Yltiä RN:o 6 vanha kantatalo 1577

Ilmakuva 1951

Yltiä RN:o 6 vanha kantatalo Hämeen läänissä Sääksmäen Keuruunkylässä vuonna 1577. Sääksmäkeläisten eräalueella 1630.
Keuruun kunnan aluetta ja 1868 perustetun Pihlajaveden kunnan aluetta. Pihlajaveden Keuruunkylä.

Näinä aikoina syntyi Yltiän talo Hämeen läänin puoleiseen osaan juuri muodostumassa olevaa Keuruun pitäjätä, johon Pihlajaveden talot v:sta 1628, siis sen alusta lähtien, luettiin.
Myöhemminhän Yltiänkin seudut ovat erillisenä kylänä liitetyt Pihlajaveden pitäjään. V. 1635 veroluettelo jo mainitsee Yltiän, joka silloin tosin oli viljelyksiltään aivan pieni, ollen kylvö vain 15 kappaa.[19]
Yltiästä puhuttaessa mainittakoon, että se myöhemmin, sataluvun lopulta alkaen, oli Hämeenlinnan jalkaväkirykmentin nihdin asuintalo ("Knekte-hemhållshemman under Tawastehus infanteri-Regemente"), ja pysyi sellaisena ainakin 1700-luvun lopulle asti.[20]
(lähde: W.Suominen, Pihlajaveden seurakunnan historiaa)

Yltiän isännän Matti tai Martti Yrjönpojan murhasta teloitettin Keuruun kirkolla 1690 Matti Erkinpoika Somppi. (Kankaanpää &al 1990, nr 302 s 104). Muistitiedon mukaan riita alkoi Rinta-aholla olleesta naurishalmeesta (Riita-aho).

Isojako - torppat ja mäkituvat
Isojaossa 1800-luvun puolessa välissä perustettiin Yltiän liikamaille Koivumäen (n.1865) ja Mäenperän (n.1845) talot. Koivumäen asukkaaksi tuli Yltiän talon tyttären Marian perhe. Mäenperän osti Ähtäiristä tullut Herman Mesimäki vaimonsa Ingrid Letonmäen (Pihlajavesi) kanssa.

Yltiän maalle perustetut torpat: Koivumäki, Koivukangas, Niemelä, Mäkelä. Useampia mäkitupia on varmaan ollut vuosien varrella talon piirissä, mutta niistä kertovat vain rippikirjassa näkyvät Yltiälle merkityt perheet.

Yltiän myynti 1886
Isäntä Selim Yltiä myi talon metsäyhtiölle W. Rosenlew vuonna 1886 ja perhe muuttaa Ruovedelle Poukan taloon. Samalla irroitettiin omaksi taloksi Koivumäki, jonka uudeksi omistajaksi tuli Juho Niinilampi.
Tämän jälkeen Yltiän talossa oli arentimiehiä (vuokraviljelijöitä) Aaron Rantanen 1888-1892, Juha Juhanpoika 1892-1920

1923 Koivukangas ja Niemelä on erotettu omiksi lohkotiloiksi - itsenäiseksi taloksi. Mäkelän torppa on hävinnyt.

Osa 1880 -luvun veljeksistä muuttivat nimensä muotoon Yltiö
Yltiän talon päärakennus on edelleen pystyssä (2024)

Isäntiä ja arentimiehiä
1720 Antti Yltiö (Paavonpoika Tiusala) Yltiön talo sai 4 vuoden verovapauden Isonvihan jälkeen (L.A. Sillanpää Vanhan Ruoveden historia)
1743 Sipi Iisakinpoika Yltiä Keuruun Pihlajaveden Yltiän isäntä 1743-47
1748 Tuomas Sipinpoika Yltiä Keuruun Pihlajaveden Yltiän isäntä isänsä jälkeen 1748-(1775)
1776 Tuomas Tuomaanpoika Yltiä Yltiän isäntä 1776 -- 1789
1789 Matias Thomasson Yltiä, kuolee noin 1825 (kirkonkirjat puuttuvat)
1825 Johan Fredrik Mattsson Yltiä, Juho hukkuu järveen 1837
1838 Antti Antinpoika Yltiä, Ruovedeltä, nai Juhon lesken Henrikan ja tulee isännäksi
1861 Selim Edvard Antinpoika Poukka myi talon metsäyhtiölle W. Rosenlew vuonna 1886

1888 Aaro Timonpoika Rantanen arentimies 1888-1892
1892 Juha Juhanpoika Yltiä arentimies 1892-1920