Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Oulu, merkkihenkilöt

« Back to Projects Dashboard

view all 93

Profiles

  • Per Olofsson Houru (c.1565 - c.1629)
    Oulun pormestarit: Hannu Juhonpoika Fordell 1611, 1613-1619 Pietari Olavinpoika 1611, 1614 Vanhempi nimismies Olavi Olavinpojan pojista Pietari lähti porvariksi Ouluun ja hänestä tuli Hoffrén...
  • Matts Von Nandelstadh (1862 - 1931)
    född:
  • Gen. Maj. Edvard Furuhjelm (1845 - 1921)
    Muuttanut perheineen Helsingistä Oulun kaupunkiseurakuntaan 1900
  • Michael Schulin (1719 - 1769)
    Vuonna 1756 sai Mikael Schulin -niminen kauppapalvelija kauppaoikeudet Oulussa, huolimatta siitä, että osa mahtavista kauppaporvareista oli vastustanut hänen tuloaan kauppiaaksi. Miestä pidettiin alhai...
  • Olof Henriksson Heikola (c.1601 - 1676)
    Oulun kaupungin porvari, laivanomistaja, raatimies Perunkirjoitus - bouppteckning 21.11.1676 Oulun raatimies Olavi Heikinpoika Heikola. Oulun yksityisiä sahoja ovat luultavasti ensimmäisenä perusta...

Tervetuloa Oulu, merkkihenkilöt - projektiin!'
Projektiin voi etsiä ja liittää luettelossa esiintyvien Oulussa merkittävästi vaikuttaneiden henkilöiden profiileja sekä valokuvia ja dokumentteja.
Henkilöiden luettelo tehty alustavasti löytyneiden henkilöiden mukaan.
Projekteihin liittyminen: projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.

Oulun projektit

photos.geni.com/p13/15/63/de/cb/53444854aae566d8/p_original.jpg Kaarle IX, Ruotsin kuningas, perusti Oulun 1605. Kuva tuntemattoman tekijän kuparipiirros, Tukholma (Stockholm), Ruotsi,1600-luvun alku. Museovirasto - Musketti kuparipiirros. (CC BY 4.0)
Kaarle IX, Ruotsin kuningas

photos.geni.com/p13/5c/db/aa/75/53444851992d159c/pieni_franzen_original.jpg Patsaskuva; Oulu. F. M. Franzenin rintakuva veistos puistossa. Klint Kustaa Emil, kuvaaja. Satakunnan Museo. CC BY 4.0
Piispa Frans Michael Franzén

photos.geni.com/p13/d3/5b/aa/81/53444851995692a9/pieni_ainola_original.jpg Ainola Oulu. Ainolan huvila oli Oulun Hupisaarten kaupunginpuistossa Pakolansaaressa sijainnut alun perin Åströmin perheen [Hemming Emmanuel Åström] Hemming Emmanuel Åström asuintaloksi rakennettu huvila, jossa myöhemmin sijaitsivat Oulun kaupunginkirjasto ja Pohjois-Pohjanmaan museo. Huvila on hyvin koristeellinen puurakennus, osittain kolme kerrosta, torneja ja iso avoveranta. Huvila palanut vuonna 1929. Klint Kustaa Emil, kuvaaja 1919–1929. Satakunnan Museo. CC BY 4.0.
Ainola (Oulu) https://fi.wikipedia.org/wiki/Ainola_(Oulu)
Kartta Oulun kaupungista, Ainolan museo https://commons.wikimedia.org/wiki/Category:Ainola_Museum_(Oulu)#/map/0

Huom! Ethän poista alkuperäisiä nimiä ja vuosilukuja alla olevasta henkilölistasta. Löytyneet henkilöprofiilit laitamme nimen alle linkkeineen.

Oulun pormestarit:

  • Hannu Juhonpoika Fordell 1611, 1613-1619
  • Pietari Olavinpoika 1611, 1614
  • Gabriel Tuomaanpoika 1614
  • Yrjö Antinpoika Lyttraeus 1619-1632
  • Jaakko Antinpoika 1633-1640
  • Sakari Ficke 1641-1643
  • Johan Bochmöller 1643-1647
  • Daniel Pertunpoika Kröger 1647-1662
  • Antti Yrjönpoika Lyttraeus 1662-1676
  • Henrik Forbus 1676-1681
  • Jöran Zadler 1681-1689
  • Gabriel Gråå 1689-1715
  • Karl Backman 1715-1717
  • Esaias Groop 1717-1726
  • Josef Klovensich 1726-1740
  • Jonas Mollin 1740-1760
  • Pehr Degerman 1760-1763
  • Jonas Peldan 1763-1776
  • Samuel Heikel 1776-1786
  • Nils Celsius 1786-1788
  • Karl Johan Fagerström 1788-1799
  • Olof Eric Liljendahl 1799-1811
  • Hans Henrik Hasselblatt 1812-1829
  • Carl Johan Heikel 1830-1835
  • August Appelgren 1836-1846
  • Carl Gustaf Bergstedt 1847-1866
  • Simon Wilhelm Nylander 1870-1873
  • Alarik Hasselblatt 1873-1896
  • Arthur Castren 1896-1903
  • Jafet Martikainen 1903-1905
  • Arthur Castren 1905-1908
  • Pekka Turpeinen 1908-1918
  • Arthur Wilhelm Lindholm 1919-1928
  • Heikki Kannisto 1928-1930 (-1957)

Oulun kaupunginjohtajat:

  • 1930-1931 Kaarlo I. Junnelius
    • (v.t.:nä 16.12.1930 - 27.7.1931)
  • 1931-1938 Karjalainen, Heikki (1883-1938)
  • 1938-1961 Leino, Eino J. (1896-1968)
  • 1961-1974 Heino, Arvo (1911-)
  • 1974-1990 Paananen, Ilmo (1927-)
  • 1991-1999 Parjanne, Risto (1946-)
  • 2000-2006 Nenonen, Kari (1953-)
  • 2006-2017 Matti Pennanen
  • 01.04.2019 alkaen nykyinen kaupunginjohtaja Päivi Laajala

Lähde:
https://www.ouka.fi/oulu/oulu-tietoa/oulun-pormestarit-ja-kaupunginjohtajat Oulun pormestarit ja kaupunginjohtajat https://fi.wikipedia.org/wiki/Oulun_kaupunginjohtaja

Oulun läänin maaherrat 1775->

  • 1775-1782 Jägerhorn, Carl Magnus (1730-1782)
  • 1782-1785 Tandefelt, Adolf (1747-1822)
  • 1785-1800 Carpelan, Johan Fredrik (1745-1808)
  • 1800-1802 af Forselles, Samuel (1757-1814)
  • 1802-1804 Edelsvärd, Adolf (1762-1804)
  • 1805-1808 Lange, Jakob Daniel (1758-1808)
  • 1809-1820 Ehrenstolpe, Carl Henrik (1754-1825)
  • 1820-1826 von Born Samuel Fredrik (1782-1850)
  • 1826-1834 Stjernschantz, Johan Abraham (1787-1864)
  • 1834-1849 Lagerborg, Robert Wilhelm (1796-1849)
  • 1849-1862 Lavonius, Alexander (1802-1875)
  • 1862-1873 von Alfthan, George (1828-1896)
  • 1873-1879 Nyberg, Otto (1825-1879)
  • 1879-1883 Jägerhorn, Carl Johan (1819-1890)
  • 1883-1884 Tamelander, Carl Adolf (1832-1884)
  • 1884-1886 Masalin, Johan Gabriel (1823-1886)
  • 1886-1889 Gripenberg, Johan Axel (1833-1918)
  • 1889-1897 Malmgrén, Anders Johan (1834-1897)
  • 1897-1901 Fellman, Gustaf Esaias (1840-1916)
  • 1901-1903 Furuhjelm, Edvard (1845-1921)
  • 1903-1905 Savander, Otto (1864-1917)
  • 1905-1911 Gadolin, Guido (1851-1932)
  • 1911-1915 Langinkoski, Hjalmar (1856-1921)
  • 1915-1917 af Enehjelm, Axel Fabian (1861-1922)
  • 1917-1925 von Nandelstadh, Matts (1862-1931)
  • 1925-1948 Pehkonen, Eero Yrjö (1882-1949)
  • 1949-1967 Määttä, Kaarle Nikolai (1900-1985)
  • 1967-1973 Ryhtä, Niilo Mikael (1906-1995)
  • 1973-1986 Haukipuro, Erkki Antero (1921-2001)
  • 1986-1991 Pekkala, Ahti Antti Johannes (1924-)
  • 1991- Siuruainen, Eino Olavi (1943-)

Oulun piispat




  • 1963-1965 Tapaninen, Leonard Pietari (1893-1982)
  • 1965-1979 Leinonen, Kaarlo Johannes (1916-1986)

  • 1979-2000 Rimpiläinen, Väinö Olavi (1937-)
  • 2000- Salmi, Samuel (1951-)

Huom! Ethän poista alkuperäisiä nimiä ja vuosilukuja alla olevasta henkilölistasta. Löytyneet henkilöprofiilit laitamme nimen alle linkkeineen.

Oulun historian henkilöt

Profiilin kuvaukset lyhennettynä alla olevassa listassa. Täydellisemmät henkilön elämäntiedot ovat profiilissa.

 

A

  • Aadolf Fredrik (1719–1771) Ruotsin kuningas, vieraili Oulussa 1751
  • Aalberg, Ida (1857-1915), näyttelijä, oli 18-vuotiaana mukana Nummisuutarien kantaesityksessä Oulussa 1875
  • Aaltona, Veikko (1910-1990) ent. Malmberg, ent. Pälve, v:sta 1973 di Mastaguera, Tuiran kirkon seinämaalausten tekijä, veijari
  • Acerbi, Giuseppe i (1773-1846) italialainen tutkimusmatkailija ja muusikko, vieraili Oulussa talvella 1799
  • Achte, Emmy (1850-1924) syntyisin Strömer, oululainen oopperalaulajatar, tähtiesiintyjä 1870-luvulla, Aino Acktén (1876-1944) äiti, toimi miehensä perustaman Helsingin lukkari-urkurikoulun johtajana 1900-1922.
  • Ahmavaara (Aulin), Pekka (1862-1929) valtiopäivämies ja kansanedustaja, Maatalouspankin Oulun kontt. joht., kunnallisneuvos.
  • Ahtisaari, Martti (1937-) Suomen presidentti 1996-2000, kävi koulua ja opiskeli Oulussa
  • Alanne, Arvo (1904-?) Oulu Oy:n sosiaalipäällikkö, radiomies, Oulun Näyttämön johtokunnan pj. 1940-50-luvulla
  • Alcenius, Gustafa ja Mathilda kirkkoherrantyttäret, jotka perustivat naiskäsityökoulun 1882. Opiskelivat mahdollisesti myös ulkomailla. Naisten ammatillisen koulutuksen edelläkävijöitä Oulussa.
  • Aleksanteri I (1777-1825) Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas, vieraili Oulussa 1819.
  • Angerkoski, Siiri Saimi (o.s. Palmu, vuoteen 1904 Pelkonen; 21. elokuuta 1902 Oulu – 28. maaliskuuta 1971 Helsinki) oli suomalainen näyttelijä. Teatterissa uransa aloittanut Angerkoski tuli tunnetuksi ensisijaisesti Suomen Filmiteollisuuden kuukausipalkkaisena näyttelijänä vuosina 1938–1963. 98 elokuvaroolia tehnyt Angerkoski on kaikkien aikojen työllistetyin suomalainen elokuvanäyttelijä Jälkipolville hän on tuttu erityisesti kahdesta pitkäikäisestä elokuvasarjasta: rouva Justiina Puupään roolista kahdessatoista Pekka ja Pätkä -elokuvassa sekä kotiapulainen Hildan roolista kuudessa Suomisen perhe -elokuvassa. Kaksi Jussi-palkintoaan Angerkoski sai kuitenkin vakavista rooleista, sivuroolista Minna Canth -filmatisoinnissa Anna Liisa (1945) ja pääroolista televisioelokuvassa Aliisa (1970). Hänet palkittiin vuonna 1958 Pro Finlandia -mitalilla. Angerkosken luomasta Justiina-hahmosta tuli synonyymi kotoisalle pirttihirmulle.
  • Antell, Johan kruununvouti 1770-luvulla.
  • Antell (s. Pyhtilä), Katri (1850-1924) Oulun tunnetuin leipuri 1880-luvulta alkaen. Loi leipomolleen koko maan kattavan maineen.
  • Antila-Kaljunen, Anna-Liisa (27. maaliskuuta 1915 Suursaari – 2. marraskuuta 2006 Oulu) oli suomalainen diplomiurkuri, kuoronjohtaja ja musiikin lehtori. Hän toimi musiikinopettajana useissa opettajankoulutuslaitoksissa, pisimpään Oulussa vuosina 1958–1978. Tullessaan valituksi Turun Mikaelinkirkon urkuriksi 1952 hän oli Suomen luterilaisen kirkon ensimmäinen vaalilla virkaan valittu naisurkuri.
	

B

  • Bagge, Pietari perusti Oulunlinnan Oulujoen suuhun vuonna 1590.
  • Bagh, Konrad von (1908-1982) "Vompakki", piirimielisairaalan ylilääkäri 1930-60-luvuilla. Siirtyi Oulun piirimielisairaalan, myöhemmin Oulun keskusmielisairaalan, ylilääkäriksi ja toimi erikoislääkärikouluttajana. Hän oli tunnettu varsinkin dementian tutkimuksesta, johon hän oli perehtynyt Berliinissä. Hän jäi Oulusta eläkkeelle 1973. Von Baghille myönnettiin lääkintöneuvoksen arvonimi vuonna 1968.
  • Bagh, Kari Peter Conrad von [%CB%88fon ˈbɑːg (29. elokuuta 1943 Helsinki – 17. syyskuuta 2014 Helsinki oli suomalainen elokuvahistorioitsija, -ohjaaja, -käsikirjoittaja, tietokirjailija, kustantaja, radio-ohjelmien tekijä, Filmihullu-lehden päätoimittaja ja festivaalijohtaja. Hänen poikansa on ohjaaja Juhana von Bagh. Pietarinsaksalaisen lääkäri-isän Konrad von Baghin poika Peter von Bagh suoritti ylioppilastutkinnon Oulun lyseossa vuonna 1961. Dokumenttielokuvassaan Muisteja – Pieni elokuva 1950-luvun Oulusta (2013) ohjaaja, elokuvahistorioitsija ja kirjailija Peter von Bagh tekee aikamatkan lapsuutensa ja nuoruutensa kotikaupunkiin, 1950-luvun Ouluun. Elokuva maalaa kaleidoskooppimaisen näyn pohjoisesta kaupungista ja sen hengestä. Elokuvassa hyödynnetään runsaasti amatöörikuvia ja perhealbumeja. Elokuva sai maailmanensi-iltansa Oulussa 13.4.2013. https://yle.fi/uutiset/3-6581334.
  • Barck, Christian Evert (1795-1855) Oulun ensimmäinen kirjanpainaja ja kirjakauppias, oli perustamassa Oulun Wiikko-Sanomia. Ruotsissa syntynyt Christian Evert Barck oli 24 vuoden vanha tullessaan Turkuun 1819. Vuonna 1826 Barck anoi senaatilta oikeutta perustaa kirjapaino Ouluun. Talousosasto 21.11.1826 suostui Barckin anomukseen. Barck ei osannut puhua suomea, mutta tästä huolimatta hän painatti suomenkielisiä kirjasia. Merkittävä toimenpide oli ensimmäisen oululaisen Oulun Viikko Sanomain perustaminen vuoden 1829 alussa. Lehden tarkoituksena tuli olemaan sikäläisen talousseuran avustaminen sen valistaessa rahvasta, lisäksi sen tuli valmistaa kansan mieltä vastaanottamaan uutta suomalaista virsikirjaa (virsikirjakomitea oli asetettu vähän aiemmin), edistää rahvaan keskuudessa siveellisyyttä ja vihdoin avustaa viranomaisia julkaisemalla heidän kuulutuksiaan ja ilmoituksiaan. Tämän jälkeen hän perusti kirjakaupan Ouluun.
  • Basilier, Ida (1846-1928) oopperalaulajatar, asui Oulussa lapsena
  • Behm, Isak käskynhaltija vuodesta 1606, Oulun perustamisen toimeenpanija
  • Berg (Kallio), Samuli Kustaa (1803-1852) oululaissyntyinen runoilija. Julkaisi Kallio -nimellä, mutta vain harvoja runoja. Tunnetuin Oma maa –runon alku ”Oma maa mansikka, muu maa mustikka”. Tuotantoa on pidetty suomenkielisen runouden parhaimmistona ennen Aleksis Kiveä. Bergin tuotanto: Kiiltomato. Oulun Wiikko-Sanomia 21.3.1829. Kultaperhoset. Oulun Wiikko-Sanomia 7.11.1829. Gottlund, C. A. 1832: Otava eli suomalaisia huvituksia C.A. Gottlundilta. II osa. Tukhulmi: B.M. Bredberg. (Oma maa, Runo, Sirkka, Ystävälleni, Soijin. Kirj. Kallio, s. 306-310.). Oma maa. Oulun Wiikko-Sanomia 19.4.1834. Ajatuksia. Kirj. Kallio. Oulun Wiikko-Sanomia 16/1834. Sirkka. Oulun Wiikko-Sanomia 15.2.1840. Soijin. Oulun Wiikko-Sanomia 29.2.1840.
  • Bergbom, Carl Eric (1824-1876) konsuli, laivanvarustaja, Gustaf Bergbomin nuorempi poika
  • Bergbom, Gustaf (1785-1860) konsuli, merkittävä tervaporvari ja kauppahuoneen perustaja, laivanvarustaja, kauppaneuvos
  • Bergbom, Johan Gustaf Gustafinp (1818-1893) konsuli, jatkoi isänsä Gustaf Bergbomin perustaman kauppahuoneen toimintaa, aikanaan Oulun suurin yrittäjä, kauppaneuvos
  • Bergdahl, Johan (1816-1873) kirjansitoja ja -painaja, kirjakauppias, vossikkayrittäjä
  • Bo Joninpoika Grip (k. 1386) Ruotsin drotsi (korkein virkamies kuningasperheen jälkeen), Suomen laamanni. Hallitsi koko Suomea 1370-luvulla ruhtinaan tavoin jakaen aatelisarvoja ja kuninkaantuomioita. Tuki Turun piispaa hiippakuntarajan vetämisessä Kemi- ja Kaakamajokien välille, rakennutti Oulujokisuun ensimmäisen varustuksen, Kastellin 1370-luvulla.
  • Bochmöller, Johan (-1678) porvari ja pormestari 1600-luvun puolivälissä
  • Borg, Gabriel Gustaf Wilhelm (1867-1952) lääkäri, kunnallispoliitikko, kaupunginvaltuuston johtaja 1904-20 ja 1922.
  • Brahe, Pietari (Pehr) 1602-1680) ruotsalainen kreivi, valtiomies, Suomen kenraalikuvernööri 1637-40 ja 1648-54. Suomen hyväntekijä, sanonta "kreivin aikaan" viittaa häneen. Perusti mm. Oululle kilpailijaksi nousseen Raahen kaupungin, vieraili Oulussa muutaman kerran ja laski Oulujoen kosket yhdellä matkoistaan.
  • Brandberg, Johan porvari ja poliitikko 1700-luvulla.
  • Bryggman, Jaakko Venäjältä karannut isonvihan sotavanki (1721), joka tuli sepäksi Ouluun.
	

C

  • Candelin, Leonard (1822-) rikas kauppias 1800-luvulla.
  • Castren, Julius Adolf (1803-1868) Raahesta Ouluun muuttanut kauppias ja Fredrikinpoika ruukinpatruuna, kivitalon omistaja
  • Cygnaeus, Uno (1810-1888) pappi, kansanopetuksen uranuurtaja ja suomalaisen kansakoulun isä.
	

D

  • Dahlström, John Alexander ryhdikäs ylikonduktööri 1920-luvulla, kirjailija Juho Koskimaan ja kenraaliluutnantti Ali Koskimaan isä.
  • Degerman, Pehr pormestari, joka menetti virkansa heikkomielisyyden takia 1764.
  • Deutsch, Henric (1772-1838) Länsi-Pohjan piirin piirilääkäri, tunnettu myös taloutta käsittelevistä kirjoistaan. Soitti alttoviulua, ja muodosti talvella 1799-1800 yhdessä Giuseppe Acerbin, eversti Skjöldebrandin ja säveltäjä Erik Tulindbergin kanssa pitkään muistetun kvartetin, joka viihdytti oululaisia.
	

E

  • Eerik XIV (1533-1577) Kustaa Vaasan vanhin poika, Ruotsin kuningas 1560-1568. Lahjakas ja taiteellinen, mutta taipuvainen mielisairauteen. Aloitti valtakunnan laajentamispolitiikan valtaamalla Viron 1561. Vangitutti veljensä Juhana-herttuan, joka vapauduttuaan 1568 syrjäytti Eerikin valtaistuimelta ja vangitsi hänet yhdessä nuorimman veljen, Kaarlen kanssa. Vaimo aateliton Kaarina Maununtytär. Kuoli vankeudessa Turun linnassa, kun Juhana antoi kapinan pelossa myrkyttää hänet.
  • Engel, Johan Carl Ludvig (saks. Johann Carl Ludwig Engel, 3. heinäkuuta 1778 Berliini – 14. toukokuuta 1840 Helsinki) oli saksalainen arkkitehti, joka työskenteli vuodesta 1816 Suomen suuriruhtinaskunnassa. Engelin lukuisista uusklassisista kirkoista huomattavimmat ovat luterilaiset mm. Oulun tuomiokirkko (1832). Hän myös suunnitteli Oulun triviaalikoulu, nyk. Oulun Lyseon lukio (1831). Hänen arkkitehtuurinsa edusti uusklassista empiretyyliä. Engel loi pääkaupungiksi korotetulle Helsingille monumentaalikeskustan ja toimi koko suomalaisen rakennustaiteen suunnannäyttäjänä 1800-luvun alkupuoliskolla. Engelin päätyö Helsingissä on Senaatintorin empiremiljöö, johon kuuluvat Helsingin tuomiokirkko, Valtioneuvoston linna, Helsingin yliopiston päärakennus ja Kansalliskirjasto. Hän suunnitteli myös runsaasti kirkkoja ja julkisia rakennuksia eri puolille Suomea sekä piirsi useiden kaupunkien, kuten Turun ja Porvoon ruutu­asema­kaavat.
  • Ervi, Aarne (1910-1977) arkkitehti, standardisoinnin ja elementtirakentamisen kehittäjä. Tunnetuimpia töitä mm. Oulujoen voimalaitos asuntoalueineen ja Espoon Tapiolan keskustan asemakaava ja liikekeskus.
  • Essen, Reinhold Wilhelm von Pohjanmaan maaherra 1720-luvulla. Pyrki pitämään isonvihan jälkeen maakuntansa puolta jälleenrakennustyön järjestämisessä. Kuoli v. 1732.
	

F

  • Filippus Kaarlenpoika Korsholman linnanpäällikkö 1300-luvulla, liitti Oulun seudun Ruotsiin. Ensimmäinen Oulun seudun nimeltä tunnettu vaikuttaja.
  • Forbukset Oululainen suku 1600-luvulla. Esim. Kasper Forbus oli kaupungin raatimiehenä 1633-1638 ja hänen poikansa Henrik Forbus (k. 1681) toimi mm. pormestarina ja oli aikanaan ”kaupungin suurin veronmaksaja ja huomattavin kauppias kaupungissa”. Casparin suku on todennäköisesti kotoisin Skotlannista ja kuuluu Forbesien klaaniin, mutta miten, ei ole ratkaistavissa nykytiedon valossa. Isän on väitetty ohuin aihetodistuksin olevan Hans(John) Georgusson Forbus.
    • Caspar Forbus MP Syntynyt: noin 1601 (Skotlanti, Danzig?) Kuollut 17. joulukuuta 1682 (76-85) Oulu, Finland (Suomi) Hautapaikka: Ii, Finland (Suomi). Pohjois-Pohjanmaan rovastikunnan vouti, Iin nimismies, kauppias 1620 Oulu, Pohjois-Pohjanmaan rovastikunnan vouti 1639 Oulu, raatimies 1633-1638 Oulu.
    • Henrik Casparsson Forbus MP syntynyt: 1630 Oulu, Finland. kuollut 10. maaliskuuta 1681 (50-51) Oulu, Finland (Suomi). Hautapaikka Oulu, Finland (Suomi) . Porvari Oulussa 1663, raatimies (1664), pormestari 1672. Valtiopäivämies 1668, 1678 ja 1680.
    • Henricus Henrici Forbus, syntynyt noin 1674 Oulu, Finland, kuollut 13. joulukuuta 1737 Liminka, Finland. Vanhemmat: Oulun kauppias ja pormestari Henricus Caspari Forbus (haud. Oulussa 13/3 1681) ja Margareta Lithovia.
  • Forsberg, Anna (1885 - 1968) Oulun tuomiokapitulin pitkäaikainen kanslisti 1905 - 1960, museoaatteen ja kirkkotaiteen ystävä, jonka kirkkotekstiilejä on mm Oulun tuomiokirkossa.

  • Franzénit Käkisalmesta Ouluun tullut suku, jonka merkittävin ja tunnetuin jäsen oli kansallisrunoilija F. M. Franzén. Suku oli pitkään kaupungin johtavia ja vauraimpia. Franzénin talona tunnetun rakennuksen vanhimpien osien arvellaan olevan peräisin 1600-luvun lopulta, jolloin paikalla oli Oulun triviaalikoulu.
  • Franzén, F. J. (1819-1887) tervaporvari, kauppias, kaupunginvaltuutettu ja laivanvarustaja.
  • Franzén, Frans Mikael (1772-1847) Oululaissyntyinen runoilija, pappi, myöhemmin Härnösandin piispa.
  • Frosterukset oululainen pappissuku 1700-luvulla; Teuvo Pakkala oli alkuperäiseltä nimeltään Frosterus
  • Frosterus, Simon Eerikinpoika Oulun pedagogion rehtori v:sta 1611, Oulun kirkkoherra v. 1620. Hankki talon, jossa koulumestarit asuivat myöhemminkin. Pyysi pienen palkkansa vuoksi apua kuningas Kustaa II Aadolfilta, ja v. 1613 lähtien koulumestarin palkkaeduksi tuli 48 tynnyriä viljaa Pohjanmaan verojyvistä.
  • Furuhjelm, Edvard (1845-1921)eversti, tarkka-ampujaryhmän koment., joka perusti Oulun Potkinklubin ja järjesti Suomen ensimmäiset potkukelkkakilpailut 1891. Läänin maaherra 1901-03
	

G

 
  • Gallenius, Lars (1660-1750) taidemaalari, tehnyt Hailuodon puukirkon maalaukset 1690 sekä Raahen 1684 ja Sotkamon 1719 kirkkojen alttaritaulut, kuului Kukko-nimiseen oululaiseen porvarissukuun
  • Gezelius, Johannes (vanh.) (1615-1690) piispa, piti piispantarkastuksia Oulussa 1660-80-luvuilla
  • Gorbatshov, Mihail (1931-) Neuvostoliiton viimeinen johtaja, kävi Oulussa 1989.
  • Erik Karlsson Gyllenstierna eli Eerik Kaarlenpoika Gyllenstierna (1602–1657) oli ruotsalainen virkamies, arvoltaan vapaaherra. Hänestä tuli 1637 Viipurin läänin maaherra, 1642 Inkerinmaan ja Käkisalmen läänin kenraalikuvernööri, 1645 valtaneuvos ja 1654 Turun hovioikeuden presidentti. Hän kävi vuosina 1634 ja 1647 lähettiläänä Venäjällä ja oli maamarsalkka vuosien 1634 ja 1647 valtiopäivillä

H

  • Haartman, Sofia Rosina. Sofia Rosina Lavonius (o.s. von Haartman 27. kesäkuuta 1821 Turku – 11. tammikuuta 1890 Tukholma) oli suomalainen seurapiirikaunotar ja Venäjän Tukholman pääkonsulin, myöhemmin Oulun läänin kuvernöörin, Alexander Lavoniuksen puoliso. Hän toimi yleisenä seppeleensitojattarena Helsingin yliopiston 200-vuotispromootion kunniaksi pidetyssä vuoden 1840 riemujuhlassa. Hän solmi avioliiton itseään 19 vuotta vanhemman Alexander Lavoniuksen kanssa vuonna 1842 Tukholmassa. Pariskunta muutti vuonna 1847 Tukholmasta Ouluun, kun Alexander Lavoniuksesta tuli Oulun läänin kuvernööri. Kuvernöörinä keskinkertainen Alexander Lavonius aateloitiin 1855. Alle 20-vuotiaana kuolleen esikoispojan lisäksi pariskunta sai kolme tytärtä. Kuvernöörin erottua palveluksesta Lavoniukset muuttivat Oulusta takaisin Tukholmaan. Puolisonsa kuoltua vuonna 1875 Rosina Lavonius asui vielä myös Oulussa. Hän kuoli vuonna 1890 Tukholmassa 69 vuoden ikäisenä. Rosina Lavoniuksen vanhemmat olivat kirurgian ja lapsenpäästöopin professori, lääkintöhallituksen ylijohtaja Carl Daniel von Haartman ja hänen ensimmäinen puolisonsa Maria Helena Rosina Franzén. Rosina Lavoniuksen puoliso Alexander Lavonius oli Venäjän Tukholman pääkonsuli, josta sittemmin tuli valtioneuvos ja Oulun läänin kuvernööri. Heidän lapsiaan olivat:Carl Alexander Lavonius (1843–1860). Maria Amelie Albinia Linder (1846–1915), puoliso toimittaja, valtiopäiväedustaja Ernst Linder, toinen puoliso tukkukauppias, konsuli Johan Oscar Ekman. Prinsessa Ebba Charlotta Lovisa zu Solms-Braunfels (1850–1927), puoliso majuri prinssi Albrecht Friedrich Ernst Bernhard Wilhelm zu Solms-Braunfels. Anna Julia Mathilda Palme (1858–1935), puoliso toimitusjohtaja Johan Henrik Palme. Heistä polveutuu Ruotsin pääministeri Olof Palme. Rosinan setä oli talouspoliitikko Lars Gabriel von Haartman. Hänen äitinsä isä oli runoilija ja piispa Frans Mikael Franzén.
  • Haataja, Kyösti (1881-1956) syntynyt Oulussa. Helsingin yliopiston talousoikeuden professori. Itsenäisyyden alkuajan merkittävimpiä vaikuttajia: kansanedustaja, Kokoomuksen puheenjohtaja, torpparivapautuksen "pääarkkitehti", maanmittauslaitoksen pääjohtaja ja maaoikeuden tutkimuksen kehittäjä.
  • Hast, Herman (-1749) piirivälskäri, kulkutautien spesialisti
  • Heikkilä, Aapo (1931-1993) "ortotopologi" eli varjotieteilijä, omaperäinen yliopistomies ilman tutkintoa, työskenteli aikanaan mm. opettajana ja psykiatrina, kehitti oman "tieteenalansa"
  • Olavi Heikinpoika Heikola (1601-1676) Oulun raatimies. Oulun yksityisiä sahoja ovat luultavasti ensimmäisenä perustaneet kaupunkien porvarit. Olavi Heikinpoika Heikkolalla oli v. 1673 " Heikkolan saha - ja jauhomylly"

  • Heinonen, Laila "Oulun profeetta" 1960-luvulla.
  • Helaakoski, Antti Rietrikki (1858-1945) legendaarinen opettaja ja persoona, Aaro Hellaakosken isä
  • Hellaakoski, Aaro (1893-1952) runoilija, syntyi Oulussa
  • Hieronymus "kellaripoika", joka nimitteli ihmisiä valehtelijoiksi ja sai siitä tuomion 1637.
  • Hollsten, Tuomas Oulun valtiopäiväedustaja, joka porvareilta mukaansa saaman lahjusrahaston tuella neuvotteli kaupungin tapulioikeuksista vuosien 1760-62 ja 1765-66 valtiopäivillä.
  • Holmsten, Elsa (1710-1735) virsirunoilija, herännyt 1700-luvulla
  • Hällberg, "Heleperi" kaupungin tunnetuin palovartija kirkontornissa 1860-luvulla; kaupunki jäi yöksi "Heleperin" haltuun.
  • Hälli, Matti (20. maaliskuuta 1913 Oulu – 29. maaliskuuta 1988 Oulu) oululainen kirjailija. Tuotannossa Oulusta kertoo esim. vuosina 1957-67 ilmestynyt Oulu-trilogia.
  • Hällström, Emil Theodor William (25. maaliskuuta 1864 Oulu – 17. syyskuuta 1918 Pori) oli suomalainen kapellimestari ja säveltäjä, joka johti useita soittokuntia Helsingissä, Viipurissa ja Porissa.

I

  • Inkala, Oskari (1906-1980) Oulun lyseon lehtori 1930-70-luvulla, rehtori 1952-71. Kotiseutumies.
  • Iso Parkkinen "rantajätkä" eli proomujen lastinpurkaja 1800-luvun lopulla.
	

J

  • Jakku, Tuomas aitanomistaja, jonka aitasta lähti vuoden 1705 tulipalo, jossa tuhoutui 39 taloa ja Hahtiperän aitat.
  • Jenderjan, Klaus (1650-1704) raatimies, aikansa rikkain oululainen
  • Johannes Henrikinpoika Lithovius (-1634) Limingan kappalainen vuodesta 1593, kunnes tuli Oulun ensimmäiseksi kirkkoherraksi 1610. Siirtyi Iin kirkkoherraksi 1620. Käytti myös nimiä Corvinus ja Limingius.
  • Juhana III (1537-1592) Kustaa Vaasan poika, Suomen herttua, ja 1568-1592 Ruotsin kuningas. Syrjäytti vanhemman veljensä Eerik XIV:n valtaistuimelta. Otti titteliensä joukkoon 1581 Suomen suuriruhtinaan arvon. Piti puolalaissyntyisen vaimonsa, Katariina Jagellonican kanssa Turun linnassa asuessaan loisteliasta hovia.
  • Julin, Johan (1752-1822) apteekkari ja luonnontutkija, rakensi Pohjoismaiden ensimmäisen kuumailmapallon ja lähetti sen ilmaan Oulun torilta 1784, tutki erityisesti Oulun terveyslähdettä
  • Julin, Johan Jacob von (1787-1853) Johan Julinin poika, apteekkari, laivanvarustaja ja teollisuusmies, vuorineuvos. Perusti Turkuun Suomen ensimmäisen säästöpankin 1822. Järjesti Turussa keräyksen Oulun hädänalaisille vuoden 1822 palon jälkeen. Aateloitiin 1849.
  • Julius Friedrich (1588-1635) Württembergin herttua, vieraili Oulussa 1616.
  • Jung, Bertel (1872-1946) arkkitehti. Modernin kaupunkisuunnittelun uranuurtajia Suomessa. Laati mm. Helsingin ensimmäisen yleiskaavan 1912 ja Oulussa Tuiran kaupunginosan asemakaavan 1915.
  • Junnelius, Marie Ruotsalaisen tyttökoulun johtajatar 1859-85.
  • Jurvelius, Mikael Jaakonpoika Turun yliopiston ensimmäisiä oppilaita, kotoisin Oulusta. Yliopiston konsistoorin notaari 1643-56, filosofian maisteri 1647. Apulaisopettaja filosofisessa tiedekunnassa; pyrki professoriksi monta kertaa, mutta syrjäytettiin. Oulun kirkkoherra v. 1657. Mainitaan asiakirjoissa vielä 1666 ja 1667, mutta kuolinvuosi tuntematon.
  • Juvelius, V. O. pitkäpartainen vankilanjohtaja, "rosvopäällikkö" 1910- ja 1920-luvuilla, Oulun sotavankileirin johtaja vuonna 1918
	

K

  • Kaarle Hannunpoika potilas, jossa 1681 todettiin "täydellisesti eräs laji spitaalia".
  • Kaarle IX Ruotsin kuningas, perusti Oulun 1605.
  • Kaarle IX, Ruotsin kuningas
  • Kaarle XVI Kustaa (1946-) Ruotsin kuningas, vieraili yhdessä kuningatar Silvian ja kruununprinsessa Victorian kanssa Oulussa elokuussa 1996.
  • Kaitera, Pentti Veikko (19. marraskuuta 1905 Rantasalmi – 8. kesäkuuta 1985 Helsinki) oli Teknillisen korkeakoulun maatalouden vesirakennuksen ja vesitalouden professori vuosina 1942–1972.Hän oli Oulun yliopiston perustamisen primus motor ja ensimmäinen rehtori (1959-62). Kaiteran merkittävimmät tutkimukset käsittelivät tulvien suuruuden analysointia, lumen kertymistä ja sulamista sekä lumen pinnasta tapahtuvaa haihduntaa, maankuivatusta ja kastelua. Hän tutki myös mantereiden liikkeitä ja kehitti niitä selittävän teorian. Kaitera oli suomalaisen kehitysyhteistyön pioneereja. Hänen elämäänsä leimasi syvä kristillinen vakaumus. Hän vaikutti merkittävästi Typpi Oy:n sijoittumiseen Ouluun ja Rautaruukin päätymiseen Raaheen. Hänen laatimansa suunnitelma Kalajoen kanavasta jäi sensijaan toteutumatta, samoin Ii- ja Kiiminkijoen tekoaltaat.
  • Kajatsalo, Kaarlo V. (1909-1988) kapteeniluutnantti, Mannerheim-ristin ritari n:o 189, Oulun yliopiston opettajanvalmistuslaitoksen voimistelun ja urheilun lehtori
  • Kalajoki, Atte (1914-2004) lehtimies, kulttuurihenkilö 1900-luvulla
  • Kallinen, Yrjö (1886-1976) Rauhaa ja aseistariisuntaa kannattanut puolustusministeri, Oulun työväenneuvoston johtomiehiä, rauhanneuvottelija 1918, loistava puhuja.
  • Kallio, Kerttu (1907-1995) Kyösti Kallion tytär, kävi Oulussa yhteiskoulua 1920-luvulla yhdessä veljiensä Kalervon (kuvanveistäjä) ja Veikon (Kallion tilan isäntä) kanssa, myöhemmin mm. opetusministeri, nimi avioliitossa Saalasti
  • Kallio, Kyösti (1873-1940) Presidentti, ensimmäisen tasavallan keskeisin talonpoikaispoliitikko, Oulun lyseon oppilas 1890-luvulla
  • Kamenev, Lev Oulun lääninvankilan kuuluisin vanki vallankumouksen aikana; luovutettiin takaisin venäläisille 1918.
  • Kananen, Brita (1910-1990) toimi jatkosodan aikana Mikkelissä päämajassa sihteerinä, kenraali A.F.Airon ystävätär? Myöhemmin Ouluun sotasairaala 32:n saksalaisella osastolla
  • Kangas Knut Gustaf Fabian (11. toukokuuta 1883 Oulu – 25. toukokuuta 1941 Kuopio) oli suomalainen työväenliikkeessä vaikuttanut säveltäjä, kapellimestari ja kuoronjohtaja. Hänen tunnetuin työnsä on kappaleen Taistojen tiellä sanoitus. Kankaan vanhemmat olivat siltavahti Heikki Kangas ja Maria Korpi. Hän lauloi nuoruudessaan oululaisessa mieskuoro Oraassa. Musiikin alalle hän kouluttautui pääasiassa itseopiskelulla, mutta tultuaan Helsinkiin tullimieheksi vuonna 1911 hän täydensi musiikin opintojaan Helsingin musiikkiopistossa ja Helsingin lukkari- ja urkurikoulussa. Hän myös lauloi kuorossa ja toimi ravintola- ja elokuvamuusikkona. Myöhemmin 1930-luvulla Kangas johti OTK:n mieslaulajia. Kangas sävelsi yli 50 teosta, joista suurin osa on kuorolauluja, mutta joukossa on myös yksinlauluja ja orkesteriteoksia, joista pääosa on orkesterisarjoja. Hänen on kerrottu opiskelleen Pietarin-vuosinaan Aleksandr Glazunovin johtamassa Pietarin konservatoriossa. Kangas piti konsertit 1930-luvulla Oulussa ja Helsingissä. Hän kirjoitti musiikista varsinkin Suomen Työväen Musiikkiliiton Työn Sävel -lehteen. Kankaan laulunsanoituksissa on sanottu olleen yhtymäkohtia hänen ystävänsä Yrjö Kallisen ajatteluun.
  • Karhi, Otto (1876-1966) kunnallispoliitikko (sd./maalaisliitto) ja osuustoimintamies, kansanedustaja, sai jo eläessään nimeään kantavan puiston.
  • Kaski, Erkki. Pikku pakina Parkkisesta ja Kasken Erkistä.
    • Toisestakin voimamiehestä, Kasken Erkistä, kertoo Aappo Heikkilä seuraavan muistelman: V. 1910 satuin näkemään toisen voimakarhun Maikkulan viinapolttimossa. Viinapolttimossa kävi rankin hakijoita lähipitäjistä. Tuli sinne myös vanha mies, suuri ja ruman näköinen, jota sanottiin Kasken Erkiksi. Jostain sydänmaalta hänen sanottiin olevan kotoisin. Meillä oli siellä suuri tahko, jota koetettiin nostaa selästä yhdellä kädellä kohoksi, mutta ei sitä itse Saarelan Yrjökään saanut kuin vähän kohotetuksi. Kun me näimme Kasken Erkin suuret kourat, niin me houkuttelimme hänetkin nostamaan tahkoa. Silloin se koppasikin sen tahkon selästä kiinni ja lähti kävelemään ympäri ränniä. Tämäkin oli meistä suuri ihme. Sitten Kasken Erkki meni yläkertaan katsomaan kuinka viinaa poltetaan. Siellä oli 75 kiloa painavia maissisäkkejä, joista Erkki otti muutaman hyppysiinsä ja puisteli hyvin kevyesti ja kysyi, kaurojako niissä on. Silloin Heltti Oskari tuli minua vastaan rapulla ja sanoi, että sinne tuli itse sielun piru. Mutta me tulimme näkemään, että se oli niitä vanhoja voimakarhuja. Ihmettelimme mekin moisia voimannäytteitä ja lähetämme terveisemme Aappo Heikkilälle Haapaveden Vattukylään, että muistaisi meitä vastakin jutuillaan.
  • Kempe, Jacob Mårtensson ,syntynyt: arviolta 1631–1691 kuollut noin 1732 Uleåborg, Finland (Suomi) Vanhemmat: Martinus Johannis Kempe ja Malin Filipsdotter. Puolisot: Elisabet NN ja Elisabeth Månsdotter Fordell. Jacob Kempe, kauppias Oulussa, joka sikäläisessä suuressa tulipalossa 1705 menetti omaisuutta 1392 talarin arvosta. Eli vielä 30/3 1726, jolloin hän antoi kirjallisen todistuksen, että hänen isänsä talo Haaparannan kylässä oli luovutettu veljensä Martinus Martini Kempen leskelle Apollonialle ja mielenvikaiselle pojalle Hans Kempelle. Jacob Kempen vaimo, jonka nimeä ei toistaiseksi tunneta, haudattiin Oulussa 10/12 1710.
  • Kemppainen, Jaakko (1869-1931) suutari, Oulun varhaisia työväenliikkeen edustajia, itsenäisyysmies, jääkärivärväri
  • Kemppainen, Jaakko (1904-1988) "Kemppa-Jakke", varatuomari, kaupunginvouti, pankinjohtaja, kansanedustaja (kok.) 1940-50-luvuilla. Suomalaisen klubin perusjäsen.
  • Kianto (Calamnius), Ilmari (1874-1970) kirjailija, Oulun lyseon oppilas 1890-luvulla
  • Kivekäs, Konrad Fredrik (1847-1918) lehtimies, Kaiku-lehden ensimmäinen päätoimittaja, perustaja ja omistaja 1800-luvun lopulla, suomalaisuusmies
  • Kivijärvi, Erkki (1882-1942) kirjailija, lehtimies ja teatterinjohtaja 1920-30-luvuilla; Tervaporvarit.
  • Kivilinna, Osmo K. (1910-1943) kapteeniluutnantti, Mannerheim-ristin ritari n:o 105, kävi koulunsa Oulussa
  • Klaara Juhontytär tuomittiin käräjillä 1687 noituudesta, koska oli kuljettanut Anna Muikun pyörteellä hornaan.
  • Knuutti Juhonpoika Piika Valpuri Pietarintyttären isäntä. Piian viinamäskin teosta alkoi Oulun palo 1705.
  • Koivisto, Aukusti (1886-1962) taidemaalari
  • Koivisto, Pentti (1917-1961) taidemaalari, Aukusti Koiviston poika, suurikokoisia töitä useissa Oulun julkisissa rakennuksissa
  • Kokko, Väinö (1880-1934) opettaja, sanomalehti-, liike- ja itsenäisyysmies, kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu, Jääkäriliikkeen syntysanojen lausuja
  • Kolehmainen, Hannes (1889-1966) Suomen yleisurheilun maailmankartalle juossut Lentävä suomalainen. Osallistui kesällä 1911 Oulun Pyrinnön järjestämiin ensimmäisiin, koko maan käsittäneisiin kansallisiin kilpailuihin.
  • Koli, Paavo K. (1921-1969) luutnantti, Mannerheim-ristin ritari n:o 81, syntynyt Oulussa, Tampereen yliopiston rehtori
  • Korkeakivi (Högsten), Kalle (1885-1944) Kalevan toimitusjohtaja 1907-44, kaupunginvaltuutettu 1926-44.
  • Koskenniemi, Veikko Antero, V. A. Koskenniemi (1885-1962) runoilija; "Sinun kaduillas koulutie..."
  • Kramsu, Kaarlo (1855-1895) synkähkö runoilija 1880-luvulla. "Ken vaivojansa vaikertaa / on vaivojensa vanki..."
  • Krull, Joakim kestikievarin pitäjä, kultaseppä, toimi Oulussa 1628-1669.
  • Kröger, Daniel 1650-luvun pormestari, jota vastaan porvaristo osoitti mieltään.
  • Kurvinen, Naima (1876-1933) Lääninsairaalan ylihoitajatar 1900-luvun alussa
  • Kustaa Vaasa (1496-1560) Ruotsin valtionhoitaja 1521-1523, kuningas 1523-1560. Irrotti Ruotsin tanskalaisten hallinnasta ja valittiin kuninkaaksi. Hänen aikanaan kuninkuudesta tuli valtakunnassa perinnöllinen ja luterilaisuudesta valtionuskonto. Talous- ja hallintojärjestelmien uudistuksilla luotiin uudenaikainen Ruotsin valtakunta. Kolme pojista nousi myöhemmin valtaistuimelle: Eerik XIV, Juhana III ja Kaarle IX.
  • Kvikant, Carl-Birger (1912-1944) kapteeni, Mannerheim-ristin ritari n:o 132, Oulun ruotsinkielisen koulun äidinkielen ja historian opettaja
	

L

  • Lagergrantz (Lapinkangas), Jakob (1824-1859) satulamaakarin kisälli, huijari, kierteli maata ja kuoli Oulussa onnettomissa oloissa.
  • Laestadius, Lars Leevi (1800-1861) ruotsalainen kirkonmies, herännäisjohtaja. Koki 1840-luvun alussa uskonnollisen murroksen ja ryhtyi ankaraksi parannussaarnaajaksi. Taisteli erityisesti juoppoutta vastaan. Lestadiolainen oppi levisi nopeasti Pohjois-Ruotsissa ja –Suomessa. Laestadius oli myös tunnettu kasvitieteilijä, ja Edinburghin kasvitieteellisen seuran ja Ruotsin tiedeseuran jäsen. Kehitti myös saamen kirjakieltä.
  • Laine, Eine (1892-1970) näyttelijä; mm. Oulun Työväen Näyttämöllä 1910-20-luvulla
  • Lammassaaren Ville Ison Parkkisen kaveri ja virkaveli,
    • Onko tämä tarina tähän liittyvä? Pikku pakina Parkkisesta ja Kasken Erkistä. Voima-Parkkisjutut kuuluvat oikeastaan H. V. C:n alaan, mutta kun Aappo Heikkilä Haapaveden Vattukylästä on lähettänyt meille muistelmansa tästä kuulusta voimamiehestä, niin emme huoli sitä Kajaaniin lähettää, vaan jäljennämme sen itse. Näin kertoo Aappo Heikkilä: Olin vuosina 1906 ja 1907 renkinä Oulussa posteljooni Karhulla. V. 1907 tuotiin Toppilan salmesta proomulla kauppatorin rantaan jauhoja, joita olin ajamassa porvarien makasiineihin. Proomusta kantoivat jauhosäkit kärryihin ns. rantajätkät, joiden joukossa oli Parkkinenkin. Siinä tuli sitten jätkien kesken voimasta kysymys, jolloin Parkkinen sanoi, että jos ostatte litran viinaa, niin minä kannan kerralla 4 sadan kilon säkkiä toria poikki kärryihin. Viinahan tietenkin miehissä ostettiin, jolloin Parkkinen otti yhden sadan kilon säkin selkäänsä, yhden kumpaankin kainaloonsa ja yhden hampaisiinsa ja niin kävellä jötkötti torin poikki. Oli siinä voimanosotusta kerrakseen ja viina tuli kunnialla tienatuksi.
  • Langh, Jakob (-1697) Ruotsista Ouluun tullut, unkarilaissyntyinen. Oulun kirkon ensimmäinen urkuri, toimessa monen vuosikymmenen ajan. Toimi raatimiehenä, kunnes valittiin tullinhoitajaksi 1684, hoiti myös pormestarin tointa ajoittain 1670- ja –80-luvuilla.
  • Lantto, Iivari (1862-1938) opettaja, kansanedustaja (maalaisliitto), talonomistaja 1920-luvulla.
  • Lavonius, Alexander (4. tammikuuta 1802 Viipuri – 17. maaliskuuta 1875 Forshem, Ruotsi) oli suomalainen virkamies ja Oulun läänin kuvernööri. Lavonius suoritti tuomarintutkinnon vuonna 1820. Tukholman lähetystössä Lavonius eteni lopulta Venäjän pääkonsuliksi, joksi hänet nimitettiin vuonna 1841. Vuonna 1849 Lavonius nimitettiin Oulun läänin kuvernööriksi.Alexander Lavonius seurasi kuvernöörinä kevättalvella 1849 kuollutta hyvin suosittua kuvernööriä Robert Wilhelm Lagerborgia. Toisin kuin edeltäjänsä ja useimmat muutkin Oulun aiemmat maaherrat ja kuvernöörit Lavonius ei ollut sotilastaustaa. Lavonius oli vuonna 1842 avioitunut Sofia Rosina von Haartmanin, Frans Mikael Franzénin tyttärentyttären kanssa, mikä lienee vaikuttanut Lavoniusten haluun muuttaa Tukholman seurapiireistä kaukaiseen Ouluun. Lavoniuksen maaherrakauteen vuodesta 1849 vuoteen 1862, jolloin hän eläkeikään päästyään erosi virasta, sisältyi Krimin sodan aika, jolloin Oulun ja Raahen satamia hävitettiin. Sodan päätyttyä läänin kehitystyötä haittasivat vuoden 1857 kato ja sitä seurannut taloudellinen lamakausi. Uudelta kuvernööriltä myös odotettiin paljon, kun hänen edeltäjänsä oli onnistunut työssään niin hyvin. Erottuaan vuonna 1862 Lavoniukset muuttivat Etelä-Suomeen, jossa asuivat ainakin Haikon kartanossa ennen kuin muuttivat takaisin Ruotsiin vuonna 1872. Alexander Lavonius kuoli Årnäsin kartanossa Forshemin pitäjässä Länsi-Götanmaalla.
  • Lavonius, Ebba Charlotta Louisa, Oulun prinsessa. Ebba Charlotta Louisa Lavonius zu Solms-Braunfels (o.s. Lavonius syntynyt 19.02.1850 Helsinki – 31. heinäkuuta 1927 Frascati, Lazio, Italia) . Ebba oli Oulun läänin kuvernöörinä toimineen Alexander Lavoniuksen ja tämän puolison Rosina Lavoniuksen tytär. Ebba syntyi Helsingissä ja myös kastettu Helsingissä. Merkintä syntymisestä ja kasteesta löytyy Oulun syntyneiden luettelosta. Lavoniuksen perhe asui 13 vuotta nykyään Reinilän talona tunnetussa kuvernöörin residenssissä 1849–1862. Oulu oli tuolloin maan suurimman läänin pääkaupunki. Asukkaita oli noin 6 000 ja Oulun kauppalaivasto koko maan suurin.
    • Ebba Lavoniuksen elämä
    • 1849 Venäjän pääkonsulina Tukholmassa toiminut Alexander Lavonius valitaan Oulun läänin kuvernööriksi ja perhe muuttaa Kajaaninkadulle. Myöhemmin kuvernöörin residenssitalo on tullut tunnetuksi Rehnbäckin/ Reinilän talona.
    • 1850 Ebba Luisa Charlotta Lavonius syntyy Helsingissä. Äiti Rosina (o.s. Haartman) seuraa muuta perhettä vauvan kanssa Ouluun. Ebba käy koulunsa Oulussa sekä varhaisesta iästä lähtien myös Sveitsissä ja Saksassa.
    • 1862 Kuvernööri jää eläkkeelle ja Lavoniukset vuokraavat huvilan Haikon kartanon alueelta Porvoosta viideksi vuodeksi.
    • 1865 Avioiduttuaan Ebban vanhempi sisar Maria kustantaa 15-vuotiaalle Ebballe vielä yhden opintovuoden sveitsiläisessä sisäoppilaitoksessa.
    • 1872 Lavoniukset muuttavat Ruotsiin Årnäsin kartanoon Vänernin rannalle.
    • 1889 39-vuotias Ebba tapaa Wiesbadenissa Solms-Braunfelsin prinssin Albrechtin ja heidän välilleen syntyy romanssi.
    • 1889 Syyskuussa Ebba ja Albrecht avioituvat.
    • 1890–1891 Pariskunta rakennuttaa Villa Solmsin Wiesbadeniin yhteiseksi kodiksi.
    • 1891 Albrechtista tulee suvun päämies ja Ebbasta ruhtinatar.
    • 1901 Prinssi Albrecht kuolee.
    • 1901 jälkeen Ebba oleskelee sukulaistensa von Bornien omistamissa Gammelbackan ja Sarvilahden kartanoissa Porvoossa ja Pernajassa. Hänellä on koti myös Roomassa.
    • 1914–1918 Ebba joutuu poistumaan Roomasta ja hänen asuntonsa takavarikoidaan saksalaisena omaisuutena. Ensimmäisen maailmansodan aikana Ebba kiertelee miehensä sukulaisten luona Itävallassa, Sveitsissä ja Saksassa.
    • 1918 Sisarenpoika, kenraalimajuri Ernst Linder hankkii tädilleen muuttoluvan Ruotsiin.
    • 1922 Ebba palaa Roomaan asuen vuokra-asunnoissa, hotelleissa ja pensionaateissa.
    • 1927 Prinsessa Ebba kuolee 77-vuotiaana. Hänet haudataan Braunfelsin suvun hautakappeliin.
  • Leikas, Ellinoora (oikealta nimeltään Anni Ellinoora Leikas, s. 26. tammikuuta 1994 Oulu) on suomalainen, Oulusta kotoisin oleva laulaja-lauluntekijä. Hänen tunnetuimpia kappaleitaan ovat vuosina 2015 ja 2016 julkaistut singlet ”Carrie” ja ”Leijonakuningas”. Esikoisalbuminsa, Villi Lapsi, hän julkaisi syyskuussa 2016.Toukokuussa 2015 hänestä tuli HMC Publishing -yhtiön housewriter, eli hän tekee työkseen kappaleita myös muille artisteille.
  • Leino, Eino (1878-1926) oik. nimeltään Armas Einar (Eino) Leopold Lönnbohm, runoilija, lehtimies, Oulun lyseon oppilas 1890-luvulla. Eino Leinon syntymäpäivä 6. heinäkuuta nimettiin vuonna 1992 Eino Leinon sekä runon ja suven päiväksi. Se on vakiintunut liputuspäivä. Eino Leinon Seura jakaa vuosittain Eino Leinon palkinnon arvokkaasta teoksesta tai julkaisutoiminnasta. Eino Leino kävi Oulun suomalaista lyseota (1889–1890)
    • Armas Einar Leopold Leino (Lönnbohm) Eino Leino
  • Leinonen, Anna Oulun lyseon lehtori 1930-luvulla, myöhemmin tyttölyseon rehtori: "Oulujoessa on hitusia, jotka kerääntyvät alajuoksulla varsinkin poikien päähän ja tekevät niistä niin viisaita."
  • Leinonen, Armas (1900-1985) kansanedustaja (1952-65 Kansanpuolue, -65-69 Lib. kansanpuolue) kansalaiskoulun opettaja, opetusneuvos
  • Liljeqvist, Ina (1849 - 1950) tunnettu oululainen valokuvaaja
  • Lilius, Nanny Oulun yhteislyseon johtajatar 1920-30-luvulla
  • Limmi, Juho Kallenpoika ruotsi: Johan Carlsson Limmi (Syntynyt: 30. lokakuuta 1830 Oulu, Finland (Suomi)) nahkatehtailija
  • Lipponen, Henrik Gustaf (1879-1975) Oulun viimeinen vaunumaakari eli ajokalujen tekijä. Oli isällään opissa ja kehittyi erinomaiseksi ammattinsa taitajaksi, kunnes moottoriajoneuvot yleistyttyään tekivät työn kannattamattomaksi. Sen jälkeen oli mm. suksi- ja puuseppänä. Teki harrastuksenaan kanteleita, ja siirsi muutenkin kotiseutunsa kansanperinnettä jälkipolville mm. kertoen vanhoja Oulu-tarinoita nauhalle Helsingin yliopiston Suomen kielen laitoksen kokoelmiin.
  • Lipponen, Kustaa (1879-1975) vaunumaakari, Oulun seudun murteen tallentaja ja kanteleen rakentaja
  • Lithovius, Zacharias(-1743) Zacharias Gabrielsson Lithovius s. 17.02.1672 Oulu, k. 17.09.1743 (71) Oulu, Finland (Suomi) oululaisen porvarin poika, Oulu kirkkoherra n. vuodesta 1721 lähtien, itsekin pakolaisena sodan aikana. Tuli ison vihan aikana tunnetuksi kirjallisista tuotoksistaan. Arvostettu ja maltillinen, suhtautui mm. pietisteihin varsin lempeästi. Nevanlinnan kirkkoherra 1702. Rovasti s.v. Pakeni sotaa s.v. ja oleskeli Porvoossa 1703, pakeni sieltä edelleen Ruotsiin. Oulun kirkkoherra 1714 (virkaan 1721). Suomenkielinen kirjailija. Valtiopäivämies 1719 ja 1720. Synodaaliväitöksen preeses pappeinkokouksessa Oulussa 1725. † Oulussa 17.9.1743.

  • Loikka-Taava kaupungin viimeinen kerjäläinen
  • Lukkarinen, Taavetti (1884-1916) keminmaalainen työmies, jääkärivärväri, hirtettiin Kontinkankaalla.
  • Lundahl, Amelie (1850-1914) taiteilijatar,
  • Luukkonen, Fanni Maria (1882-1947) Lotta Svärd -järjestön johtaja, Fanni Maria Luukkonen syntynyt 13.3.1882 Helsigissä, (v. 1887 tulo Ouluun ja asunut Oulussa), kuollut 27.10.1947 Helsinki. Vanhemmat: koneenkäyttäjä Olli Luukkonen ja Katariina Sofia Palmgren. Fanni (Fanny) Luukkonen oli kotoisin Oulusta, jossa hän kävi viisi luokkaa Oulun Suomalaista Tyttökoulua. Luukkonen jatkoi 16-vuotiaana opintojaan Helsingin suomalaisessa jatko-opistossa. Hän halusi jo nuorena opettajaksi. Luukkonen valmistui kansakoulunopettajaksi Raahen seminaarista vuonna 1906 ja suoritti opettajakokeet Jyväskylässä vuonna 1912. Lotta Svärdin johtaja, opettaja Suomen suurimman naisjärjestön Lotta Svärdin johtajalla Fanni Luukkosella oli näkyvä rooli suomalaisessa yhteiskunnassa 15 vuoden ajan. Lottatyö merkitsi Luukkoselle muutakin kuin käytännön toimintaa maanpuolustuksen hyväksi. Hän tähdensi väsymättä lottatyön henkisen ja aatteellisen puolen merkitystä - työn ydinvoimana oli rakkaus isänmaahan. URA. Ylioppilas Helsingin suomalaisesta jatko-opistosta 1902; kansakoulunopettaja 1906. Kansakoulunopettaja Oulussa 1906 - 1913; Sortavalan seminaarin harjoituskoulun yliopettaja 1913 - 1931; Lotta Svärd -järjestön johtaja 1929 - 1944. Lotta Svärd -lehden päätoimittaja 1936 - 1944.
  • Lönnrot, Elias, (1802-1884) kansanrunouden kerääjä ja Kalevalan kokoaja, perusti Oulun ensimmäisen kirjallistaiteellisen aikakauslehden Mehiläisen 1830-luvulla, jolloin myös asui Oulussa, vaimo oululainen Maria Piponius. Lönnrot haki vuonna 1832 vakituista työpaikkaa. Suomi oli jaettu 25 lääkäripiiriin, joiden virat olivat useimmiten täyttämättä. Lönnrot toivoi saavansa sellaisen paikan, josta hän pystyisi tekemään myös runonkeruumatkoja. Tammikuussa 1833 hän haki piirilääkärin sekä linnanlääkärin virkoja Kajaanista. Aiemmin hän oli toiminut lääkärinä Oulussa, jossa hän kohtasi vaikeuksia kokemattomuuden takia. Oulussa raivosi nälänhädän lisäksi lavantauti. Lönnrotin esimies Herman Carger kuoli myös lavantautiin. Alueella oli myös iso- ja tulirokkoa. Samoja kulkutauteja oli myös Kajaanissa, jossa oli tuolloin alle 400 asukasta. Kajaanissa ei ollut edes sairaalaa, jossa potilaita olisi voitu hoitaa. Lönnrot sairastui itsekin lavantautiin, jota hän poti kuusi viikkoa. Helsingissä hänen luultiin jo kuolleen.
	

M

 
  • Madetoja, Leevi Antti (17.2.1887 Oulu - 6.10.1947) säveltäjä, oululaisen merimiehen ja kauppa-apulaisen poika, Leevi Madetoja syntyi Oulussa hyvin vaatimattomiin olosuhteisiin. Madetoja, Leevi Antti Arvo: professori 1937. Ammatti: säveltäjä. Koulutus: 1906-1910 Helsingin, Yliopisto, fil.kand. 1910, 1906-1910 Helsingin musiikkiopisto, 1910-1911 jatko-opintoja Pariisissa, 1911-1912 jatko-opintoja Berliinissä. Palkinnot:1936 Kalevalan riemuvuoden stipendi, 1947 Suomen Kulttuurirahaston kunniapalkinto. Muistomerkit: Oulussa on kuvanveistäjä Aarre Aaltosen vuonna 1962 tekemä Leevi Madetojan patsas. Helsingissä toimiva Madetoja-säätiö on perustettu 1997. Suomen Säveltäjät ry on jakanut vuodesta 1988 lähtien Madetoja-palkintoja suomalaisen nykymusiikin esittäjinä ansioituneille muusikoille. Helsingin Pukinmäkeen nimettiin vuonna 1974 Madetojanpolku ja Madetojankuja. Oulussa toimivat Madetojan musiikkilukio sekä Oulun musiikkikeskuksen pääsali Madetojan sali ovat myös saaneet nimensä säveltäjältä. Madetoja -kilpailut: Leevi Madetoja -pianokilpailu on yksi keskeisimmistä klassisen musiikin alalla järjestettävistä kilpailuista Suomessa. Sitä isännöi Oulun seudun ammattikorkeakoulu kolmen vuoden välein. Niin ikään Madetojan nimeä kantaa Suomessa noin viiden vuoden välein järjestettävä mieskuorolaululle omistettu, Suomen Mieskuoroliiton järjestämä Kansainvälinen Leevi Madetoja -mieskuorokilpailu. Kilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1989 Turussa. Seitsemäs kilpailu käydään Helsingin Musiikkitalossa 10.4.2021 kansainvälisessä, kansallisessa ja katselmussarjassa.
  • Mankinen, Mimmi (1896-1975) Oulun ensimmäinen kouluterveydenhoitaja (1927-59)
  • Matti Esko (Eskonniemi) (1947-) Opiskeli Oulun musiikkiopistossa klarinetin soittoa, mutta aloitti tanssimuusikon uransa 1963 saksofonistina, ensimmäinen levytys laulajana 1969. Tunnetuimmat levytykset Lämmin, hellä ja pehmoinen sekä Rekkamies.
  • Maunu Eerikinpoika (1316-1373) Ruotsin (1319-1363) ja Norjan (1319-1343) kuningas. Teki laajoja hallinnollis-oikeudellisia uudistuksia ja sääti pitkään Ruotsin valtakunnassa voimassa olleet maan- ja kaupunkilait 1350-luvulla. Ensimmäinen Suomessa käynyt Ruotsin hallitsija, Suomi ei tosin vielä ollut osa Ruotsia. Avasi 1334 asetuksellaan Pähkinäsaaren rauhan takaiset erämaat uudisasutukselle. Kuka tahansa sai hallintaoikeuden raivaamaansa maa-alueeseen ja lisäksi neljän vuoden verovapauden tilalleen.
  • Messenius, Johannes (1571-1636) Ruotsalainen historiantutkija, entinen jesuiitta, oli vaimonsa Lucian kanssa vankina Kajaanin linnassa; siirrettiin Ouluun, kuoli vuotta myöhemmin. Lahjoitti Oulun kirkkoon muotokuvansa ja kirjastonsa.
  • Meurmann, Otto (1890-1994) arkkitehti, suomalaisen asemakaavasuunnittelun uranuurtaja, Teknillisen korkeakoulun ensimmäinen asemakaavaopin professori 1940-59. Osallistui mm. Kouvolan ja Helsingin Käpylän asemaakaavojen sekä Oulun ja Kajaanin yleiskaavojen laatimiseen.
  • Mollin, Jonas pormestari, joka joutui eroamaan ja sai sakkoja huonosta taloudenhoidosta 1760. Syytti toista pormestaria, Degermania kanaljaksi 1763. Edusti Oulua valtiopäivillä.
  • Montanus, Ericus Georgii (K 1640) Erik Jöransson. Kotoisin Turusta (Aboensis). Kävi kaiketi Turun katedraalikoulua. Oulun pedagogion koulumestari (rehtori) 1628; Pyhäjoen kirkkoherra 1631; Iin kirkkoherra Turun tuomiokapitulin nimittämänä 1636, sai virkaanvahvistuksen kuningatar Kristiinan holhoojahallituksen kirjeellä 5. kesäkuuta. Kirjoitti Maskun kirkkoherra Josephus Hemmingiin muistolle Tukholmassa 1625 painetun ja Maskun kirkkoon sijoitetussa muistotaulussa (epitafissa) olevan latinankielisen hautajaisrunon. Sai palkkaetujaan koskevan holhoojahallituksen kirjeen 31.1.1638. K Ii 1640. P Margareta Bertilsdotter Kallio hänen 1. avioliitossaan. Margareta Kallion P2 kapteeni Kajaanin linnassa Petter Jakobsson Tysk hänen 2. avioliitossaan.
  • Muikku, Anna syytti 1687 Klaara Juhontytärtä noituudesta ja itsensä kuljettamista pyörteellä hornaan
  • Myhrberg, August Maximilian (1797-1867) s. Raahessa, perhe muutti myöhemmin Ouluun. Äiti oli raahelainen Kristina Sovelius, isänsä Anders Gustaf ruotsalainen. Ylioppilaaksi päästyään aloitti opinnot Turun yliopistossa, mutta ryhtyi isänsä kuoltua sotilaaksi. Osallistui mm. Espanjan sisällissotaan, Kreikan vapaussotaan ja Puolan kapinaan. Eli suurimman osan elämästään Suomen rajojen ulkopuolella, kuoli Tukholmassa.
  • Mäkelin, Ellen (187?-1935) s. Vuorenmaa, Yrjö Mäkelinin vaimo, myös työväenliikkeen aktiivi
  • Mäkelin, Yrjö (1875-1923) suutari, kansanedustaja (sd.), työväen aatteen ideologi, toimittaja, 1900-1920-luvuilla; Mäkelininkatu.
  • Myllylä, Mika Kristian (12. syyskuuta 1969 Oulu – 5. heinäkuuta 2011 Kokkola) oli Suomen menestyneimpiä mieshiihtäjiä. Hän voitti olympiakultaa perinteisen hiihtotavan 30 kilometrin matkalla Naganossa 1998 ja neljä maailmanmestaruutta, joista kolme Ramsaun MM-hiihdoissa 1999. Yhteensä Myllylä voitti urallaan kuusi olympiamitalia ja yhdeksän MM-mitalia. Seuratasolla Myllylä edusti Haapajärven Kiiloja ja uransa viimeisinä vuosina Joutsan Pommia. Arvokisamitalien määrällä (15 kpl) mitattuna Myllylä on yksi menestyneimpiä suomalaisia maastohiihtäjiä.
  • Mäkelä, Juho (1885 - 1943) taidemaalari Johan Isak Mäkelä, Juho S 23.9.1885 Oulu, K 2.9.1943 Oulu. V vahtimestari Isak Mäkelä ja Liisa Kerola. P 1918 - Signe Irene Rapp, PV metallityömies Kaarlo Gustaf Rapp ja Vilhelmiina Humaloja. Lapset: Briita Liisa S 1918; Maija Ireene S 1919; Paavo Johannes S 1921. Nuorena taiteilijana 1910-luvun alussa Juho Mäkelä mainittiin Suomen harvasanaisimmaksi mieheksi. Hänet tunnettiin julkisuudessa näkyvien taiteilijoiden, Tyko Sallisen ja Jalmari Ruokokosken ystävänä ja miehenä, joka poltti alituiseen piippua mutta ei juuri puhunut. Hän jäi kuuluisampien toveriensa varjoon, vaikka hän edusti 1910 - 1911 vaatimattoman kokoisissa töissään maalauksellisesti radikaaleinta ekspressionismia Suomessa. Juho Mäkelä syntyi Oulussa Isak Mäkelän ja hänen vaimonsa Liisa Kerolan perheen esikoisena. Anna-sisar syntyi pari vuotta myöhemmin. Isä oli vaihtelevan työtaustansa jälkeen saanut vahtimestarin toimen Oulun ruotsalaisesta tyttökoulusta. Käsityöammatti veti Juho Mäkelääkin puoleensa. Hän jätti kansakoulun kuudenteen luokkaan ja siirtyi Oulun ylempään käsityöläiskouluun 1898. Kesäisin hän hankki rahaa paikallisessa Heikki Mattilan maalarinliikkeessä. Mäkelä lähti 1902 Helsinkiin ja opiskeli aluksi koristemaalausta Taideteollisuuskeskuskoulussa ja sen jälkeen 1904 - 1907 kuvataidetta Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa. Mäkelän ensimmäinen signeerattu työ viittaa taideteolliseen aihepiiriin. Tarkasti vesivärein maalatussa asetelmassa valoa heijastava kannu on kuvattu koristeellista ryijyä vasten. Myös Helsingissä Mäkelä työskenteli opiskeluaikanaan maalarinliikkeissä. Läheisimpiä opiskelutovereita Mäkelälle olivat Jalmari Ruokokoski, Yrjö Ollila sekä Frans Hiivanainen, joita yhdisti työväenluokkainen tausta. Mäkelän ensimmäiset esillä olleet työt kuten tummasävyinen Äidin muotokuva (1907) liittyivät lähtökohdiltaan piirustuskoulun opettajien ja ihailtujen esikuvien kuten Hugo Simbergin ja Magnus Enckellin symbolismiin. Samaan aikaan hän kiinnostui merenrantamaisemista, joista tuli hänelle luonteenomainen aihepiiri. Mäkelä teki 1908 - 1909 monivaiheisen ulkomaanmatkan Keski-Euroopan halki Italiaan ja sieltä Lontooseen, Tanskaan ja Ruotsiin. Mäkelän itsenäisestä asenteesta ja sinnikkyydestä kertoo se, että hän lähti matkalle vähin varoin ja joutui työskentelemään useassa maassa ammattimaalarina - ilman kielitaitoa - selvitäkseen taloudellisesti.
  • Mörö, Arvo (1914-1980) Mannerheim-ristin ritari n:o 87, Oulun Sotaveteraaniyhdistyksen perustajia, bussiyhtiön perustaja
	

N


  • Nevanlinna, Väinö (1890-1956) lääninsairaalan ylilääkäri 1928-56.
  • Niskat Merkittävä porvarissuku 1600-1800-luvulla, harjoittivat kauppaa, laivanvarustusta ja sahateollisuutta
  • Niskanen, Asta
  • Niskanen, Lyyli
  • Pesonen, Salli Tatu Vaaskiven tätejä; kirjailija asui heidän luonaan Puistolassa viimeiset vuotensa
  • Nylanderit Yksi Oulun kaupungin vaikutusvaltaisimmista suvuista 1700-luvun jälkipuoliskolta 1800-luvulle saakka. Laaja suku oli avioliittojen kautta sidoksissa muihin kaupungin sukuihin. Toimivat mm. kauppiaina ja laivanvarustajina, ja harjoittivat teollisuutta.
  • Nylander, Daniel Matinpoika (1758-1813) "Kivi-Taneli", kivitalon omistaja (ent. Suomen pankin talo, nyk. kaupungin elinkeinovirasto), laivanvarustaja. Sara Wacklinin mukaan hän "aina kulki työväkensä etunenässä ja otti osaa älykkäästi ja vireästi sen raskaimpiin töihin."
  • Nylander (Niska), Jakob (1744- ) kaupungin notaari 1777–1793, raatimies ja varapormestari, myöhemmin kauppias.
  • Nylander, Johan (1742-1810) porvari, hovineuvos, edisti teollisuutta, merenkulkua, ulkomaankauppaa ja maataloutta. Perusti Olhavan lasitehtaan 1782. Nybyn lasiruukin vaiheita Nybyn lasiruukin vaiheita
    • Nybyn perustaja oli oululainen kauppias Johan Mattsson Nylander. Hän anoi vuoden 1779 lopulla kauppakollegiolta lupaa perustaa lasitehtaan lähellä Oulua sijaitsevalle Toppilan verotilalle, josta hän omisti kolmanneksen. Lupa myönnettiinkin jo 10.1.1780, mutta hanke lykkääntyi, sillä ennen kuin Nylander ehti ryhtyä rakennuspuuhiin Toppilaan rakennettiin tervavarasto, Oulun Tervahovi. Nylander osti nyt Iin pitäjän Olhavan kylästä Säynäoja- ja Vähäsäynäoja-nimiset tilat, jotka yhdistettiin Nyby-nimiseksi tilaksi. Koska Toppilaan suunnitellun tehtaan lupa-aika oli tällä välin ehtinyt kulua umpeen, Nylander anoi uutta privilegiota, joka hänelle myönnettiin 18.9.1782.

P

  • Pakkala (Frosterus), Teuvo (1862-1925) Kakaravaaran kirjailija, kasvattaja, lehtimies.
  • Pakkala, Samuli (1891-1959) edellisen poika, kulttuuripersoona ja kirjastomies.
  • Pape, Ernst ruotsalaissyntyinen värjäri, jonka verstaasta Kallisenvirran rannalta lähti leviämään suurtulipalo v. 1822
  • Paulaharju, Samuli (1875-1944) kansatieteilijä, kirjailija ja kuuromykkien koulun veistonopettaja 1900-luvun alussa. Laaja julkaisutoiminta. Professori 1943. Samuli Paulaharju s. 14.4.1875 Kurikka, k 6.2.1944 Oulu. Vanhemmat: torppari, seppä Jaakko Paulaharju ja Kaisa Sofia Reinikka. Puoliso 1 1895 - Kreeta-Liisa Isokorpi s. 1874, k. 1913, P1 V torppari Esa Isokorpi ja Liisa Harju; P2 1919 - kuuromykkäinopettaja, kirjailija Jenny Olivia Simelius S 1878, K 1964, P2 V kuuromykkäinkoulun opettaja, lukkari Joseph Simelius ja Jenny Stenbäck. Lapset: Lyyli Sofia (Anhava) s. 1896, tekstiilitaiteilija, kuvaamataidon lehtori; Aili (Suorsa) s.1898; Lauri Jaakko s. 1900, diplomi-insinööri; Ahti Ilmari s. 1906, eversti, sotahistorioitsija; Paula . 1909. Samuli Paulaharju oli Oulun kuuromykkäkoulun opettaja, joka keräsi matkoillaan eri puolilta Suomea, Karjalaa, Lappia ja Ruijaa suuren määrän kansanperinnettä. Hän myös piirsi ja valokuvasi esineistöä ja rakennuksia, ihmisiä ja heidän ympäristöään sekä keräsi esineistöä. Oulun kuuromykkäkoulun veiston- ja piirustuksenopettaja 1904 - 1935.Toimittuaan joitakin vuosia kansakoulunopettajana Karjalan kannaksen Uudellakirkolla Paulaharju siirtyi 1904 Oulun kuuromykkäkoulun opettajaksi, jossa virassa hän pysyi eläkkeelle siirtymiseensä saakka vuoteen 1935. Oulun museon hoitajana hän toimi 1908 - 1924. Hänelle myönnettiin professorin arvo 1943. Paulaharjun keräämää aineistoa on myös Museovirastossa ja Pohjois-Pohjanmaan museossa Oulussa. Oulu-seuran aloitteesta Paulaharjulle pystytettiin 1995 Ari Kochin suunnittelema muistomerkki hänen entisen työpaikkansa lähelle Tuiraan.
  • Paulaharju (s. Simelius), Jenny (1878-1964) Samuli Paulaharjun tarmokas vaimo, opettaja, osallistui aktiivisesti miehensä työhön. Pohjois-Pohjanmaan museon hoitaja ja kokoelmien kehittäjä. Jenny Josefintytär Paulaharju (Simelius) (s.07.11.1878 Paavola k. 06.09.1964 (85) Oulu). Samuli Paulaharjun elämäntyön tekivät osaltaan mahdolliseksi hänen puolisonsa Liisa (o.s. Iso-Korpi) ja Jenny (o.s. Simelius). Hänen ensimmäisestä avioliitostaan syntyi kaksi poikaa ja kolme tyttöä. Molemmat aviopuolisot vastasivat perheen taloudesta ja harrastivat myös kirjoittamista. Jenny oli miehensä mukana keruumatkoilla. Hän muokkasi Samulin tekemiä muistiinpanoja.
  • Pehkonen, Frans (1870 - 1957) korkeimman oikeuden presidentti, senaattori oikeusosastossa. Frans Albert Pehkonen S 28.3.1870 Oulu, K 25.8.1957 Lohja. Vanhemmat: Brita Maria Pehkonen. Puoliso 1904 - Katarina Charlotta Forsman S 1873, K 1958, Puolison vanhemmat puuseppämestari Pehr Erik Forsman ja Anna Elisabet Höglund. Frans Pehkonen teki pitkän ja monipuolisen uran oikeuslaitoksen palveluksessa. Korkeimman oikeuden presidenttinä hänellä oli suuri vaikutus lainkäyttöön, ja hän osallistui tässä tehtävässä myös juridisen kielenkäytön kehittämiseen. Tuomarinuran lisäksi Pehkosella oli kokemusta asianajotoiminnasta, yhteiskunnallisista tehtävistä ja järjestötoiminnasta. Frans Pehkonen oli kotoisin Oulusta vaatimattomista oloista. Hän suoritti 1892 ylemmän oikeustutkinnon ja sai 1895 varatuomarin arvon. Hän toimi aluksi alituomarin apulaisena ja aloitti 1899 ylimääräisenä virkamiehenä Vaasan hovioikeudessa, jossa hän toimi kymmenen vuoden ajan ja kohosi kanslistiksi ja notaariksi. Hän oli samanaikaisesti asianajajana ja osakkaana Hasselblatt & Boxströmin asianajotoimistossa. Hänet kutsuttiin keväällä 1917 senaatin oikeusosaston jäseneksi. Kun korkein oikeus vuotta myöhemmin perustettiin, hänestä tuli sen jäsen ja oikeusneuvos. Hänet nimitettiin 1929 korkeimman oikeuden presidentiksi, missä virassa hän toimi vuoteen 1940, jolloin hän saavutti lain määräämän eroamisiän. Tämän jälkeenkään hän ei vetäytynyt lepoon, vaan toimi 1941 - 1947 sotatalouden tarkastusviraston puheenjohtajana.
  • Pekuri, J. H. (1858-1943) kultaseppä ja kunnallispoliitikko, Pekurinkulma. - Oulun tunnetuin hopeaseppä ja lapinlusikoiden tekijä 1900-luvulla. Juho Hesekiel Pekuri (Johannes Hezekiel Benjaminsson Pekuri) Syntynyt: 10. huhtikuuta 1858. Siikajoki, Finland (Suomi). Kuollut 31. lokakuuta 1943 (85). Vanhemmat: Benjamin Pekuri ja Milliana Sofia Carlborg. Puolisot: Johanna Emilia Pekuri (Petterson) Pekuri oli ahkera kultaseppä, jolla oli liikkeet Oulussa, Jyväskylässä ja Rovaniemellä. Hänen liikeessään toimi kaksi kisälliä ja viisi oppipoikaa. Oulussa liike toimi osoitteessa Kirkkokatu 23. Tuohon aikaan myös silmälasit ja nenäprillit myytiin Juho Pekurin liikkeestä. Kultaseppä kiinnitti myös tekohampaat. Tuotteisiin kuuluivat uistimissa lusikkauistimet, kaksoiskalat, lipat ja käyräuistimet. Pekurin kultasepän pöytä on esilla Pohjois Pohjanmaan-museossa. Juho Hesekiel Pekuri oli yksi maineikkaimpia ja menestyneimpiä Oulussa vaikuttaneita kultaseppiä. Hän vaikutti kaupungissa vuosina 1884–1943.
  • Pietilä, Antti J. (Jaakko) (9. maaliskuuta 1878 Oulujoki – 9. syyskuuta 1932 Helsinki) oli suomalainen teologi, professori ja kirjailija. Pietilä syntyi Oulujoella asuvan suutari Aappo ja Kaisa Helena (s. Kellin) Pietilän (s.10.09.1840 Lumijoki) perheeseen kolmantena lapsena. Hän sai nimen Anders Jakob, joka muutettiin myöhemmin muotoon Antti Jaakko. Nimenään hän käytti Antti J. Pietilää. Pietilä kävi myös töissä koulunkäynnin ohella. Hän pääsi lopulta ylioppilaaksi vuonna 1897 Oulun lyseosta.
  • "Pikkuhieroja" kulki 1920-luvulla pieni laukku kädessä talosta taloon hieromassa rouvat onnellisiksi.
  • Piper, Gustaf Abraham Aloitekykyinen ja kiivas Pohjanmaan maaherra 1746-1761.
  • Piponius, Maria (1823-1868) Elias Lönnrotin oululaissyntyinen vaimo, värjärimestarin tytär.
  • Pärmi, Nikolai "Nikke" (1887-1957) Pohjanmaan jääkäripataljoonan jääkärikapteeni (myöh. everstiluutnantti); "Duoda, duoda, oottako pojat katselleet kualemaa silmästä silmään?"
  • Pääkkönen, Pentti (1910-1982) teki yli 40 vuotta kestäneen uran näyttelijänä Oulussa. Pro Finlandia mitali 1967, teatterineuvos 1978.
	

R

  • Raappana, Erkki (1893-1962) eversti, Mannerheim-ristin ritari n:o 3, jääkäri, Juho Raappanan poika
  • Raappana, Juho (1869-1923) Kalevan ja Nyyrikin perustaja, opettaja, lakimies.
  • Rehtijärvi (o.s.Tynni) Katri Elina (Syntynyt: 07. helmikuuta 1912 Venjoki, Inkerinmaa, Finland (Suomi) .Kuollut 15. toukokuuta 1987 (75) Helsinki, Finland (Suomi)) Katri Rehtijärvi nimitettiin Oulun yliopiston ensimmäiseksi iho- ja sukupuolitautiopin professoriksi vuonna 1965 . Ouluun siirryttyään Katri Rehtijärvi kiinnostui erityisesti perinnöllisistä ihotaudeista, joita noilla harvaan asutuilla sisäsiittoisilla seuduilla onkin suhteellisen paljon. Ammatissaan Katri oli luja ja määrätietoinen mutta ihmisenä vaatimaton, helposti kuoreensa vetäytyvä, yliherkkä, joskus suorastaan säikky sielu.
  • Ringvall, Nikke (Nils) lehtimies, Oulun Ilmoituslehden päätoimittaja 1800-luvun lopulla.
  • Rintala, Paavo (1930-1990) Oulussa lapsuutensa ja nuoruutensa asunut kirjailija, Pojat -kirja
  • Rosberg, Keijo Erik ”Keke” (s. 6. joulukuuta 1948 Solna, Ruotsi) on suomalainen entinen autourheilija ja Formula 1:n ensimmäinen suomalainen maailmanmestari. Rosberg nousi Formula 1 -sarjaan kaudeksi 1978 Formula 2 -sarjasta. Hänen isänsä, haminalainen Lars Rosberg oli hakeutunut Tukholmaan sodan jälkeen opiskelemaan eläinlääketiedettä. Siellä hän tapasi haminalaisen Lea Lautalan ja pariskunta avioitui. Myöhemmin Suomessa Keijolle syntyi kaksi pikkusiskoa, Seija ja Jaana. Vuosi Keijon syntymästä perhe muutti Suomeen, kun Lea Rosberg sai töitä Lapinjärveltä kunnaneläinlääkärinä. Perhe oli suomenkielinen, vaikka kunta oli enimmäkseen ruotsinkielinen. Kaksi vuotta myöhemmin perhe muutti Haminaan ja sen jälkeen Ouluun, missä Keijo kävi Tuiran kansakoulun. Vuonna 1962 perhe muutti Iisalmeen. Lukiota käydessään Rosberg sairastui vakavaan aivokalvontulehdukseen mutta selvisi. Hän pääsi ylioppilaaksi Iisalmen lyseosta keväällä 1968. Hän ilmoittautui hammaslääketieteellisen tiedekunnan pääsykokeisiin mutta ei lukenut kesän aikana ja reputti kokeen. Keijo ryhtyi ajamaan isäänsä seuraten go-kart-autoa eli mikroautoa tai kartingia perheen asuessa Oulussa. Hänen ensimmäiset neljä kauttaan autourheilun kuninkuusluokassa eivät vielä tuoneet menestystä. Päästyään Williams-talliin Rosberg voitti maailmanmestaruuden kaudella 1982. Hän ajoi sen jälkeen vielä neljän kauden ajan Formula 1:ssä kunnes lopetti ja siirtyi urheilu- ja vakioautoluokkiin. Rosberg tunnettiin hyvin aggressiivisesta ajotyylistään, johon kuuluivat esimerkiksi sivuluisut ja radan reunakivetysten yli ajaminen. Rosberg päätti ajouransa kauteen 1995 ja keskittyi sen jälkeen oman Team Rosberg -tallinsa johtamiseen. Hän on toiminut myös poikansa Nico Rosbergin sekä suomalaisten Formula 1 -kuskien managerina. Myös Nico Rosberg on Formula 1 -maailmanmestari.
  • Rosendal, Mauno (1848-1917) Oulun suomalaisen lyseon rehtori, herännäisjohtaja, perustuslaillinen itsenäisyysmies 1800-1900-lukujen vaihteessa.
  • Rosvo-Perttunen eli Ahastuinanen "mahoton mainio ryöwari Pohojanmaalta" 1800-luvun lopulla. Anders Wilhelm Perttunen alias Antti Ville Perttunen, eli Rosvo-Perttunen (10. toukokuuta 1851, Oulu – 6. heinäkuuta 1877, Kuopio) oli tunnettu rikollinen. Perttusesta tuli jo varhain tunnettu rikollinen, jota voidaan verrata sen ajan vastaaviin kuuluisuuksiin, esimerkiksi Hallin Janneen, Haapojan Mattiin ja Gabriel Sutkiin. Päinvastoin kuin edellä mainitut, Perttunen ei ollut väkivaltainen. Hän oli varas, kelmi ja veijari, joka nautti ympäristönsä vähäväkisten suojelua ja arvostusta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistossa on yli sata erilaista kertomusta ja tapausta Perttusen tekemisistä. Perttusen pääasiallinen toiminta-alue oli laaja: Oulun läänin lisäksi koko Pohjois-Suomi, Kainuu ja Savo aina Mikkeliä myöten. Kotipaikkanaan Perttunen piti Limingan ja Raahen seudun syrjäkyliä. Perttunen maksoi piilottajilleen avokätisesti. Tiedetään jopa isojen talollisten häntä piilotelleen isojen rahojen toivossa. Perttunen pidätettiin Limingassa 5. joulukuuta 1874 ja hän sai elinkautisen kuritushuonerangaistuksen 17. syyskuuta 1875. Perttusen elämän loppuvaiheista ei ole varmaa tietoa. Perttusen kerrotaan kuolleen heinäkuussa 1877 Kuopion vankilassa. Erään tarinan mukaan hänen kuitenkin väitetään lahjoneen vartijat valehautaamaan hänet ja paenneen sen jälkeen Amerikkaan. Ohjaaja Martti Kadenius käsikirjoitti ja ohjasi Perttusesta kertovan musiikkinäytelmän, "Rosvo-Perttunen". Näytelmä herätti suurta huomiota osakseen kun se esitettiin Limingassa 2003 ja 2005. Näytelmän myötä heräsi myös keskustelu siitä, onko soveliasta tuoda Perttusen tapaista rikollista näyttämölle ja tavallaan romantisoida hänen tarinansa "totuuden vastaiseksi".
  • Runeberg, Johan Ludvig (1804-1877) Suomen kansallisrunoilija. Asui poikana runsaan vuoden Oulussa setänsä luona ja kävi Oulun triviaalikoulua. Johan Ludvig Runeberg syntyi Pietarsaaressa 5.2.1804. Vanhemmat: pietarsaarelainen merikapteeni Lorentz Ulrik Runeberg 10660 (yo 1791, † 1828) ja Anna Maria Malm. Oulun triviaalikoulun oppilas 6.3.1813 (cl. I) – 1814 (avg.).
  • Rännäri, Johan (Juho) (1827 Kemi – 15. helmikuuta 1884 Yhdysvallat) oli suomalainen opettaja, toimittaja ja kansanvalistaja. Hän käytti myös nimimerkkejä J.R., -n-i ja J. Suomela. (1827-1884) Hän oli täysin itseoppinut kansanmies, joka oli monessa mukana Oulun seudun vilkkaassa hengenelämässä 1850- ja 1860 -luvulla. Tämä itseoppinut kansanmies kirjoitteli innokkaasti Oulun Wiikko-Sanomiin ja oli Kuopion Sanomien ahkerin kirjeenvaihtaja. Hän laati Oulun Wiikko-Sanomiin Limingan kirjeiden ohella huomattavan joukon yhteiskunnallisia artikkeleita erilaisista maataloudellisista, yhteiskunnallisista ja yleispoliittisista aiheista. Rännäri oli ensimmäisiä sanomalehtikirjeenvaihtajia varsinaisen kansan joukossa. Hän oli myös uuttera valistuskirjailija, joka julkaisi niin kaunokirjallisia kuin runoteoksia ja tuli tunnetuksi erityisesti ns. arkkiviisujen sepittäjänä. Myöhemmin Rännäri siirtyi Kuopioon ja elämänsä lopulla Amerikkaan, jossa myös kuoli.. Atte Kalajoen mukaan Johan Rännäri oli syntynyt Kemin pappilan torpparin poikana ja ansainnut leipänsä renkimiehenä.
	

S

 
  • Saarela, Yrjö .Yrjö Eerik Mikael Sarkkinen sittemmin Saarela s. 13.7.1884 Oulujoki, k. 30.6.1951 Oulujoki. Vanhemmat: Jaakko Sarkkinen (Alasaarela) ja Maria Sunila. Puoliso 1910 - Ester Elisabeth (Betty) Markuksela. Lapset: kolme tytärtä; poika. Maanviljelijä; ammattipainija 1912 - 1914. Hopeamitali painin raskaassa sarjassa Lontoon olympiakisoissa 1908; maailmanmestaruus painissa Helsingissä 1911; kultamitali painin raskaassa sarjassa Tukholman olympiakisoissa 1912.Kunnianosoitukset: Suomen Urheilun kult. ar. 1948. Ensimmäinen, ja tähän mennessä ainoa oululainen olympiavoittaja. Saarela asui elämänsä maatilalla Oulujoen kunnassa. Saarela edusti aktiiviaikanaan Oulunsuun Pohja -nimistä seuraa. Tukholman olympiakisojen jälkeen Saarela siirtyi ammattilaiseksi sirkusareenoille. Tämä ura jäi lyhyeksi pian alkaneen ensimmäisen maailmansodan johdosta. Hän palasi amatööriareenoille edustaen uransa loppupuolella vuodesta 1924 alkaen Oulun Pyrintöä, jossa hän toimi niin painijana kuin valmentajanakin. Saarela osallistui myös Suomen painimaajoukkueen valmennukseen. Vielä vuonna 1929 Saarela saavutti SM-pronssia 45-vuotiaana. Saavutukset: Olympiakultaa Tukholma 1912 (raskas sarja), Olympiahopeaa Lontoo 1908 (sarja 93 kg, kultaa voitti Verner Weckman), Maailmanmestaruus Helsinki 1911 (sarja yli 83 kg). Saarelan asuinseutu on saanut nykyään Saarelan kaupunginosan nimen. Alueelta löytyy erilaisia painiin liittyviä kadunnimiä kuvaten alueen urheilullista merkkimiestä. Saarela on haudattu Oulujoen hautausmaalle.
  • Schroderus Petrus.Petrus Schroderus kasvoi Oulussa yrittäjävanhempien lapsena. Savonlinnassa Timo Mustakallio -laulukilpailun voittanut oululainen tenori Petrus Schroderus, Oululaispoliisi Petrus Schroderus on laulumiehiä. Viime vuonna Schroderus vietti 10-vuotistaiteilijajuhlaansa. Laulanut hän on aina, lastentarhaikäisestä asti. Laulun opiskelun hän aloitti 27 vuotta sitten Madetojan musiikkilukiossa. Schroderus on tullut tunnetuksi oopperasta. Hän lauloi Kansallisoopperassa vuosina 2004–2012, ensin solistina, sitten kuoron ykköstenorina.Kansallisoopperassa Schroderuksen ensimmäinen huomattava rooli on Italialainen laulaja Richard Straussin Ruusuritarissa, jonka ensi-ilta on 26. marraskuuta.(Lehti Kaleva KulttuuriI 30.9.2004. Ouluun poliisiksi hän palasi kesäkuussa 2012. Enää ooppera ei ole Schroderuksen ykkösjuttu. Nyt hän kertoo siirtyvänsä yhä enemmän kevyemmän musiikin suuntaan. Petrus Schroderus palasi vuonna 2012 poliisiksi Ouluun oopperauransa jälkeen. Oopperatenori, vanhempi konstaapeli kajautti Oulun poliisin tervehdysvideolla laulun Oi, jouluyö ja 17.4.2020 Rakasta elämää - Uusi päivä koittaa vielä! . https://www.youtube.com/watch?time_continue=4&v=wAvr7fcVJBE&feature=emb_logo
  • Schulin Johan (myös Johan Wesalana tunnettu) 03.12.1757 Oulu - 18.12.1828 Liminka), Oulunjoen pitäjä, talollinen.Juho Schulin. Porvoon maapäivien pappissäädyn valtiopäivämiehet oli valittu vuoden 1809 Porvoon maapäiville kaikkialta maasta. Papistolla oli pienin valtiopäivämiesmäärä, kahdeksan. Porvariston edustajamäärä oli 19, talonpoikaissäädyn 28 ja aateliston 75. Johan Schulin, palasi esi-isien ammattiin ja viljeli Vesalan tilaa Kiviniemellä lähellä Oulua. Hän oli Pohjanmaan laamannioikeuden lautamiehenä nauttien ilmeisesti yleistä luottamusta paikkakunnalla.
  • Schulin (Suhonen) Mikko Juhonpoika (1719 Joroinen - 07.02.1769 (49-50) Oulu). Vuonna 1756 sai Mikael Schulin -niminen kauppapalvelija kauppaoikeudet Oulussa. Oulun maistraatin pöytäkirjat nimittäin kertovat, että Mikael Schulin oli erään Juho Suhosen poika Joroisista ja oli syntynyt 1719. Katovuotena (arvatenkin 1720-luvun lopulla) hän lähti maailmalle vanhemman sisarensa kanssa. Liikuttava tarina kertoo kuinka sisar työnsi veljeänsä kelkalla. Kerjuulla eläen saapuivat he vihdoin rannikolle, joka katovuosien aikana aina on ollut sisämaan kovaosaisten asukkaiden tavoitteena. Iin Kuivaniemessä ottivat eräs talollinen Juho Huhta ja hänen lankonsa Mikko Suhosen huostaansa, päämääränä kasvattaakseen hänet ruotunsa sotilaaksi. Kun Suhosta viiden vuoden jälkeen yritettiin viedä sotaherrojen eteen, karkasi hän kuitenkin ja meni Ouluun. Siellä hän joutui kauppamies Petter Hollenderin palvelukseen, yleni kauppapalvelijaksi ja toimi myöhemmin Hollenderin laivan kipparina Tukholman matkoilla. Mikko Suhosesta tuli nyt Mikael Schulin. Kauppauralla Schulin menestyi erinomaisesti. Hän oli aikoinaan Oulun suurimpia liikemiehiä rakentaen monta laivaa veistämöillään myytäväksi. Laivakauppa oli siihen aikaan Oulun kauppiaiden tuottavimpia elinkeinoja. Oulun laivat myytiin Tukholmaan ja seilasivat sitten Itä- ja Pohjanmerillä ja jopa Välimerelle tuoden sieltä sen ajan taloudessa elintärkeää suolaa. Mikael Schulin kuoli 1769 jättäen jälkeensä vaimon, pojan ja kolme tytärtä. Vaimo Anna Wacklin, jonka suku muuten tarkistamattoman perimätiedon mukaan juontuu Iisalmen Vakkalaisiin, kuoli kolmetoista vuotta myöhemmin. Poika, Johan Schulin, palasi esi-isien ammattiin ja viljeli Vesalan tilaa Kiviniemellä lähellä Oulua. Hän oli Pohjanmaan laamannioikeuden lautamiehenä nauttien ilmeisesti yleistä luottamusta paikkakunnalla. Tuskin olisi Mikael Schulinin nimi säilynyt aikakirjoissa jollei hänen Helena-tyttärestä olisi tullut hengen suurmiehen äiti. Runoilijapiispa Frans Mikael Franzén (1772-1847), oli kauppias Zachris Franzénin ja hänen vaimonsa Helena Schulinin poika.
  • Sigrid Antintytär leski, jolta venäläiset polttivat talon 1590 vanhan vihan aikana; sai korvaukseksi kuninkaalta kuusi tynnyriä viljaa.
  • Siilasvuo, Ensio (1922-2003) kenraali, Hjalmar Siilasvuon poika, kävi koulua ja työskenteli armeijan palveluksessa Oulussa
  • Siilasvuo, Hjalmar F. (1892-1947) jääkärikenraaliluutnantti, sotilasläänin komentaja 1934-41. Mannerheim-ristin ritari n:o 183
  • Silfvan, Maria (1802-1865) ensimmäinen suomalaissyntyinen näyttelijätär ja diiva, Carl Wilhelm Westerlundin vaimo
  • Siljo, Juhani (1888-1918) runoilija, kirjailija, kriitikko, Oulun lyseon oppilas 1900-luvun alussa.
  • Similä, Johan K. (1906-2002) korpraali, Mannerheim-ristin ritari n:o 78, syntynyt Temmeksellä, muutti Ouluun sodan jälkeen
  • (Sinius), Brita Maria Uddman Oulun kaupunginkätilö (14.01.1753 Oulu - 27.03.1833 (ikä 80) Oulu) Vanhemmat: Gabriel Sinius ja Anna Brita Sinius (Warg). Puolisot: Handelsman Erik Uddman (Uddman Bure). Brita Uddman meni nuorena naimisiin piitimeläisen kauppiaan Erik Uddmanin kanssa, jäi leskeksi 1783 Tukhomassa, opiskeli siellä kätilöksi ja toimi Oulun kaupunginkätilönä 48 vuotta. Vaurastui työllään. Tytär Johanna nai Kokkolan apteekkarin. Tiedot, Kirsi Vainio Korhonen, Ujostelemattomat: Kätilöiden, synnytysten ja arjen historiaa. Barnmorska. Legitimerad 21 maj 1785 för tjänstgöring som barnmorska i Uleåborg. Om henne noterar professor Jacob Alm vid examen Lärachtig.Ref.: Vainio-Korhonen, Kirsi: De frimodiga, 2016, Helsingfors.
  • Sippola, Hanna (24.10.1875 Tampere - 01.03.1949 Oulu).Golgatan Mantana tunnettu naispoliisi. Manta oli Oulun ja samalla koko Pohjois-Suomen ensimmäinen naispoliisi, oikealta nimeltään Alice Johanna Maria (Hanna) Sippola (1875 Tampere–1949 Oulu). Oulun poliisilaitoksella hän työskenteli 1919–1942, mutta elämänvaiheet ovat vähemmän tunnettuja. "Kolokatan Manta, kookas kuin karhu ja juluma kuin ahama. Rikolliset pelkäsivät häntä enemmän kuin ruttoa.” Kolokatan Manta elää Oulun seudun muistiperinteessä myyttisenä hahmona. Hanna Sippola kuoli Oulussa 1.3.1949 ja hänet on haudattu Oulun Vanhalle hautausmaalle. Kuolinilmoitusta tai muistokirjoitusta sanomalehdissä ei ollut, koska juuri tuolloin alkoi maassa kolmiviikkoinen kirjapainoalan lakko eikä lehtiä ilmestynyt. Mutta oululainen perinnetieto kertoo, että Hannan siunannut pappi sanoi Hanna Sippolan olleen kuollessaan yhtä köyhä kuin asiakkaansa. Hän oli jakanut vähistään apua tarvitseville koko työhistoriansa ajan.
  • Skjöldebrand, A.F. (1754-1834) ruotsalainen eversti, myöhemmin kenraali ja kreivi, Giuseppe Acerbin matkakumppani tämän Pohjois-Suomen matkalla 1799-1800. Taitava viulisti, tullut tunnetuksi myös useista matkalla tekemistään maisemapiirroksista.
  • Snellman, Albert Oskar (1844-1894) kauppaneuvos, valtiopäivämies, kaupunginvaltuutettu ja valtuuston puheenjohtaja, teollisuusjohtaja, Oulun radan tarmokas puuhamies, Albertinkatu nimikkokatu
  • Snellman, Anna sai 1761 kaupungilta 200 kuparitaalarin apurahan opiskellakseen kätilöopistossa Tukholmassa.
  • Snellman, Henrik Wilhelm (1848-1902) J.W. G:sson Snellmanin poika, Laiva Toivon nuori ja kiivas kapteeni 1871-79, sahatoimen harjoittaja, rautakauppias
  • Snellman, Henrik Wilhelm (1841-1934) edellisen serkku, kutsuttiin H.W.Isakinpoika vanhemmaksi ja 'Hamina-Villeksi', Toivon kapteeni 1879-88, Oulun satamakapteeni
  • Snellman, Johan oululainen oppinut, jonka väitöskirja De Urbe Uloa ilmestyi 1737.
  • Snellman, Johan Vilhelm (1806-1881) vietti Oulussa poikavuotensa, valtiomies, senaattori, kansallisfilosofi.
  • Snellman, Johan Wilhelm G:sson (1809-1881) laivanvarustaja, kauppias, sahaliikkeen harjoittaja, valtiopäivämies, kauppaneuvos, fragatti Toivon ja Hietasaaressa sijaitsevan Hannalan huvilan rakennuttaja.
  • Snellman, Karl August (1849-1920) kauppaneuvos, Kemi-yhtiön tj., valtiopäivämies, hyväntekijä. Lahjoitti kuolinvuoteella puolet 10 miljoonan markan omaisuudestaan Oulun ja Pohjois-Suomen köyhille lapsille.
  • Soveliukset Raahelainen suurporvarisuku, jolla oli perinteiset siteet oululaisiin kauppiassukuihin liike- ja sukulaisuussuhteiden kautta. Harjoittivat mm. sahatoimintaa myös Oulussa. Kreikan vapaustaistelijana tunnetuksi tullut, Raahessa syntynyt ja Oulussa poikavuotensa elänyt August Maximilian Myhrberg (1797-1867) kuului sukuun äitinsä kautta.
  • Spårman, Martti Oulun katukuvaan 1900- kuulunut kampojen ja pikkutavaroiden kaupustelija, jonka sanomiset ja sutkautukset jäivät elämään.
  • Stenbäck, Selma (1869-1951) Oulun diakonissakodin ensimmäinen johtajatar
  • Ståhlberg, K. J. (1865-1952) Suomen ensimmäinen presidentti, Oulun lyseon oppilas 1870-l.Ståhlberg kuului molempien vanhempiensa kautta pohjoispohjalaisiin pappis- ja virkamiessukuihin. Ståhlbergin isä kuoli 41-vuotiaana 1873 pojan ollessa vain kahdeksanvuotias. Äiti kuoli vuonna 1879. Ståhlberg kävi koulua Oulun suomalaisessa yksityislyseossa ja oli koko kouluaikansa luokkansa paras oppilas. Hän myös kirjoitti konventin lehteen ja toimi sen päätoimittajanakin. Koulun rehtori kuvaili häntä koulun matrikkelissa sanoin spes nostratium et decus (suom. meikäläisten toivo ja kaunistus). Ylioppilastutkinnosta hän sai arvosanakseen laudaturin vuonna 1884. Yliopistossa hän suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon, jonka kautta hän eteni kohti varsinaista päämääräänsä, eli molempain oikeuksien kandidaatin tutkintoa. Sen Ståhlberg suoritti 1889.
  • Svinhufvud, P.E. (1861-1944) laki- ja valtiomies, Suomen presidentti 1931-37, karkotettuna Siperiassa 1914-17.

T

  • Tiesmaa, Erkki (1907-1969) legendaarisen sota-ajan viisun, Eldanka-järven jää, oululaissyntyinen sanoittaja, sodissa valistusupseerina ja rintamalaulajana, sodan jälkeen rehtorina Pellon yhteiskoulussa
  • Topelius, Sakari, (1818-1898) kirjailija, koko Suomen satusetä, kävi koulua Oulussa. Zachris (Zacharias, Z., Sakari) Topelius (14. tammikuuta 1818 Uusikaarlepyy – 12. maaliskuuta 1898 Sipoo) oli suomalainen kirjailija, runoilija, toimittaja, historioitsija ja Helsingin yliopiston rehtori. Hän kirjoitti ruotsiksi. Topelius oli Oulun triviaalikoulun oppilas 1829–1832 ja kirjoitti ylioppilaaksi Helsingissä J. L. Runebergin yksityisoppilaana 1833. Tämän jälkeen hän aloitti opintonsa Helsingin yliopistossa, jossa hänet promovoitiin maisteriksi 1840 ja tohtoriksi vuonna 1847.
  • Toppelius, Greta ja Lisette Sakari Topeliuksen tädit, pitivät lainakirjastoa Torikadulla 1800-l:n alussa
  • Toppelius, Gustaf (1786-1864) Mikael Toppeliuksen poika, kaupunginlääkäri, professori, syntynyt Oulussa 4.6.1786. Oulun kaupunginlääkäri 1815. Oulun terveyslähteen intendentti 1816. Professorin arvonimi 1816. Oulun Säästöpankin johtokunnan puheenjohtaja 1845. Kuoli Oulussa 2.12.1864. Pso: 1820 Maria Calamnius († 1863).
  • Toppelius, Kristoffer Ensimmäisenä Toppelius nimeä käyttäneen Mikael Mikaelinpoika Toppeliuksen poika. Oli 1714 äitinsä ja sisarustensa kanssa paennut venäläisiä Muhokselle metsätorppaan, kun kasakat ryöstivät hänet mukaansa. Päätyi Venäjällä erään inkerinmaalaisen ylimyksen taloon, jossa häntä kohdeltiin hyvin. Karkasi kuitenkin koti-ikävän vaivaamana, ja päätyi Etelä-Suomen kautta Tukholmaan. Tapasi siellä sattumalta äitinsä, joka oli monien muiden pakolaisten tavoin kulkeutunut pääkaupunkiin. Sakari Topeliuksen isoisän isä, jonka vaiheisiin perustuu satu "Koivu ja tähti".
  • Toppelius, Mikael (1734-1821) taidemaalari, tunnettu kirkkomaalari, töitä säilynyt mm. Kempeleen, Paltaniemen, Kiimingin ja Haukiputaan kirkoissa
  • Toripolliisi Veistos v. 1987. Toripolliisi on Oulun tunnetuin patsas. Kajaanilaisen Kaarlo Mikkosen veistämä patsas on kunnianosoitus Oulun torilla vuosina 1934-79 toimineille kolmelle toripoliisille. Heidän tehtävä oli valvoa kuria ja järjestystä omaleimaiseen tapaansa. Eräs kolmesta polliisista oli Jaakko Mikkola. Hän oli torilla olevan patsaan mallinen ja tunnettu lausahduksestaan "herra on hyvä ja hajjaantuu".
  • Tulindberg, Erik (1761-1814) säveltäjä ja muusikko 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa.
  • Tuominen, Annette Voitti vuonna 1966 nuortenlehden järjestämän kilpailun "Ann Christine -tyyppisen laulajattaren löytymiseksi" ja sai palkinnoksi neljän vuoden levytyssopimuksen. Ensisingle Troikka/Alaska. Levytti useita Veikko Juntusen sävellyksiä ja keikkaili miehensä Juhani Sorosen yhtyeen solistina.
  • Tuominen, Jarmo (Jamppa) (1949-1998) Hyvin nuorena Pertti Haipolan nuorisoyhtyeessä uransa aloittanut oululainen muusikko. 1977 ensimmäinen LP-levy nimeltä Jamppa Tuominen, jonka jälkeen tanssikeikat nostivat hänet koko maan tietoisuuteen. Aamu toi -kappale nousi radiohitiksi, ja levystä tuli Suomen menestyksekkäin debyytti-LP. Seuraava LP Jos ystävään luottaa voit ylsi lähes samoihin lukemiin. Julkaisi urallaan kaikkiaan 16 albumia.
  • Turakka, Arvi omalaatuinen, pieni, pyöreä ja likinäköinen "professori", Oulun historian tuntija 1920-luvulla, muistaja, jonka "tiedettiin osaavan ulkoa Oulun arkiston".
	

V

  • Vaaskivi, Tatu (1912-1942), kirjailija
  • Vaikko, Anders juoppo syyttäjä, joka pantiin arestiin 1673, koska oli esiintynyt päissään oikeudessa
  • Valpuri Pietarintytär Knuutti Juhonpojan piika, jonka viinamäskin teosta alkoi Oulun palo 1705.
  • Venell, Angelika Oulun suomalaisen tyttökoulun johtajatar 1882-1922. Hänen aikanaan koulusta valmistuivat ensimmäiset naisylioppilaat 1895.
  • Viikla (Viklund), Verner (1895-1941) oululaissyntyinen eversti, jääkäri, Mannerheim-ristin ritari n:o 45
  • Vilkuna, Kyösti (1879-1922) Nivalassa syntynyt kirjailija, toimittaja, poliitikko, jääkärivärväri ja isänmaallisuusmies. Kävi Oulun lyseota 1800-1900-luvun vaihteessa.
  • Vuorivirta, Wilhelmiina (1869-1946) merikapteenin leski, piti ompelimoa Puistolan talossa
  • Värttö, Erik talonpoika Oulunsuussa 1600-luvulla.
	

W

  • Wacklinit 1700-luvun alussa saapui Ouluun Pielavedeltä Mikael Wacklin, josta tuli 1717 Oulun postimestari. Hänestä polveutuu Oulun Wacklinien lahjakas ja monipuolinen suku, johon kuuluivat myös mm. kirkkoherra Samuel Wacklin, taidemaalari Isak Wacklin ja kirjailija Sara Wacklin.
  • Mikael Wacklin (Vakkola) (Syntynyt: 1678 Vakkolan talo, Pielavesi, Finland Kuollut 21. huhtikuuta 1737 (58-59) Oulu, Northern Ostrobothnia, Finland (Suomi). Hautapaikka:Oulu, Finland (Suomi) Kansallisbiografia: Wacklin-suvun kantaisänä pidetään Iisalmen pitäjän Pielaveden Vakkolan talosta syntyisin ollutta talollisen poikaa Mikko Vakkolaa, joka sittemmin Iisalmen lukkarina omaksui nimen Mikael Wacklin (1678 - 1737). Hänen puolisonsa oli Iisalmen pitäjänkirjurin Zacharias Paldaniuksen ja Helena Siniuksen tytär Helena Paldania (1682 - 1759). Pariskunta tuli jo ennen vuosien 1713 - 1721 venäläismiehitystä eli isoavihaa Ouluun, missä Mikael Wacklin sai porvarinoikeudet ja harjoitti kauppaa. Oulun postimestarina hän toimi vuodesta 1717. Aikalaistodistuksen mukaan Wacklin oli "niin viinaanmenevä, että harvoin oli selvin päin", mikä häiritsi myös viranhoitoa.
  • Wacklin, Isak (1720-1758) (myös Isaac Wacklin; 1720 Oulu – 10. syyskuuta 1758 Tukholma) oli taidemaalari, suomalaisen rokokootaiteen yksinäinen edustaja, tunnetuin naismuotokuva nykyisin Ateneumissa oleva Miss Heckfordin kuva. Isak Wacklin syntyi 1720 Oulussa, missä hänen isänsä Mikael Wacklin, Pielaveden Vakkolasta kotoisin ollut talonpojan poika, toimi postimestarina. Hänen äitinsä oli Helena Paldania. Wacklin opiskeli muotokuvamaalausta Ruotsin taideakatemiassa Tukholmassa 1731–1734 ja tapettimaalausta Pietarissa, lisäksi hänen oletetaan opiskelleen Kööpenhaminassa.Hän maalasi muotokuvia varsinkin 1750-luvun loppupuolella. Englannissa maalattu Miss Heckfordin muotokuva on pastellisävyisenä hänen teoksistaan lähimpänä eurooppalaista rokokoota. Jo 17-vuotiaana Isak Wacklin mainitaan Tukholmassa, missä hän sai luultavasti ensimmäiset opinalkeensa tunnetun muotokuvamaalarin Lorens Pasch vanhemman luona. Kaksi vuotta myöhemmin hänet mainitaan muotokuvamaalarina Haminassa. Wacklin hakeutui tämän jälkeen Pietariin, missä hän oppi maalaamaan sekä muotokuvia että tapetteja. Kun Ruotsin ja Venäjän välinen sota puhkesi 1741, hänen onnistui Tukholmassa 18.4.1743 kirjoitetun todistuksen mukaan paeta Lappeenrannan ja Haminan kautta Ruotsiin, missä hän samana vuonna sai hallioikeudelta luvan maalata muotokuvia ja toimia tapettimaalarina ja lakkaajana. Lupa vahvistettiin seuraavana vuonna, jolloin Wacklin vuokrasi itselleen Tukholmasta pysyvän asunnon. Samaan aikaan hän lienee jatkanut opintojaan Olof Areniuksen (1701 - 1766) johdolla. Sen jälkeen hän häviää joksikin aikaa kokonaan näkyvistä. Eräs myöhäinen merkintä, että hän olisi ollut Turkissa 1750, on olettamus, jota ei ole pystytty vahvistamaan. Varmaa sitä vastoin on, että Wacklin oleskeli 1749 sekä 1753 - 1754 Tanskassa, missä hänestä tuli tunnetun ruotsalaisen muotokuvamaalarin Carl Gustaf Pilon (1711 - 1793) oppilas. Pilo oli ylennyt Kööpenhaminassa hovimaalariksi. Hän otti oppilaita Ruotsista, ja vaikuttaa siltä, että Wacklin ja Per Krafft vanhempi olisivat olleet Pilon ensimmäisiä oppilaita. Kaksi Tanskassa säilynyttä muotokuvaa, toinen niistä kaksoismuotokuva, kertoo, että Wacklin omaksui opettajaltaan nopeasti ilmeisiä vaikutteita. Myös Wacklinin myöhemmissä muotokuvissa Pilon vaikutus näkyy niin sommittelussa kuin väreissäkin. Wacklin oli 1754 jälleen Tukholmassa, missä hän maalasi ainakin viisi säilynyttä muotokuvaa. Seuraavana vuonna, 1755, hän kävi Suomessa ja maalasi silloin sarjan muotokuvia, joista osa esittää hänen sukulaisiaan. Useimmat näistä olivat Oulusta; kyseessä oli kolme veljeä, kaksi kälyä ja veljentytär. Sen jälkeen Wacklin palasi jälleen Tukholmaan, missä hän sai useita tilauksia. Seuraavana vuonna hän kävi Englannissa, missä hän maalasi ehkä parhaan muotokuvansa; se esittää erästä miss Heckfordia. Kuvassa on suoraselkäinen ja komea nainen pukeutuneena avokaulaiseen pukuun ja leveälieriseen hattuun. Maalaus on nykyään Ateneumin taidemuseossa. Sommittelu toistui toisessa muotokuvassa, joka esittää Wacklinin vaimoa Magdalena Loschia. Isak Wacklin kuoli 1758 Tukholmassa vain 38-vuotiaana "kovaan kuumeeseen", kuten lukee Klaran seurakunnan kuolleiden kirjassa. Hänen jäämistössään oli kymmenen enemmän tai vähemmän valmista muotokuvaa, jotka esittivät pääasiassa hänen läheisiään.Tunnettu tuotanto ja kokoelmat: Wacklinilta tiedetään säilyneen 36 maalausta, mutta tunnistamattomia teoksia arvellaan olevan Ruotsissa runsaasti. Tunnetuista teoksista 27 maalauksen nykyinen olinpaikka ja omistaja tunnetaan. Suomalaisissa museo- ja yksityiskokoelmissa Hänen teoksiaan on julkisissa kokoelmissa, kuten Ateneumin taidemuseo, Gyllenbergin säätiö, Kansallismuseo on 19 maalausta. Ulkomailla maalauksia on Tukholman Nationalmuseumissa ja Tanskassa Fredriksbergin linnassa.
  • Wacklin, Sara Elisabeth (26. toukokuuta 1790 Oulu – 28. tammikuuta 1846 Tukholma) oli oululaissyntyinen kirjailija ja naiskoulutuksen edelläkävijä, tyttökoulun perustaja. Wacklin aloitti jo nuorena apuopettajana elättääkseen itsensä sekä leskeksi jääneen äitinsä. Hän toimi Gustafva Sofia Hjärnen perheessä kotiopettajattarena 1810-luvulla ja sai Hjärnen salongista kirjallisia vaikutteita. Vierailtuaan ulkomailla Wacklin palasi Ouluun ja perusti tasokkaan tyttökoulun, jossa annettiin muun muassa korkeampaan teoreettiseen ajatteluun ohjaavaa opetusta. Tyttökoulu tuhoutui Oulun suurpalossa vuonna 1822. Tulipalo kohtasi myös hänen Turussa sijainnutta pensionaattiaan vuonna 1827. Toimittuaan Turun-aikojensa jälkeen Oulussa Wacklin muutti 1830-luvulla Helsinkiin, jonne hän avasi koulun aivan ydinkeskustaan. Vuonna 1835, 45 vuoden ikäisenä, Wacklin suoritti opettajattaren tutkinnon Pariisin yliopistossa tiettävästi ensimmäisenä suomalaisena naisena. Ennen kuolemaansa Wacklin kirjoitti kolmiosaisen teoksen Hundrade minnen från Österbotten (1844–1845, suom. Sata muistelmaa Pohjanmaalta, 1872–1876), joka on Suomen historian kannalta merkittävä teos. Kirjasarja sisältää lyhyitä kertomuksia, jotka sijoittuvat enimmäkseen Ouluun ja sen lähiseuduille. Päähenkilöinä on tavallisia ihmisiä, mutta myös kuuluisia henkilöitä. Teoksessa on nähty olevan sekä romanttisia että realistisia piirteitä.
  • Wacklin, Zacharias (1703-1773) Oulun raatimies ja valtiopäivämies, kauppias, laivanvarustaja, kalankasvattaja. Mikael Wacklinin ja Helena Paldanian lapsista Zachris Wacklin (1703 - 1772) toimi kauppiaana ja raatimiehenä Oulussa ja osallistui myös kaupungin edustajana valtiopäiville. Hän oli erittäin monipuolinen yrittäjä, jolla oli muun muassa saha ja pikipolttimo Pikisaaressa. Wacklineilla oli Oulun pienvalmistuksessa suoranainen monopoli 1700-luvun jälkipuolella. Zachris Wacklinilla oli myös kalankasvatuslampi ja espanjalaisten lampaiden tarha lampaanjalostusta varten. Hän oli myös laivanrakentaja, -varustaja ja kauppias. Hän oli aikanaan Oulun rikkain porvari: hänen varallisuutensa nousi 1766 yli 130 000 kuparitalariin. Zachris Wacklin harjoitti laivoillaan vilkasta Tukholman-purjehdusta ja oli tällä tavoin osaltaan välittämässä pietististen virtausten leviämistä Ouluun. Kaupungissa syntyikin vahva pietistinen herännäisyys, jossa Wacklineilla oli keskeinen sija. Zachris Wacklinille ja Sara Uhlbomille syntyi kaikkiaan 17 lasta, joista useimmat kuolivat pienenä.
  • Wallin, A.W. (1847-1925) kirkkoherra, ensimmäinen tuomiorovasti, Oulun diakonissakodin johtaja 1897-1903.
  • Wegelius, Johan (1693-1764) Oulun kirkkoherra 1757-64, pietisti, julkaisi postillan Pyhä Evankeliumillinen Valkeus ja laati lääkärikirjan käsikirjoituksen
  • Wegelius, Uuno (1867-1925) lääninrovasti, aktiivinen valokuvauksen harrastaja
  • Wenell, Angelica (1857- ) Oulun suomalaisen tyttökoulun arvostettu ja pidetty johtajatar 39 vuoden ajan, 1883-1922. Teki oppilaisiinsa vaikutuksen rauhallisella ja hillityllä olemuksellaan. Tunsi perheensä kautta Paavo Ruotsalaisen, ja oli itsekin herännäinen
  • Werwing, (Karl) Saladin (1840-1885) Oulun 4. Tarkk'ampujapataljoonan komentaja, eversti, innokas puutarhojen perustaja
  • Westerlund, Carl Wilhelm (1809-1879) kaupunginkellarin pitäjä, teatterimies, ns. Westerlundin salongin rakennuttaja ja Maria Sifvanin puoliso
  • Wilkuna, Kyösti (1879-1922) lehtimies ja kirjailija 1900-luvun alussa
  • Vilmi, Otto Hjalmar (6. heinäkuuta 1881 Oulu – 14. tammikuuta 1938 Petroskoi, Neuvostoliitto) Suomen Kommunistisen Puolueen toimitsija, toimittaja. Otto Vilmi oli ammattivallankumouksellinen, joka teki salaista puoluetyötä ennen itsenäistymistä. 1920-luvulla hänen toimintansa ulottui myös Ruotsiin ja Norjaan. Edvard Gyllingin johtamassa Karjalan tasavallassa Vilmi organisoi kommunistista toimintaa kunnes joutui puhdistusten uhriksi ja teloitettiin 1938.

Å


  • Åström, Karl Robert (1839-1897), kauppaneuvos, Åströmin nahkatehtaan perustaja
  • Åström-Frankenhäuser, Hanna (1879-1947) Oulun ensimmäisen lastentarhan perustaja, Hemming Åströmin tytär

Tunnettuja Oululaisia

Politiikka

  • Matti Ahde, SDP:n poliitikko, eduskunnan puhemies.
  • Martti Ahtisaari, tasavallan presidentti ja Nobelisti
  • Jalmar Castrén, professori, itsenäisyyssenaatin jäsen
  • Heidi Hautala, Vihreän liiton kansanedustaja
  • Kaarlo Henrik Hillilä (27. toukokuuta 1902 Oulu – 14. toukokuuta 1965 Helsinki) oli oululaislähtöinen poliitikko, joka toimi Lapin läänin maaherrana, Rovaniemen kauppalan johtajana sekä sodan jälkeen sisäministerinä ja Kansaneläkelaitoksen pääjohtajana.
  • Liisa Jaakonsaari, SDP:n kansanedustaja ja ministeri
  • Piia-Noora Kauppi, Kokoomuksen europarlamentaarikko
  • Yrjö Kallinen, SDP:n poliitikko, opetusneuvos, puolustusministeri 1946–1948
  • Kyösti Kallio, tasavallan presidentti, itsenäisyyssenaatin jäsen
  • Otto Karhi, Maalaisliiton ensimmäinen puheenjohtaja ja kansanedustaja
  • Kerttu Kauniskangas, SKDL:n ja SKP:n poliitikko, pakinoitsija, toimittaja ja kirjailija
  • Väinö Kokko, aktivisti, lehtimies, kansanedustaja ja pankinjohtaja
  • Martti Korhonen, Vasemmistoliiton kansanedustaja ja puheenjohtaja
  • Suvi Linden, Kokoomuksen kansanedustaja ja ministeri
  • Yrjö Mäkelin, sosialidemokraattinen poliitikko, sanomalehtimies ja Forssan julistuksen kirjoittaja
  • Erkki Pulliainen‚ Vihreän liiton kansanedustaja
  • Lyly Rajala, Kokoomuksen kansanedustaja, radiotoimittaja
  • Mauno Rosendal, kansanedustaja, herännäisjohtaja, kirjailija, sortoajan poliitikko ja opettaja
  • Matti Ruokola, Keskustan kansanedustaja
  • K. J. Ståhlberg, tasavallan presidentti
  • Tytti Tuppurainen, SDP:n kansanedustaja
  • Juho Vennola, Edistyspuolueen kansanedustaja ja pääministeri
  • Antero Väyrynen, SDP:n kansanedustaja, ministeri

Elinkeinoelämä

  • Katri Antell, leipomoyrittäjä, Katri Antell Oy:n perustaja.
  • Isak Fellman, kauppias, laivanvarustaja ja teollisuudenharjoittaja
  • Aulis O. Kairamo, vuorineuvos, Oulu Oy:n toimitusjohtaja
  • Kari Kairamo, vuorineuvos, Nokia Oy:n pääjohtaja
  • Seppo Säynäjäkangas, elektroniikan professori, Polar Electro Oy:n perustaja
  • Hemming Åström, teollisuusyirittäjä, kauppaneuvos
  • Karl Robert Åström, teollisuusyrittäjä, kunnallisneuvos

Tiede

  • Timo Järvilehto, psykologian professori
  • Juhani Iivari, tietojenkäsittelytieteiden professori
  • Kalevi Kalliomäki, mittaustekniikan professori
  • Matti Karras, sähkötekniikan professori
  • Pentti Kerola, tietojenkäsittelytieteiden professori
  • Lauri Lajunen, Oulun yliopiston rehtori, kemian professori
  • Pentti Leppänen, radiotietoliikennetekniikan professori
  • Seppo Leppävuori, teknillisen fysiikan professori
  • Markku Mannerkoski, metalliopin professori ja Oulun yliopiston rehtori 1968–1987
  • Juha Manninen, aate-ja oppihistorian professori
  • Juhani Oksman, sähkötekniikan professori, Oulun yliopiston rehtori 1990–1993
  • Matti Otala, elektroniikan professori, VTT:n tutkimuslaboratorion johtaja, yritysjohtaja, TTKK:n tuotantotalouden emeritusprofessori
  • Leena Peltonen-Palotie, geenitutkija, akateemikko
  • Pekka Sammallahti, saamen professori
  • Jouko Vahtola, historian professori

Taide

  • Martti Heikura, arkkitehti
  • Antti Holma, taidegraafikko
  • Reijo Hukkanen, kuvataiteilija
  • Hannu Kaakko, kuvataiteilija
  • Jouni Kesti, kuvataiteilija, säveltäjä, rumpali, kirjailija, poleemikko
  • Ari Koch, kuvanveistäjä
  • Aukusti Koivisto, kuvataiteilija
  • Pentti Koivisto, kuvataiteilija
  • Jaakko Mattila, kuvataiteilija
  • Raimo Metsänheimo, kuvataiteilija
  • Matti Mikkola, kuvataiteilija
  • Martti Mäki, kuvataiteilija
  • Juho Mäkelä, kuvataiteilija
  • Karoliina Niemelä, kuvataiteilija
  • Jyrki Poussu, kuvataiteilija, kuvanveistäjä
  • Lauri Rankka, taidegraafikko
  • Ville Ranta, sarjakuvataiteilija
  • Essi Renvall, kuvanveistäjä
  • Kari Södö, kuvataiteilija, kuvanveistäjä
  • Martti Tarvainen, kuvataiteilija, kuvanveistäjä
  • Veikko Törmänen, kuvataiteilija
  • Aarre Viinikanoja, kuvataiteilija
  • Hannu Väisänen, kuvataiteilija, kirjailija
  • Isak Wacklin, kuvataiteilija

Kirjallisuus

  • Samuli Kustaa Berg, runoilija (kirjailijanimeltään Kallio)
  • Frans Mikael Franzén, runoilija
  • Aaro Hellaakoski, runoilija
  • Matti Hälli, kirjailija
  • Arvi Järventaus, kirjailija
  • Erkki Kivijärvi, kirjailija, runoilija, toimittaja
  • V. A. Koskenniemi, runoilija
  • Kaarlo Kramsu, runoilija
  • Jorma Kurvinen, kirjailija, toimittaja
  • Sinikka Laine-Törmänen, kirjailija
  • Johannes Messenius, kirjailija, historioitsija
  • Samuli Paulaharju, kansanperinteen kerääjä ja kirjailija
  • Teuvo Pakkala, kirjailija
  • Riikka Pulkkinen, kirjailija
  • Paavo Rintala, kirjailija
  • Jussi Siirilä, kirjailija
  • Juhani Siljo, kirjailija
  • Joni Skiftesvik, kirjailija, toimittaja
  • Jarmo Stoor, kirjailija
  • Hannu Väisänen, kuvataiteilija, kirjailija
  • Heikki Toppila, kirjailija
  • Eetu Uusikylä, kirjailija
  • Sara Wacklin, kirjailija, opettaja

Musiikki

  • 500 kg lihaa, vaihtoehtorock-yhtye
  • Brüssel kaupallinen, rock-yhtye
  • Matti Esko, muusikko
  • Rainer Friman, iskelmälaulaja
  • Vesa Pitkänen, iskelmälaulaja
  • Tommi Kostekivi, laulaja
  • Garbo, rock-yhtye
  • Impaled Nazarene, black metal-yhtye
  • Johanna Iivanainen, laulaja
  • Juho Juntunen, rock-toimittaja
  • Pauli "Kaija-Pate" Kaijanen, musiikkipersoona, kauppias, impressaari
  • Julma-Henri, hip hop-artisti (Julma-Henri & Syrjäytyneet)
  • Leijona, rap-artisti
  • Panama Rayo, rap-artisti ja tuottaja (Haittavaikutus, K.G.B)
  • For My Pain..., goottimetalliyhtye
  • Poisonblack, goottimetalliyhtye
  • Reflexion, goottimetalliyhtye
  • Sentenced, goottimetalliyhtye
  • Ile Kallio, muusikko (Hurriganes, Kaija Kärkinen & Ile Kallio)
  • Maritta Kuula, laulaja-lauluntekijä
  • Konsta "Hurhur" Saajanto, laulaja-lauluntekijä
  • Ville Laihiala, muusikko (Sentenced, Poisonblack)
  • Lumina Polaris, kristillinen rock-metalli-yhtye
  • Leevi Madetoja, säveltäjä
  • Riku Mattila, kitaristi, säveltäjä ja tuottaja
  • Keijo Minerva, laulaja, muusikko, yrittäjä
  • Oskar Nyström, kuplettilaulaja
  • Oulun Fröökynät, tyttökuoro
  • Oulu Sinfonia, Oulun kaupunginorkesteri
  • Maria Puusaari, viulisti
  • Radiopuhelimet, rock-yhtye
  • Kauko Röyhkä, muusikko, kirjailija
  • Aapo Similä, laulaja, säveltäjä, muusikko, kirjailija
  • Martti Similä, pianisti, kapellimestari, teatterinjohtaja, näyttelijä
  • Laura Sippola, pianisti, laulaja-lauluntekijä
  • Jorma Styng, kitaristi, -pedagogi, säveltäjä, kuvataiteilija
  • Mieskuoro Huutajat, huutava mieskuoro
  • Suvi Teräsniska, iskelmälaulaja
  • Erik Tulindberg, säveltäjä
  • Annette Tuominen, iskelmälaulaja
  • Jamppa Tuominen, iskelmälaulaja, muusikko
  • Kari Veisterä, huilisti, saksofonisti, kapellimestari
  • Läjä Äijälä, muusikko Terveet Kädet, The Leo Bugariloves, Aavikon kone ja moottori, Billy Boys, The Sultans, The Kolmas, Death Trip

Teatteri

  • Eero Aho, näyttelijä
  • Siiri Angerkoski, näyttelijä
  • Teija Auvinen, näyttelijä
  • Raimo Grönberg, näyttelijä
  • Eeva-Maija Haukinen, näyttelijä
  • Sakari Jurkka, näyttelijä
  • Jukka Kajava, teatteriohjaaja
  • Titta Karakorpi, näyttelijä, ohjaaja, dramaturgi
  • Petra Karjalainen, näyttelijä
  • Ossi Korhonen, näyttelijä
  • Antti Launonen, näyttelijä
  • Kai Lappalainen, näyttelijä, teatteriohjaaja, lavastaja
  • Isa-Eerika Lehto, musiikkipedagogi, näyttelijä, tv-toimittaja
  • Arthur Lundahl, näyttelijä
  • Sampo Marjomaa, televisiokasvo, viihteentekijä
  • Maija-Liisa Márton, näyttelijä, teatterivaikuttaja
  • Sari Mällinen, näyttelijä
  • Sanna Mäkelä, näyttelijä, ohjaaja
  • Liisa Nevalainen, näyttelijä, dekkarikirjailija
  • Minna Nord, näyttelijä, malli
  • Mika Nuojua, näyttelijä
  • Jarkko Nyman, näyttelijä
  • Kimmo Otsamo, näyttelijä
  • Kirsti Otsamo, näyttelijä
  • Perttu Pesä, näyttelijä, ohjaaja
  • Jukka Rasila, näyttelijä
  • Kimmo Rasila, näyttelijä
  • Mikko Rasila, näyttelijä
  • Tommi Rinne, näyttelijä, ohjaaja, teatterinjohtaja
  • Aulis Rosendahl, näyttelijä
  • Maria Silfvan-Westerlund, näyttelijä
  • Jussi Snellman, näyttelijä
  • Martti Suosalo, näyttelijä
  • Pertti Sveholm, näyttelijä
  • Tiia Talvisara, lapsinäyttelijä
  • Risto Tuorila, näyttelijä
  • Hannes Veivo, näyttelijä, laulaja
  • Kauko Vuorensola, näyttelijä, tv-ohjaaja, järjestäjä
  • Kaisu Vuoristo, näyttelijä, kiertuelaulaja
  • Annina Ärölä, näyttelijä

Urheilu

  • Alpo Aho, jääpalloilija
  • Matti Alatalo, jääpalloilija
  • Seppo Alatalo, jääpalloilija
  • Veikko Allinen, jääpalloilija
  • Pekka Arbelius, jääkiekkoilija
  • Reino Arvola, jääpallovalmentaja
  • Mikael Granlund, NHL-jääkiekkoilija, maailmanmestari ja olympiamitalisti
  • Heidi Hannula, yleisurheilija
  • Jussi Hautamäki, mäkihyppääjä
  • Matti Hautamäki, mäkihyppääjä, olympiamitalisti
  • Pauli Heiskanen, jääpalloilija
  • Leo Honkala, painija
  • Juha Huikari, jääkiekkoilija
  • Satu Huotari, jääkiekkoilija
  • Hannes Hyvönen, jääkiekkoilija
  • Juha Hänninen, nyrkkeilijä, poliitikko
  • Topi Jaakola, jääkiekkoilija, maailmanmestari
  • Kari Jalonen, jääkiekkoilija, jääkiekkovalmentaja
  • Reijo Karppinen, jääpallovalmentaja
  • Petri Keskitalo, kymmenottelija
  • Markku Kiimalainen, jääkiekkoilija
  • Seppo Kilponen, jalkapalloilija
  • Jorma Kontio, raviohjastaja
  • Janne Korhonen, taekwondoin
  • Kalevi Kosunen, nyrkkeilijä
  • Mira Kuisma, jääkiekkoilija
  • Markku Kukkoaho, yleisurheilija
  • Lasse Kukkonen, jääkiekkoilija, maailmanmestari ja olympiamitalisti
  • Aarre Käpylä, voimanostaja
  • Matti Laakso, painija
  • Aki Lahtinen, jalkapalloilija
  • Pasi Laurén, judoka, argentiinalaisen tangon tanssija/opettaja
  • Eini Lehtinen, jääkiekkoilija
  • Karoliina Lundahl, painonnostaja, kuulantyöntäjä
  • Juha Malinen, jalkapallovalmentaja (AC Oulu)
  • Miia Melkoniemi, taekwondoin
  • Camilla Munsterhjelm, nyrkkeilijä
  • Mika Myllylä, hiihtäjä
  • Aimo Mäenpää, painija
  • Antti Niemi, jalkapalloilija
  • Veikko Niemikorpi, jääpalloilija
  • Iivo Henrik Niskanen, maastohiihtäjä, kaksinkertainen olympiavoittaja, parisprintin olympiakullan vuonna 2014 ja 50 kilometrin kullan vuonna 2018. Vuonna 2017 hän sai MM-pronssia perinteisen tyylin parisprintistä ja kultaa 15 kilometrin perinteisen tyylin matkasta. Niskanen valittiin Vuoden urheilijaksi yhdessä Sami Jauhojärven kanssa vuonna 2014. Tammikuussa 2018 Niskanen valittiin vuoden 2017 urheilijaksi.
  • Samuli Niskanen, jääpalloilija
  • Mauno Nissinen, telinevoimistelija
  • Mika Nurmela, jalkapalloilija
  • Jyrki Nurminen, beach volley ja lentopallopelaaja
  • Ilkka Mikkola, jääkiekkoilija
  • Jorma Nykänen, jääkiekkovalmentaja ja -vaikuttaja, yksi Oulun Kärppien perustajista
  • Heikki Ollikainen, jääpalloilija
  • Esa Peltonen, jääkiekkoilija
  • Lasse Pirjetä, jääkiekkoilija
  • Esa Pirnes, jääkiekkoilija
  • Seppo Pyykkö, jalkapalloilija
  • Mika Pyörälä, jääkiekkoilija, maailmanmestari
  • Marja-Helena Pälvilä, jääkiekkoilija
  • Ville Pörhölä, yleisurheilija
  • Susanna Pöykiö, taitoluistelija
  • Jaana Ronkainen, judoka
  • Seppo Rounaja, jääpalloilija
  • Reijo Ruotsalainen, NHL-jääkiekkoilija, kaksinkertainen Stanley Cup-voittaja, jääkiekkovalmentaja, Suomen Jääkiekkoleijona 122.
  • Reino Ruotsalainen, jääkiekkovalmentaja
  • Satu Ruotsalainen, seitsenottelija, astrologi
  • Markku Pesonen, voimanostaja
  • Kalevi Pirkola, jääpalloilija
  • Joni Pitkänen, NHL-jääkiekkoilija
  • Seppo Pyykkö, jalkapalloilija
  • Yrjö Saarela, painija
  • Marko Savolainen, kehonrakentaja
  • Kai Suikkanen, jääkiekkoilija, olympiamitalisti, jääkiekkovalmentaja
  • Kari Suoraniemi, jääkiekkoilija
  • Seppo Suoraniemi, jääkiekkovalmentaja, jääkiekkoilija
  • Saija Tarkki (o.s. Sirviö), naisjääkiekkoilija, olympiamitalisti
  • Juha Tuohimaa, jääkiekkoilija
  • Pekka Tuomisto, jääkiekkoilija
  • Juhani Turpeenniemi, jääpalloilija
  • Pekka Vartiainen, jääpalloilija
  • Kyösti Vilmi, voimanostaja
  • Jari Viuhkola, jääkiekkoilija
  • Juha ”Julma-Juha” Väätäinen, juoksija, valmentaja
  • Jouko Öystilä, jääkiekkoilija

Muut

  • Tuomas Enbuske, toimittaja
  • Aapo Heikkilä, ortotopologia-pseudotieteen edustaja
  • Atte Kalajoki, kotiseutumies
  • Uuno Laukka, valokuvaaja
  • Ina Liljeqvist, valokuvaaja
  • Fanni Luukkonen, Lotta Svärd -järjestön johtaja
  • Kaisu Mikkola, toimittaja ja kulttuurivaikuttaja
  • Esko Ilmari Mustonen (15. elokuuta 1926 Oulu – 28. syyskuuta 1999 Tampere) oli suomalainen radiotoimittaja.
  • Jasmin Mäntylä, malli ja laulaja
  • Leino Pentzin, opettaja ja kansakoulujen tarkastaja
  • Esko Riekki, Etsivän keskuspoliisin johtaja vuosina 1923–1938
  • Mika Ronkainen, elokuvaohjaaja
  • Hjalmar Siilasvuo, jääkärikenraaliluutnatti
  • Hannes Uksila Johan Abram Enok "Hannes" Uksila (17. heinäkuuta 1888 Oulu – 3. toukokuuta 1936 Helsinki) oli suomalainen lehtimies, työväenliikkeen aktiivi ja SDP:n jäsen.

Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_tunnetuista_oululaisista
http://hiski.genealogia.fi
https://fi.wikipedia.org/wiki/Oulu
http://www.oulu.ouka.fi/aikamatkaoulu/lisatiedot/historianhenkilot.htm

Oulun hautausmaalle haudattuja tunnettuja henkilöitä

Arvo "Ala" Alanne, sosiaalineuvos, lehtimies, pakinoitsija https://fi.wikipedia.org/wiki/Arvo_Alanne

Katri Antell, Katri Antell -leipomon perustaja https://fi.wikipedia.org/wiki/Katri_Antell

Johan Gustav Bergbom, suurkauppias ja teollisuusmies https://fi.wikipedia.org/wiki/Johan_Gustav_Bergbom

Edvard Wilhelm Borg, rovasti ja inarinsaamen aapisen, katekismuksen ja satukokoelman laatija https://fi.wikipedia.org/wiki/Edvard_Wilhelm_Borg

Östen Elfving, maatalouspoliitikko ja -asiantuntija, ministeri, lähettiläs, Turkansaaren omistaja https://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%96sten_Elfving

Johan Franzén, kauppaneuvos, laivanvarustaja, sahanomistaja https://fi.wikipedia.org/wiki/Johan_Franz%C3%A9n_(kauppaneuvos)

Kyösti Haataja, professori https://fi.wikipedia.org/wiki/Ky%C3%B6sti_Haataja

Kustaa Hautamäki, päätomittaja, Maalaisliiton puoluesihteeri https://fi.wikipedia.org/wiki/Kustaa_Hautam%C3%A4ki

Aarne Heikinheimo, kenraali https://fi.wikipedia.org/wiki/Aarne_Heikinheimo

Uki Heikkinen, arkkitehti, professori https://fi.wikipedia.org/wiki/Uki_Heikkinen

Kullervo Hulkko, lääninrovasti https://fi.wikipedia.org/wiki/Kullervo_Hulkko

Isak Kaitera, liikemies, toimittaja Lapuan liikkeen aktiivi https://fi.wikipedia.org/wiki/Isak_Kaitera

Into Kangas, pakinoitsija, Kansan Tahto -lehden päätoimittaja, vasemmistopoliitikko https://fi.wikipedia.org/wiki/Into_Kangas

Otto Karhi, poliitikko https://fi.wikipedia.org/wiki/Otto_Karhi

Ahti Karjalainen, säveltäjä, muusikko, kapellimestari https://fi.wikipedia.org/wiki/Ahti_Karjalainen_(s%C3%A4velt%C3%A4j%C3%A4)

Konrad Kivekäs, toimittaja, Kaiku-lehden perustaja https://fi.wikipedia.org/wiki/Konrad_Kivek%C3%A4s

Aukusti Koivisto, taidemaalari https://fi.wikipedia.org/wiki/Aukusti_Koivisto

Pentti Koivisto, taidemaalari, Aukusti Koiviston poika https://fi.wikipedia.org/wiki/Pentti_Koivisto

Yrjö Koivukari, opettaja, toimittaja, kirjailija https://fi.wikipedia.org/wiki/Yrj%C3%B6_Koivukari

Väinö Kokko, jääkäriliikkeen aktivisti, lehtimies, kansanedustaja https://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4in%C3%B6_Kokko

Robert Wilhelm Lagerborg, eversti ja Oulun läänin kuvernööri https://fi.wikipedia.org/wiki/Robert_Wilhelm_Lagerborg

Uuno Laukka, valokuvaaja https://fi.wikipedia.org/wiki/Uuno_Laukka

Kaarlo Johannes Leinonen, Oulun hiippakunnan piispa https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaarlo_Johannes_Leinonen

Paavo Leinonen, taidemaalari https://fi.wikipedia.org/wiki/Paavo_Leinonen

Ina Liljeqvist, valokuvaaja https://fi.wikipedia.org/wiki/Ina_Liljeqvist

Taavetti Lukkarinen, maanpetturuudesta hirtetty työnjohtaja https://fi.wikipedia.org/wiki/Taavetti_Lukkarinen

Frans Wilhelm Lüchow, arkkitehti https://fi.wikipedia.org/wiki/Frans_Wilhelm_L%C3%BCchow

Alice Lyly, näyttelijä, ohjaaja, teatterinjohtaja https://fi.wikipedia.org/wiki/Alice_Lyly

Juho Mannermaa, Oulun hiippakunnan piispa https://fi.wikipedia.org/wiki/Juho_Mannermaa

E. N. Manninen, jääkäriluutnantti, poliisi, kirjailija https://fi.wikipedia.org/wiki/E._N._Manninen

Yrjö Murto, SKDL:n kansanedustaja, ministeri https://fi.wikipedia.org/wiki/Yrj%C3%B6_Murto

Yrjö Mäkelin, sanomalehtimies ja poliitikko https://fi.wikipedia.org/wiki/Yrj%C3%B6_M%C3%A4kelin

Viljo Mäkipuro, toimittaja, kirjailija https://fi.wikipedia.org/wiki/Viljo_M%C3%A4kipuro

Juho Mäkelä, taidemaalari https://fi.wikipedia.org/wiki/Juho_M%C3%A4kel%C3%A4_(taidemaalari)

Kalle Määttä, kansanedustaja ja Oulun läänin maaherra https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalle_M%C3%A4%C3%A4tt%C3%A4_(maaherra)

Arvo Mörö, liikennöitsijä, Mannerheim-ristin ritari https://fi.wikipedia.org/wiki/Arvo_M%C3%B6r%C3%B6

Karl Nickul, geodeetti, pasifisti, saamelaisten tutkija https://fi.wikipedia.org/wiki/Karl_Nickul

Viljo Nissilä, professori ja nimistötutkija https://fi.wikipedia.org/wiki/Viljo_Nissil%C3%A4

Otto Nyberg, everstiluutnantti ja Oulun läänin kuvernööri https://fi.wikipedia.org/wiki/Otto_Nyberg

Oskar Nylander, taidemaalari https://fi.wikipedia.org/wiki/Oskar_Nylander

Valde Näsi, Sanomalehti Kalevan pitkäaikainen päätoimittaja https://fi.wikipedia.org/wiki/Valde_N%C3%A4si

Teuvo Pakkala, kirjailija https://fi.wikipedia.org/wiki/Teuvo_Pakkala

Samuli Paulaharju, kirjailija ja kansanperinteen kerääjä https://fi.wikipedia.org/wiki/Samuli_Paulaharju

E. Y. Pehkonen, Oulun läänin maaherra, valtioneuvos https://fi.wikipedia.org/wiki/E._Y._Pehkonen

Ilmo Pihkala, taidemaalari, kuvataiteilija ja taidegraafikko https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmo_Pihkala

Johan Polviander, tuomari (1739–1804), hautausmaan vanhin merkitty hauta ja iäkkäin muistomerkki

Juho Raappana, Sanomalehti Kalevan perustaja https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmo_Pihkala

Juho Ranta, kanttori, säveltäjä, lehtimies https://fi.wikipedia.org/wiki/Juho_Ranta

Otto Ravander, merikapteeni, kauppias, tervaporvari https://fi.wikipedia.org/wiki/Otto_Ravander

Esko Riekki, Etsivän keskuspoliisin päällikkö https://fi.wikipedia.org/wiki/Esko_Riekki

Mauno Rosendal, poliitikko, opettaja https://fi.wikipedia.org/wiki/Mauno_Rosendal

Niilo Ryhtä, poliitikko, Oulun läänin maaherra https://fi.wikipedia.org/wiki/Niilo_Ryht%C3%A4

Ensio Siilasvuo, kenraali, Hjalmar Siilasvuon poika https://fi.wikipedia.org/wiki/Ensio_Siilasvuo

Hjalmar Siilasvuo, kenraaliluutnantti, Mannerheim-ristin ritari https://fi.wikipedia.org/wiki/Hjalmar_Siilasvuo

Maria Silfvan-Westerlund, näyttelijä https://fi.wikipedia.org/wiki/Maria_Silfvan-Westerlund

Aapo Similä, laulaja, säveltäjä, muusikko ja kirjailija https://fi.wikipedia.org/wiki/Aapo_Simil%C3%A4

Martti Similä, säveltäjä, kapellimestari, Aapo Similän veli https://fi.wikipedia.org/wiki/Martti_Simil%C3%A4

Gustaf Skinnari, merimies, lohikauppias ja maallikkosaarnaaja https://fi.wikipedia.org/wiki/Gustaf_Skinnari

J. W. Snellman G:son, kauppaneuvos, tehtailija, https://fi.wikipedia.org/wiki/J._W._Snellman_G:son

L.A.Syväri, tri,eläinlääkintäeversti https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=L.A.Syv%C3%A4ri&action=edit&redlink=1

Max Söderman, filosofi, sotaveteraani https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Max_S%C3%B6derman&action=edit&redlink=1

Martti Tarvainen, kuvanveistäjä ja taidemaalari https://fi.wikipedia.org/wiki/Martti_Tarvainen

Jaakko Tervo, toimittaja, kirjailija https://fi.wikipedia.org/wiki/Jaakko_Tervo

Mikael Toppelius, kirkkomaalari https://fi.wikipedia.org/wiki/Mikael_Toppelius

Jamppa Tuominen, suomalainen iskelmälaulaja https://fi.wikipedia.org/wiki/Jamppa_Tuominen

Erkki Tuomikoski, opettaja, kirjailija, toimittaja https://fi.wikipedia.org/wiki/Erkki_Tuomikoski

Tauno Tönning, rakennusneuvos https://fi.wikipedia.org/wiki/Tauno_T%C3%B6nning

Tatu Vaaskivi, kirjailija https://fi.wikipedia.org/wiki/Tatu_Vaaskivi

Maria Vaara, kirjailija https://fi.wikipedia.org/wiki/Maria_Vaara

Veikko Wainio, opettaja, kirjailija, IKL:n kansanedustaja https://fi.wikipedia.org/wiki/Veikko_Wainio

Yrjö Wallinmaa, Oulun hiippakunnan piispa https://fi.wikipedia.org/wiki/Yrj%C3%B6_Wallinmaa

Hemming Åström, liikemies https://fi.wikipedia.org/wiki/Hemming_%C3%85str%C3%B6m

Karl Robert Åström, liikemies https://fi.wikipedia.org/wiki/Karl_Robert_%C3%85str%C3%B6m
Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Oulun_hautausmaa

Oulu Oulun kaupungin perusti Kaarle IX vuonna 1605 mantereelle Linnansaarta ja linnaa vastapäätä.
Oulu sijaitsee Pohjanlahden rannalla, Oulujoen suistossa. Oulujoen suu on ikivanha kauppapaikka. Oulu-nimi tulee saamenkielisestä tulvavettä tarkoittavasta sanasta.
Terva- ja lohikaupungista Oulu on kehittynyt vetovoimaiseksi osaamiskeskukseksi. Oulun kaupunkiseudun monipuolinen ja kansainvälinen elinkeinoelämä sekä vahva talous ja yhteistyökulttuuri luovat kasvualustan uudelle yritystoiminnalle. Oulun teknologiaihme on tänään käytettävyyttä – teknologialla parannetaan ihmisten arjen sujuvuutta.
Oulu tarjoaa elämään joustavuutta ja vaihtoehtoja. Elinympäristö koostuu maaseudun ja kaupunkiluonnon sekä rikkaan kaupunkikulttuurin yhdistelmästä.
Ihmiset ovat Oulun voima. Yli 200 000 asukkaan kaupunkiseutu on ainutlaatuinen yhdistelmä tulevaisuuden osaamista ja tekemisen tahtoa tieteen, kulttuurin ja teknologian alueilla sekä Suomen nuorimman väestön villiä uskallusta luoda uutta. Oulun kaupunkiseutu on Suomen pohjoinen metropolialue ja Skandinavian pohjoisten alueiden suurin keskus.

Historia

Kilpailu alueesta: Ruotsin ja Novgorodin valtataistelu

1300-luvun alussa niin Novgorod kuin Ruotsikin rohkaisivat Pohjanrannan asuttamiseen pönkittääkseen omaa jalansijaansa. Maunu Eerikinpojan vuonna 1334 antaman julistuksen poliittinen tavoite olikin vahvistaa Ruotsin asemaa pohjoisella alueella Novgorodia vastaan. Vastaava kilpailuasetelma oli myös lännen roomalaiskatolisen kirkon ja idän kreikkalaiskatolisen kirkon välillä.

Pohjanranta jäi Pähkinäsaaren rauhassa 1323 Novgorodin hallintaan, sillä se oli saanut alueella ruotsalaisia vankemman aseman. Ruotsalaisten hallitsemalta alueelta tuli kuitenkin niin paljon uudisasukkaita alueelle, että katolisen kirkon tukema Ruotsi perusti jo 1360-luvulla Korsholman linnaläänin Pohjanmaan hallitsemista varten. Kirkko puolestaan perusti seurakuntia ja rakennutti kirkkoja. Oulun seutu kuului ensin Pietarsaaren kirkkopitäjään, sitten 1300-luvun lopulta Salon pitäjään ja viimeistään vuodesta 1477 Limingan pitäjään.

Korsholman linnaläänin haltijaksi tuli vuonna 1374 Bo Joninpoika Grip. Hän rakennutti seuraavana vuonna Oulujokisuulle puisen linnakkeen, kastellin. Se sijaitsi noin viiden kilometrin päässä nykyiseltä jokisuulta, nykyisen Kastellin kaupunginosan alueella. Novgorod teki vuonna 1377 sotaretken Oulujokisuulle. Seudun asutusta hävitettiin ja linnake yritettiin vallata. Kun linnake torjui hyökkäyksen, oli alue ja veronkanto siirtynyt käytännössä Ruotsin hallintaan. Novgorod ei kuitenkaan tunnustanut virallisesti tappiotaan eikä suostunut sopimaan uudesta rajasta.

Vielä 1400-luvulla ja 1500-luvun alussa käytiin edelleen ajoittain rajuja taisteluita Oulun seudun hallinnasta. Paikalliset asukkaat, pohjoispohjalaiset ja vienankarjalaiset, pyrkivät keskenään saamaan aikaan rajarauhoja, mutta taustavoimana toimineet Ruotsi ja Novgorodin vallan vuonna 1477 perinyt Moskova eivät tunnustaneet niitä. Kustaa Vaasan luoman voutihallinnon kautta Pohjanmaan kuuluminen Ruotsiin vakiintui kuitenkin 1500-luvun aikana.

Vuosisadan lopussa kuninkaat Juhana III ja Kaarle IX suunnittelivat Jäämeren rannikon ja Pohjois-Venäjän valtausta ja liittämistä Ruotsiin. Strategisesti tärkeälle Oulujokisuulle rakennettiin siksi puolustusta ja hallinto- ja sotilaskeskusta varten ensimmäinen varsinainen linna, jossa asui 1590-luvulla myös Pohjanmaan käskynhaltija. Täyssinän rauhassa 1595 Pohjois-Pohjanmaan kuuluminen Ruotsille varmistui ja Oulukin tuli virallisesti osaksi Ruotsin valtakuntaa.

Bo Joninpoika Grip (k. 1386) Ruotsin drotsi (korkein virkamies kuningasperheen jälkeen), Suomen laamanni. Hallitsi koko Suomea 1370-luvulla ruhtinaan tavoin jakaen aatelisarvoja ja kuninkaantuomioita. Tuki Turun piispaa hiippakuntarajan vetämisessä Kemi- ja Kaakamajokien välille, rakennutti Oulujokisuun ensimmäisen varustuksen, Kastellin 1370-luvulla. Bo Jonsson Grip


Kustaa Vaasa (1496-1560) Ruotsin valtionhoitaja 1521-1523, kuningas 1523-1560. Irrotti Ruotsin tanskalaisten hallinnasta ja valittiin kuninkaaksi. Hänen aikanaan kuninkuudesta tuli valtakunnassa perinnöllinen ja luterilaisuudesta valtionuskonto. Talous- ja hallintojärjestelmien uudistuksilla luotiin uudenaikainen Ruotsin valtakunta. Kolme pojista nousi myöhemmin valtaistuimelle: Eerik XIV, Juhana III ja Kaarle IX.


Juhana III (1496-1560) Ruotsin valtionhoitaja1521-1523, kuningas 1523-1560. Irrotti Ruotsin tanskalaisten hallinnasta ja valittiin kuninkaaksi. Hänen aikanaan kuninkuudesta tuli valtakunnassa perinnöllinen ja luterilaisuudesta valtionuskonto. Talous- ja hallintojärjestelmien uudistuksilla luotiin uudenaikainen Ruotsin valtakunta. Kolme pojista nousi myöhemmin valtaistuimelle: Eerik XIV, Juhana III ja Kaarle IX.


Kaarle IX
Ruotsin kuningas, perusti Oulun 1605.
Kaarle IX, Ruotsin kuningas

http://www.oulu.ouka.fi/aikamatkaoulu/aikojenalku/kilpailu_alueesta.htm


Projekti aloitettu 13.01.2020. Huom! Älä poista päivämäärää.