Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

This project is the village project for Karatsalmi village in Suojärvi. The project includes population lists, stories and photos, with links to the family tree. The village project evolves continuosly.

Introduction to Karatsalmi village

Introduction to Karatsalmi village in Karelian

Introduction to Karatsalmi village in Russian

Introduction to Karatsalmi village in Finnish

Introduction to Karatsalmi village in English

Tämä projekti on Suojärven Karatsalmen kylän kyläprojekti. Projekti sisältää kylän asutusluetteloita, tarinoita ja valokuvia, linkkeineen sukupuuhun. Kyläprojekti kehittyy ja täydentyy jatkuvasti.

Johdanto Karatsalmen kylään karjalaksi

suomenkielinen versio alempana

Johdanto Karatsalmen kylään suomeksi

Karatsalmen kylä sijaitsi Salonjärven itärannalla samannimisen kosken ja virran rantamaalla. Kylä mainitaan ensimmäisen kerran vuoden 1795 rippikirjassa, jolloin siellä asuivat Koivusen suvun esivanhemmat sekä Komša -suku. Vuoden 1805 kartassa toinen taloista sijaitsi Karatjoen keskijuoksun vaiheilla Filatkin kylänosassa, joen mutkassa Suojärven puoleisella salmensuulla. Siellä Komšan perhe asui vielä 1900-luvulla. Toinen taloista oli rakennettu Salonjärven puolelle, entisen kirkonmäen kohdalle. Vuoden 1818 henkikirjassa kylän kaksi Komšan taloa mainitaan edelleen uudistiloina. 1800-luvun lopulla kylässä oli asukkaiden yhteinen mylly. Majataloa eli kievaria pitivät Kuismalat. Ennen heitä majataloa piti Marppa Kuokkanen, joka oli sukuaan Salonkylän Schestoneita.

Karatsalmen kylää kutsuttiin myöhemmin Annantehtaaksi rautaruukkinsa vuoksi. Annantehtaan seurakunnan perustamisvuosi on 1898 ja papeista merkittävimmät olivat myöhemmin piispana tunnettu Aleksanteri Karpin ja Elias Huurinainen. Seurakunta itsenäistyi vuonna 1920 ja kylään rakennettiin pappila ja lukkarila.
Karatsalmella toimi vuodesta 1894 alkaen venäläinen koulu, joka perustettiin työväestöä varten. Koulu oli Karjalan veljeskunnan yksiluokkainen koulu, jossa oli kaksi luokanopettajaa sekä käsityönopettaja. Koulu toimi omassa koulutalossa. Suomenkielinen kansakoulu aloitti toimintansa 1918 toimien entisen venäläisen koulun tiloissa. Porfyrio Rajanti oli pitkäaikaisin ja viimeisin opettaja.

Vuosisadan vaihteessa toimi Karatsalmella pitäjänlääkärinä Carl Fonselius. Mylly- ja kauppatoimintaa harjoittivat Dimitri Agapoff-Ahpo ja myöhemmin Jussi Vienolainen, "Miheikkä" ja vuonna 1722 Aunuksesta Suojärvelle tulleen Ivan Tšesmenskin perilliset.
Marttayhdistys perustettiin vuonna 1936. Tiistaiseura- ja kirkkokuorotoiminta oli kylällä vireätä. Tehtaan lopetettua toimintansa kylässä oli vuonna 1914 enää vain 20 taloa ja sodan alkaessa noin 60 asuinrakennusta.

Timofei Anderinpoika Koivusen/Koivahaisen pojista kaksi muutti Vuonteleen kylään noin 1809; Marttina ja Anisim. Maksim Timofeinpoika muutti kotivävyksi Nilosaareen ja Malafei Timofeinpoika Kokonniemen kylään.

Komša -suvun esi-isän, Jeremei Gaurilanpojan jälkeläisiä eli kylässä talvisotaan asti. Jermein pojanpojan Osippa Filatinpojan Vasili -niminen poika siirtyi Hantšakanniemen kylään ja käytti Patanen sukunimeä. Vuosisadan vaihteessa Komsan vävyksi tuli Nikita Patronen Korpiselästä. Komscha -nimeä on muutettu Kannaslahdeksi.

Venäjältä tuotiin 22 työmiestä, eli kreivittären palvelijaa kuten kirkonkirjoissa heidät mainitaan. Kolmentoista miehen vihkimerkintä löytyy Suojärven rippikirjoista, lopuista kuusi oli ilmeiseisti jo naimissa.Vuonna 1818 tehtaan työläisinä luetellaan lisäksi 34 miestä vapaana työväkenä. Venäjältä tulleista kreivittären palvelijoista pysyvästi suojärveläisiä tuli seuraavista suvuista:
Malminvalaja Arbuzov "Vesimeloninen" Nikolai Grigoreinpoika, jonka vaimo oli Soanlahden kylästä. Sukunimeä vaihdettiin 1930 -luvulla Allimaaksi, Aitokallioksi, Arpilaksi, Arposuoksi, Airastoksi, Ahkoksi, Ahosillaksi ja Ahosvaaraksi.

Malminvalaja Vetrov "Tuulinen" Stepan Petrinpoika, otti salmilaisen vaimon. Nimeä muutettu Varjolahdeksi, Vertolaksi ja Vionmaaksi.

Sorvari eli työkaluseppämestari Komarov "Hyttynen" Vasilei Vasilinpoika avioitui korpiselkäläisen naisen kanssa ja nimi vaihtui Kivalaksi, Kamajaksi ja Yliskoskeksi.
Malminvalaja Tšesmenski Semen Andreinpoika avioitui myös Korpiselältä kotoisin olevan naisen kanssa.

Vapaasta työväestä Annantehtaalle jäi kuusi sukua. Malminvalaja Jakov Melentinpojan jälkeläisiä eli kylässä vielä 1900 -luvulla. Jakovin pojan Mihail Jaakonpojan pojanpoika Matfei Andreinpoika käytti Murenija -sukunimeä. Feodor Jaakonpojan pojan Timofei Feodorinpojan sukunimeksi on kirjattu Inkerö.
Seppä Rudakov "Malminen" Ivan Melentienpoika oli kotoisin Salmin Karkun kylästä ja nimi muutettiin Ruhtilaksi. Dimitrei Vasilienpoika Rudakov muutti perheineen Salmiin.

Seppä Volkov "Hukkanen" Andrei Matfeinpoijalla (Genistä löytyy vain Andrei Pedrinpoika Volkov, konttoristi Andrei Pedrinpoika Volkov jolla miniä Kirjanov) esiintyy sukunimenä myös Gettuli, sai miniäkseen Kreivittären palvelijan, masuunimestari Viktor Kirjanovin tyttären Marfan. Yksi Volkovin perhe asui kylässä vielä 1939.

Lotjatyömies Fedot Laurenteinpoika oli kotoisin Soanlahdelta. Hänen poikansa Jakov Fedotanpojan jälkeläiset käyttivät patronyyminimeä Jakolev sukunimenään, kunnes muuttivat sen Jokiluhdaksi. Mina Fedotanpojan jälkeläiset käyttivät Minin-sukunimeä vielä 1900 -luvun alussa ja Porfirei Fedotanpojan sukunimi oli Vienolainen. Andrei Iivaninpoika Vienolainen toimi kylän kauppiaana. Luterilainen Heikki Räty aloitti tehtaan työläisenä 1860-luvun lopulla ja avioitui Vienolaisen sukuun.

Soanlahdelta oli kotoisin myös masuunimestari, myöhemmin myös lotjatyömies Miina Antipanpoika, jonka pojat Aleksei ja Pedri toimivat myös lotjatyömihinä. Akima Alekseinpojan lapset ottivat sukunimekseen Niemi ja heistä Prokko Niemi toimi Salmijärvellä metsänvartijana.

Vapaina Annantehtaan lotjatyömiehinä aloittivat myös veljekset Kiril ja Jegor Spiridonpoika. Heidän isänsä oli Spiridon Andreinpoika Korpiselän kylästä. Spiridon itsekkin muutti Annantehtaan populiksi jo 1820 -luvulla. Kirilin pojanpojan Mokei Andreinpojan poika Aleksanteri käytti Aalto -sukunimeä.

1800 -luvun puolivälissä asettui Annantehtaan työmieheksi Spiridon Timofeinpoika Spiridon Timofeinpoik]a Suistamon seurakunnan Soanlahden kylästä ja hänen poikansa[ Ivan Spiridoninpoika Spiridonov Ivan Spiridonov] avioitui Salonkylään ja Feodor Spiridonov jäi Karatsalmelle. Hänen perheensä sukunimeksi tuli myöhemmin Pirtala.

Runsaasti suojärveläisiä tilattomia työskenteli tehtaalla. Turhanvaaran Turhasten suvusta Zinovei Vasileinpoika Ruha eli kylässä 1840-luvulta aina 1900-luvulle asti.
Kuismalan perheen juuret vievät Evaniemelle Jegor Rodioninpojan synnyinkylään.

Rössi -nimisten esi-isä Filip Trofiminpoika kirjattiin Annantehtaan populiksi vuoden 1850 -rippikirjaan.

Luterialisia työmiehiä muutti 1800-luvun loppupuolella Annantehtaalle töihin. Kainulaisia asui 1870-luvulta lähtien kylässä useampi henkilö, Ivan Gavrilinpoika Soanlahden seurkunnasta, Mikko Matinpoika Impilahden seurakunnasta ja Dimitrei Gaurilanpoika ilmeisesti Suistamolta. Osasta heistä tuli "vahingossa" ortodokseja.

Sekä luterilaisia, että ortodokseja näyttää olleen myös Kuokkasten perheissä, joita samoihin aikoihin tuli kylään. Andrei Ivaninpoika Kuokkanen avioitui Schestonin sukuun. Vaimo Marppa piti majataloa ja poika Ivan toimi metsänvartijana.



Kylän tiedot kasattu seuraavista lähteistä:
[1] Suojärven historia III. 2011. Omal Mual Vierahal Mual. Suojärven pitäjäseura ry.

Это страница историко-генеалогического проекта деревни Каратсалми Суорявского района Республики Карелия. Проект включает списки населения, рассказы и фотографии, со ссылками на генеалогическое древо. Проект деревни развивается непрерывно.

Введение в историю деревни Каратсалми

Введение в историю деревни Каратсалми на карельском языке

Введение в историю деревни Каратсалми на русском языке

Введение в историю деревни Каратсалми на финском языке

Введение в историю деревни Каратсалми на английском языке