Tervetuloa Ranuan paikkakuntaprojektiin!
Tämä on sukututkimussivusto Genin Ranua - paikkakuntaprojekti. Kaikki paikkakunnalla asuneiden henkilöiden historiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita liittymään projektiin yhteistyöntekijöiksi. Seuraamalla projektia saat tietoa muutoksista projektin keskusteluissa, profiileissa, valokuvissa ja dokumenteissa. Projektiin voi liittää täällä asuneiden, vaikuttaneiden, kuolleiden henkilöiden profiileja sekä valokuvia ja dokumentteja, jotka koskettavat useampaa paikkakunnalla asunutta henkilöä.
Projekti on osa alueellista Pohjanmaa-projektia ja Lappi, Norrbotten & Finnmark -projektia.
Projekteihin liittyminen: projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.

Sijainti ja tietoa paikkakunnasta

Ranua on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan eteläosassa Simojoen ylä- ja keskijuoksulla Rovaniemen eteläpuolella. Ensimmäiset ihmiset saapuivat Ranuan seudulle jo kivikaudella. Alueen ensimmäiset asukit olivat saamelaisia, jotka 1600-luvulle tultaessa joutuivat vetäytymään etelästä saapuneiden suomalaisten erämiesten tieltä. Ranuan eteläisiä, Siuruanjoen vesistöalueen erämaita pitivät hallussaan iiläiset, ja kemiläiset ja simolaiset hallitsivat Simojoen ympäristöä. Alueiden rajat olivat pitkään erämiesten keskisten kiistojen kohteina.

Eränkäynti antoi sysäyksen pysyvän asutuksen syntymiselle. Asutuksen eteneminen oli kuitenkin hidasta – 1600-luvulla Ranuan ainoa asutettu alue oli luultavimmin Kuhan kylän seutu Ranuanjärven itäpuolella. Vasta 1800-luvulla asukasluku alkoi kasvaa toden teolla. Alueen asukkaiden toimeentulo perustui 1900-luvun alkuun asti maanviljelyyn ja karjatalouteen sekä metsästykseen ja kalastukseen.

Ranuan alue jakautui seurakunnallisesti kolmeen kuntaan: Pudasjärveen, Simoon ja Rovaniemeen. Pitkät kirkkomatkat saivat asukkaat kannattamaan täysin oman seurakunnan perustamista. Ranuan seurakunta perustettiin vihdoin vuonna 1899, Ranuan kirkko rakennettiin vuosina 1911–14.

Ranuan kunta perustettiin vuonna 1917. Ranuaan liitettiin alueita suurimmaksi osaksi Pudasjärvestä, mutta myös Simosta ja Rovaniemestä. Kunnan itsenäistymisen jälkeisinä vuosina metsien hakkuut ja uitot tarjosivat runsaasti töitä, ja kunnan väkiluku kasvoi nopeasti.
Simon kunta perusti Ranuan ensimmäisen kansakoulun Saukkojärven kylään vuonna 1894. Kaksi vuotta myöhemmin Pudasjärven kunta perusti oman koulunsa Ranuan kirkonkylään. Ensimmäinen Ranuan kunnan perustama kansakoulu aloitti Ylimaan kylässä vuonna 1930.

Vuosina 1944–45 Lapin sota aiheutti Ranualla mittavat vahingot, kun alueella käytiin kiivaita taisteluja suomalaisten ja saksalaisten kesken. Väestöä jouduttiin lähettämään evakkoon. Sodan tuhojen jäljiltä Ranualla jouduttiin aloittamaan laaja jälleenrakennus.

Noin puolet kunnan väestöstä on keskittynyt Ranuanjärven rannalle Ranuan kirkonkylään, joka on kunnan keskus ja ainoa taajama. Taajama-aste, eli taajamissa asuvan väestön osuus oli 48,2 prosenttia vuonna 2012. Kirkonkylän lisäksi mainittavia väestökeskittymiä ovat Rovastinahon, Raiskion, Portimon, Saukkojärven ja Toljan kylät Simojoen varressa; Pohjaslahden ja Piittisjärven kylät pohjoisessa; Impiön ja Sääskenperän kylät idässä Simojärven tuntumassa; Kuhan ja Kelankylän kylät kaakossa sekä Asmuntin kylä aivan kunnan eteläosassa lähellä Pudasjärven rajaa.

Ranuan kylät

Kemihaara, Ranua, Simojärvi, Ylimaa

Naapurikunnat

Ii lounaassa, Simo ja Tervola lännessä, Rovaniemi pohjoisessa, Posio idässä ja Pudasjärvi etelässä. Ranua rajautuu etelässä Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan.

Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ranua

Paikkakuntaprojekti aloitettu 10.08.2017.

Alueen paikkakuntaprojekteja

Finnmark:
Alattio I
Etelä-Varanki I
Gamvik I
Hammerfest I
Hasviika I
Kaarasjoki I
Kappa I
Koutokeino I
Lappea I
Lebespyy I
Moseija I
Paattivuono I
Pohjois-Varanki I
Porsanki I
Pulmanki I
Päärlyvooki I
Sørøysund I
Talmulahti I
Teno I
Uuniemi I
Valasnuora I
Vesisaari I
Vuoreija
Kuolan niemimaa:
Alakurtti I
Apatiitti I
Gadžijevo I
Hiipinä I
Kantalahti I
Kildinstroi I
Koutero I
Kuola I
Luujärvi I
Mežduretšje I
Molotšnyi I
Montšegorsk I
Murmansk I
Murmaši I
Nuorttijärvi I
Olenegorsk I
Ostrovnoi I
Poljarnyi I
Poljarnyje Zori I
Pušnoi I
Severomorsk I
Snežnogorsk I
Tumannyi I
Turjanperä I
Tuuloma I
Umpi I
Uura I
Varzuga I
Vidjajevo I
Ylä-Tuuloma I
Zaozjorsk I
Zaretšensk I
Zelenoborski
Lappi:
Alatornio I
Enontekiö I
Inari I
Karunki I
Kemi I
Kemijärvi I
Kemin maaseurakunta I
Kittilä I
Kolari I
Muonio I
Pelkosenniemi I
Pello I
Posio I
Ranua I
Rovaniemi I
Salla I
Savukoski I
Simo I
Sodankylä I
Tervola I
Tornio I
Turtola I
Utsjoki I
Ylitornio I
Norrbotten:
Alakainuu I
Alaluulaja I
Alatornio I
Arjeplog I
Arvidsjaur I
Boden I
Edefors I
Haaparanta I
Hietaniemi I
Hurttalahti I
Jokimukka I
Jukkasjärvi I
Junosuvanto I
Jällivaara I
Kaaresuvanto I
Karl Gustav-Karunki I
Kiiruna I
Korpilompolo I
Luulajan kaupunki I
Norrfjärden I
Pajala I
Piitimen kaupunki I
Piitimen maalaiskunta I
Rauna I
Täräntö I
Töre I
Ylikainuu I
Yliluulaja I
Ylitornio I
Älvsbyn I
Petsamo:
Korzunovo I
Nikkeli I
Petsamo I
Suonikylä I
Zapoljarnyi
Tromssa:
Andørja I
Astafjord I
Berg I
Bjarkøy I
Dyrøy I
Gratangen I
Harstad I
Helgøy I
Hillesøy I
Ibestad I
Kaivuono I
Kalsa I
Kierua I
Kvæfjord I
Lavangen I
Lenvik I
Malankivuono I
Moskivuono I
Målselv I
Naavuono I
Omasvuono I
Paatsivuono I
Perttula I
Raisi I
Raisivuono I
Salangen I
Sandtorg I
Skånland I
Torsken I
Tranøy I
Tromssa I
Tromsøysund I
Trondenes I
Yykeä I
Øverbygd

Pohjanmaa

Alueellinen projekti Pohjanmaa

Paikkakuntaprojektit

Etelä-Pohjanmaa:
Alahärmä I
Alajärvi I
Alavus I
Evijärvi I
Ilmajoki I
Isojoki I
Isokyrö I
Jalasjärvi I
Jurva I
Karijoki I
Kauhajoki I
Kauhava I
Kortesjärvi I
Kuortane I
Kurikka I
Lappajärvi I
Lapua I
Lehtimäki I
Nurmo I
Peräseinäjoki I
Seinäjoki I
Soini I
Teuva I
Töysä I
Vimpeli I
Ylihärmä I
Ylistaro I
Ähtäri I
Keski-Pohjanmaa:
Halsua I
Himanka I
Kaarlela I
Kannus I
Kaustinen I
Kokkola I
Kälviä I Lestijärvi I Lohtaja I
Perho I
Toholampi IUllava I
Veteli I
Pohjanmaa:
Alaveteli I
Bergö I
Jepua I
Kaskinen I
Koivulahti I
Korsnäs I
Kristiinankaupunki I Kruunupyy I
Laihia I
Luoto I
Lapväärtti I Maalaht I
Maksamaa I
Munsala I
Mustasaari I
Närpiö ja Ylimarkku IOravainen I
Pedersöre I Petolahti I
Pietarsaari I
Pirttikylä I
Purmo I
Raippaluoto I
Siipyy I
Sulva I
Teerijärvi I Uusikaarlepyy I
Vaasa I
Vähäkyrö I Vöyri I
Ähtävä I
Pohjois-Pohjanmaa:
Alavieska I Haapajärvi I
Haapavesi I
Hailuoto I Haukipudas I
Ii I
Kalajoki I
Kempele I
Kestilä I
Kiiminki I
Kuivaniemi I Kuusamo I
Kärsämäki I
Liminka I
Lumijoki I
Merijärvi I
Muhos I
Nivala I
Oulainen I
Oulu I
Oulujoki I
Oulunsalo I
Paavola I
Pattijoki I
Piippola I
Pudasjärvi I
Pulkkila I
Pyhäjoki I
Pyhäjärvi I
Pyhäntä I
Raahe I
Rantsila I
Ranua (on myös projektissa Lappi, Norrbotten ja Finnmark) I
Rautio I
Reisjärvi I Revonlahti I Saloinen I
Sievi I
Siikajoki I
Siikalatva I
Taivalkoski I
Temmes I
Tyrnävä I
Utajärvi I
Vaala I
Vihanti I
Yli-Ii I
Ylikiiminki I
Ylivieska I