1. Anders Nicolausson Tornensis
    2. 
  
  2. Johannes Nicolai Tornberg
    3. 
  
  3. Israel Nilsson
    4. 
  
  4. Nils Ulopolitanus
    5. 
  
  5. Anna Nicolausdotter
    6. 
  
  6. Olof Nilsson
    7. 
  
  7. Johannes Nicolai Tornberg
    8. 
  
  8. Brita Nikolaintytär Ulopolitanus
    9. 




    
  
  1. Marketta Mansvetuksentytär Ala-Vakeri
    2. 
  
  2. Jöran Mansvetusson Kalmaa
    3. 




    
  
  1. Niilo Martinpoika Rahkola
    2. 
  
  2. Jaakko Martinpoika Palomäki
    3. 




    
  
  1. Heikki Eskonpoika Kolkko
    2. 
  
  2. Aabraham Eskonpoika Kolkonius
    3. 
  
  3. Marketta Eskontytär Kolkko
    4. 
  
  4. Joosef Eskonpoika Kolkonius
    5. 
  
  5. Dordi Kolkko
    6. 



"KOLKON PAPPISSUKU Kolkko oli pakanuuden aikainen Hiitemän yksinäistila kuului 1500-luvulla Ikaalisten viiden suurimman tilan joukkoon. Paikkaan liittyvistä uskonnollisista perimätiedoista on ollut puhetta. Niiles Enevaldin- eli Einonpoika Kolkko luovutti vuoden 1563 vaiheilla tilan isännyyden pojalleen Laurille, joka lähetti yhden pojistaan, Filippuksen, koulutielle joskus seuraavalla vuosikymmenellä.


Valmistuttuaan papiksi 1590-luvun lopussa Filippus Laurinpoika pääsi kappalaiseksi Hämeenkyröön ja sai asemapaikakseen Ikaalisen sekä asuttavakseen edeltäjänsä tilat Rahkolan ja Kalmaan.


Filippuksella ja hänen ensimmäisellä vaimollaan oli ainakin viisi lasta, kolme poikaa ja kaksi tytärtä, jotka ehtivät aikuisiksi isänsä eläessä. Koulutielle lähetettiin pojista Nikolaus, joka opiskeli jonkin aikaa Viipurissa asti ehkä siksi, että hänellä oli siellä tilaisuus asua täysihoidossa Ikaalisten naapurinsa Kalmaa Krister Hieromyksenpojan sisaren luona. Nikolaus sai Kristeriltä myös lainaksi Postillan, joka jäi sitten palauttamatta samoin kuin kortteeri maksamatta, mikä ei tietenkään ollut tavatonta vähävaraisten teinien kysymyksessä ollen.


Nikolaus sai valmistuttuaan 1620-luvulla papinviran kaukaa pohjoisesta ja pääsi 1625 Ylitornion kirkkoherraksi. Sieltä hän saattoi pian lähettää isälleen Ikaalisiin heittolalaisen Paavo Hurskaan (Pavell Hurskatt) mukana. Tämä kuitenkin joi ja tuhlasi matkalla rahoista suurimman osan.


Nikolaus, joka käytti sukunimeä Falk, kuoli 1638 ja hänen leskensä sanotaan jääneen suuriin velkoihin. Vävy Nikolaus Ulopolitanus peri kuitenkin appivainajansa viran ja toimi Ylitornion kirkkoherrana 1641-76.


Martti Filippuksenpojasta tuli vakaa maanviljelijä, joka torjui äitipuolensa vaateet ja jatkoi isäntänä Rahkolassa 1630-luvulla. Lisäksi hän koetti 1629 saada edullisesti haltuunsa myös Turkin tilaa, jonka asukas oli paennut sotaväenottoa Pohjanmaalle. Tämä kauppa jäi kuitenkin viranomaisten vastustuksen vuoksi toteutumatta.


Martin veli Mansvetus Filippuksenpoika oli toista maata kuin hänen harvinainen ristimänimensä (Mansvetus, lat. sävyisä, kesy) antoi ymmärtää. Hänet nähtiin urakoimassa kirvesmiesten kanssa milloin pappilan huoneita, milloin pitäjäntupaa, ja joka jotakin erimielisyyttä näyttää näissäkin töissä yleensä syntyneen. Pahempaa tapahtui sitten, kun kihlakunnan vouti Elias Roos (1622-24) antoi Mansvetukselle tehtäväksi koota pitäjästä kruununveroja - saattoihan papin pojan olettaa olleen tarpeeksi kirjoitus- ja laskutaitoinen. Mansvetus eli "Mansse", kuten häntä tavallisesti nimitettiin, petti kuitenkin luottamuksen ja tuhlasi keräämänsä verovarat. Oikeudessa määrättiin toukokuulla 1629 Kalmaan aitassa Mansvetuksen nimissä vielä oleva vilja kylvettäväksi ja sato aikanaan korjattavaksi kruunulle "Manssen rikoksen" ( för Mansses Brått) takia. Kymmenen vuotta myöhemmin Mansvetus yritti vielä viljellä Karhoisten Joudia, mutta hänen isännyytensä siellä jäi lyhyeksi.


Pastori Filippuksen tyttäristä toinen, Elin nimeltään, oli aikeissa kihlautua vähäröyhiöläisen Heikki Laurinpojan kanssa, mutta sulhanen tuli katumapäälle ja päätti talvella 1628 vetäytyä (åttras) pois koko asiasta. Tämä tapahtui kuitenkin olosuhteisiin nähden liian myöhään, ja tytön isän kiusalliseksi velvollisuudeksi jäi haastaa petollinen sulhanen käräjiin vastaamaan papintyttären raskaaksi saattamisesta. Haastettu ei oikeuteen saapunut, mutta silti tehtiin päätös, että Heikin oli "Jumalan lain mukaan" naitava Elin, ja jos ei siinä muu auttaisi, kruununmiesten olisi annettava virka-apua ja pakotettava Heikki Laurinpoika vihille. Lisäksi hänet tuomittiin 20 markan sakkoon. Kaikesta huolimatta hän rohkeni jäädä pois vielä seuraaviltakin käräjiltä.


Herää kysymys, miksi syrjäkylän talonpoikainen nuorimies yleensä kelpasi tuona säätytietoisena ja patriarkaalisena aikana pappisperheen vävyksi. Asiaa selittänee olettamus, ettei kyseessä ollutkaan aivan tavallinen rahvaanmies, vaan kruunun palkollinen, erivapautta nauttiva kuninkaan metsästäjä, jollaisena Heikki Laurinpoika tunnettiin.


Toinen kappalaisen tyttäristä päätyi emännäksi Kiialan Isoontaloon, ratsutilallisen Erkki Eskonpojan vaimoksi. Näyttää siltä, että Erkki jäi pian leskeksi, sillä hän nai kohta toistamiseen ja nyt Osaralta, sikäläisen katselmuskirjurin sisarentyttären.


Leskeksi jäi myös kappalainen Filippus itse mutta nai vanhoilla päivillään Kalmaalta hyvän naapurinsa Krister Hieromyksenpojan Kaarinin. Tämä vaati kohta Filippuksen kuoltua pesästä huomattavaa osuutta ja käräjöi isänsä tukemana lapsipuoliaan vastaan vuonna 1630.


Kolkon sukuun kuului vielä toinenkin papillinen haara [Kolkonius]. Pakanuuden aikainen Kolkon mahtimiestila tuotti uuden ajan alussa yhteiskunnallisia toimijoita, lautamiehiä ja veronkantajia sekä nimenomaan useita pappeja.* Ikaalisten kappalainen." (Lähde P.Ervasti)


IEEH:1


"Filippus Laurinpojan suuresta perheestä on syytä kertoa enemmän toisessa yhteydessä, mutta mainittakoon tässäkin, että hänen vävynsä, ratsumies Erkki Eskonpoika, sai veroista vapaana eli rälssinä haltuunsa koko Kiialan kylän, jonka hovilippueen ratsumies Holger Laurinpoika oli yhdistänyt 1580-luvulla.Tämä Ikaalisten oloissa ennennäkemätön suurtila käsitti kuusi taloa, kaksi kokonaista manttaalia ja 16 äyrinmaata viljelyksiä. 14


Yksi kappalaisen pojista, Nikolaus Filippuksenpoika, koulutettiin papiksi ja sai 1625 kirkkoherran viran kaukaa pohjoisesta, Ylitorniolta, missä runsaat lohikymmenykset takasivat papille hyvät tulot. Nikolauksen jälkeläisetkin toimivat papinviroissa käyttäen nimiä Ulopolitanus ja Tornberg, jotka oli johdettu Oulun ja Tornion kaupunkien nimistä. 15


Muista lapsistaan herra Filippuksella oli paljon huolta, sillä kaikki heistä eivät olleet vaellukseltaan mallikelpoisia. »Kunniallinen ja hyvin oppinut» kappalainen itse näyttää toimineen virassaan nuhteettomasti, mutta kun hän oli mennyt vanhoilla päivillään uudelleen naimisiin, aikuisten lasten ja äitipuolen välit kiristyivät ja aiheuttivat aikanaan perintöriitoja, jotka vietiin oikeuteen 1631. Nuori leski Karin, joka nähtävästi oli Kalmaan Krister Hieronymuksenpojan tytär, vaati isänsä tukemana miehensä kuolinpesästä osaansa, myötäjäisiään, huomenlahjaansa ja tavanmukaista leskensänkyä» eli runsaasti liinaja pitovaatteita. Poikapuoleltaan Martilta hän vaati lisäksi koko Rahkolan tilaa tässä kuitenkaan onnistumatta." IEEH I:2 s.254


Kolkkoihin liittyviä projekteja


Lähteitä
    
  
  • Ikaalisten Kolkko 1540-1597, Suur-Ikaalisten Sukututkijat ry. 2008. [1]  
    • 
  
  • Koutokeinon kautta maailmalle", Erkki I. Aikkila - Tornbergin suku

    • 



Digitoidut lähteet


Sukuprojekteja
"Ikaalisissakin oli jo vuosisatojen vaihteessa kirjoitustaitoisia asemiehiä: Nuijamiesten kukistamisessa kunnostautuneet ratsuhuovit Kaarle Paavalinpoika ja Tiirikka Pietarinpoika sekä Osaran herra Hannu Laurinpoika olivat kaikki kirjurin tehtäviinkin pätevöityneitä miehiä. Samaa voi melkoisella varmuudella sanoa myös Kalmaan Krister Hieronymuksenpojasta, Kiialan Holger Laurinpojasta ja pastori Filippuksen pojista, joista tuonnempana kerrotaan lisää." s. 383 IEEH I:3



Projekti aloitettu 6.4.2024


                
              
            

                  
          
            

              
                
                  
Projekti aloitettu 6.4.2024


Projekti Kolkko sukuisille ja laajalle levinneestä vanhasta suvusta kiinnostuneille. Tiedoissa on vielä paljon löydettävää ja täydennettävää niin henkilöiden kuin lähteiden osalta. 


Valitset Toiminnot > Liity projektiin.
Kun liittymispyyntösi on hyväksytty, voit liittää profiileja tähän projektiin


Kolkon pappisukua alk.1500-luvulta
Ikaalisten entisen emäpitäjän historia I, s. 387, Pentti Papunen
https://www.messon.fi/pappeja.htm


Katsaus Sikurin ja Kolkon kylän historiaan, Nimistöä
http://www.messon.fi/kolkosta.htm


Maanmittauslaitoksen paikkatieto Kolkko


Varmasti jo rautakaudella asuttu Kolkko oli erikoisasemassa tarinaperinteensä sekä pakanalliseen ja varhaiskristilliseen aikaan viittaavien muistojensa vuoksi. Kolkko eli Hiitemä oli 1540 yksi Ikaalisten viidestä suurimmasta talosta, s.223 


Kolkko oli suuri yksinäistila, vaikka se ilmoitettiin usein veroluetteloissa jonkin muun lähikylän yhteydessä: 1540 Räystön, 1546 Urjaisten, 1550-luvulla Untilan ja myöhemmin myös Sikurin otsakkeen alla. Kolkko oli koko seudun vanhimpia asumia, rautakautinen »pakanallinen» suurtila, jonka isäntää sanottiin 1540 Hiitemän Niilekseksi (Nils Hidhemen). Paikan varhaishistoriallista merkitystä käsitellään toisaalla, mutta tässä sopii todeta, että tilan viisi äyrinmaata oikeuttivat sen Ikaalisten viiden suurimman joukkoon. Hevosen lisäksi Kolkko omisti parin vetohärkiä, mikä oli paikkakunnalla varsin harvinaista, ja lisäksi 7 lehmää, 8 hiehoa ja 12 lammasta. Erämaita ja ulko-omistuksia oli Kankaanpäässä, Hämeenkyrössä ja Kyrösjärven itäpuolella asti. s.227


Samalla suunnalla ollutta Kodesjärven eräsijaa jakalavettä omisti 1552 niin ikään kolme Ikaalisten talollista, Erkki ja Mikko Rahkoi sekä Niilo Kolkko. Matkaa heille kertyi kotoa erämaalleen 18 silloista peninkulmaa, nykyisin mitoin linnuntietä noin 60 kilometriä. Vielä vuonna 1589 ja paljon myöhemminkin ikaalislaiset kävivät eräsijoillaan, vaikka ne oli periaatteessa jo otettukin heiltä kruunun uudisasutukseen.  s.173.


IEEH= Ikaalisten entisen emäpitäjän historia


Lahdenpohjan neljännes jatkuu. Seuraava kylä oli vielä Ikaalisten kapppelia. 
KOLKKO oma jakokunta omana kylänään Kolkoij pm 1558, Kolcko mk 1558.
Satakunnan henkilötiedosto 1303–1571, Seppo Suvanto 


-Kolkko Kolkko Ikaalinen  1
-1682. Kolkko jaettiin veljesten kesken 1682. Esko l. Kolkko Kolkko Ikaalinen 3/4 ja Niemi l. Kolkko II Kolkko Ikaalinen puustellin lb. 
-Esko l. Kolkko Kolkko Ikaalinen  3/4
-1698 Vuoden 1698 jälkeen Esko l. Kolkko Kolkko menetti veronmaksukykynsä ja otettiin kruununtaloksi. 
-Niemi l. Kolkko II Kolkko Ikaalinen  pataljoonansaarnajan puustellii 1/4
-Niemi l. Kolkko II Kolkko Ikaalinen  puustellin lb.
-1700-1758 Niemi l. Kolkko II Kolkko Ikaalinen pataljoonansaarnajan virkatalona 1700-1758. 
[1,2,3]


Varhaisia Kolkko sukuisia



 Kolkkoihin liittyviä projekteja



Lähteitä


    
  
  • Ikaalisten Kolkko 1540-1597, Suur-Ikaalisten Sukututkijat ry. 2008. [1]  
    • 
  
  • Koutokeinon kautta maailmalle", Erkki I. Aikkila - Tornbergin suku

    • 



Digitoidut Lähteet


SAY Kolkko (kesken)


1540-1559
1560-1579
1580-1599
1580-1599 Häm-Kpää
1600-1619
1620-1639
1635-1654
1635-1654 Häm-Vilj.
1635-1654 Ikaa-Kpää
1655-1678
1675-1694
1695-1714
1720-1739
1740-1759
1760-1779
1780-1799


                
              
            

                                

    

  



        

        
      

    

  










    


    
  

    


        

                

            
            


              
                
              

              
            

          
        


        
          

             
  

	  
		
  	
		    English (US)  
		
		    eesti  
		
		    Svenska  
		
		    Español (España)  
		
		    Français  
		
		    עברית  
		
		    Norsk (bokmål)  
		
		    dansk  
		
		    Nederlands  
		
		    Deutsch  
		
		
		
				
		      »
					
     
  


          

        

      

    
















  


  
  

    

      To enable the proper functioning and security of the website, we collect information via cookies as specified in our Cookie Policy.  Geni does not use any third-party cookies.