Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Pudasjärven kylä: Ranua

« Back to Projects Dashboard

view all 274

Profiles

  • Hans Pehrsson Jyrkkäinen (1752 - 1826)
    Syntynyt Pudasjärven Ranualla 1752 ja muuttanut sieltä 1783
  • Jaakko Antinpoika Kuha Ranua, Oinas (1758 - 1837)
    Pudasjärvi RK 1823-1838 (IAa:14) Kollaja 26, Kuha Ranua, s. 40
  • Antti Jaakonpoika Ranua (1790 - 1883)
    Pudasjärvi RK 1823-1838 (IAa:14) Kollaja 26, Kuha Ranua, s. 40
  • Jeremias Antinpoika Kelahaara, Kela (1834 - 1910)
    Pudasjärvi synt. *21.3.1834 23.3.1834 Anders Jac.s. Ranua Maria Jeremias Pudasjärven seurakunnan arkisto - Syntyneiden ja kastettujen luettelo 1823-1842 (IC:7), jakso 123: 1834; Kansallisarkisto: ...
  • Maria Jeremiaantytär Ranua (1793 - 1868)
    Pudasjärvi RK 1799-1804 (IAa:10), jakso 6, sivu 1: Kollaja By No 1 Weteläinen; Kansallisarkisto: / Viitattu 21.1.2019 Pudasjärvi RK 1823-1838 (IAa:14) Kollaja 26, Kuha Ranua, s. 40

Ranua oli aluksi Pudasjärven kylä

Aivan Lapin eteläosassa sijaitseva Ranuan kylä oli osa Pudasjärven Pohjanperäksi kutsuttua suurta ja syrjäistä aluetta aina Ranuan pitäjän perustamiseen saakka. Tietoja kylän asukkaista löytyy digitoituna vain Pudasjärven kirkonkirjoista, sillä kirkonkirjoissa Ranua säilyi osana Pudasjärveä vuoteen 1917 saakka. Kylien rajat ja nimet ovat vuosien varrella muuttuneet. Ranuankin taloja on vanhemmissa rippikirjoissa saatettu merkitä Kollajan suurkylään (esim. Kuha, Ranua, Laivamaa jne.) tai Siuruan kylään.

Tämä Ranuan kyläprojekti on tarkoitettu kaikille, jotka ovat kiinnostuneita Ranuan kylästä ja siellä eläneiden sukujen tutkimisesta. Tämä on osa sekä Pudasjärven että Ranuan paikkakuntaprojekteja, tervetuloa mukaan myös niihin!


Ranuan erämaiden rikasta riistakantaa kalastivat ja metsästivät jo keksiajalla alueen saamelaisten lisäksi Iin ja Kemin pitäjiin kuuluvat talonpojat. Aluksi Ranuasta oli käytössä rinnakkaisnimenä Rutja. Ensimmäisenä Ranuan asukkaana pidetään Lauri Röyskyistä 1570-luvulla. Tosin tämä ilmeisesti savolainen kaskiviljelijä lähti melko pian muualle, ja vasta yli 50 vuotta tavataan seuraava tulija, ilmeisesti Iin Karjalankylästä, Heikki Klemetinpoika Kuokka, joka hänkin lopulta jätti talonsa autioksi. 1700-luvulle tultaessa Ranualla oli viisi asuttua taloa. Lähde: Ranuan historia, toim. Matti Hiltunen

Ranuan taloja ja kruununtorppia

(Rippikirjojen 1891-1900 mukaan, ovat 1700-luvun rippikirjoissa Kollajan suurkylää)

Kruununtorppia:

  • Wälitalo Jaakko Illikainen 1918
  • Asmuntijärvi: Vilho Hanhisuvanto
  • Tuliniemi: Heikki Kaikkonen 1918, Matti Hiltunen 1918
  • Tuliniemi-Leppäranta
  • Soijinkangas
  • Ranuanlampi: Taneli Kelahaara 1918
  • Ranuanlammin-Harju: Aukusti Kuukasjärvi 1918
  • Juurikkasaari: Matti Salmela 1918
  • Kuikkaniemi: Juho Raappana 1918
  • Wiita-aho: Albin Sakarinpoika Illikainen
  • Siirtola-Pihlajakurju / Pihlajaharju eli Siirtola (ovatko sama?)*: Aukusti Petäjäjärvi 1918
  • Niskakangas: Matti Ellala 1918
  • Lietepalo eli Uutela: Heikki Kuha
  • Taavetinaho: Matti Kaikkonen 1918
  • Haapala: Aukusti Säkkinen 1918
  • Hietala: Aukusti Petäjäjärvi 1918, Matti Jaakonpoika Petäjäjärvi 1918
  • Tikanvaara: Matti Illikainen 1918
  • Kuusiniemi eli Kuusela: Heikki Kallenpoika Merkkiniemi 1918, Heikki Hiltula 1918
  • Järvenpäänaho
  • Säippälä: Aappo Mikkola 1918
  • Koskela
  • Tuliniemi-Alatalo: Anna Hiltunen 1918
  • Majavavaara: Ville Lassinpoika Sarajärvi 1918
  • Siltala: Kaarlo Kela 1918
  • Wiskon Jokikangas
  • Taabelinkangas
  • Wasikkakangas
  • Riihiaho
  • Petäjäniemi: Matti Kerätär 1918
  • Nivala

Lähteitä

Pudasjärvi rippikirja 1891-1900 MKO90-101 ( Osa II) Vaatii SSHY:n jäsenyyden

Pudasjärven seurakunnan arkisto Digihakemistossa

Ranuan historia, toim. Mauno Hiltunen, 1990