Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

  • Paavo Kolehmainen (deceased)
    Pihlajaveden Sällinlahden ensimmäinen isäntä 1567 - 1589."Talosta erotetaan Kolehma. Näiden molempien yhteisistä ("Nimmäen" kylä) rajoista tuomio 20/1 1595, jolloin Sällin puolesta paikalla on Paavo Ka...
  • Juha Abraminpoika Sälli (1826 - 1907)
    Sällinlahti II isäntä 1870-86 1875 1. puolison kuoltua 1866 Ruovedellä, muutti 5/1868 Pihlajavedelle ja vihittiin Sällin leskiemännän kanssa 3/1870. Sällin emäntä oli jäänyt leskeksi 3/1868. Ruove...
  • Selma Fredrika Kaapontytär Sälli (1837 - 1930)
    SK Virrat 1837 HisKi RK Virrat 1834-42 Saarismäki narc Virrat 1. avioliitto Virrat Vihitty 25.7.1858 Pihlajavesi kapell Bson uk. Selim Abrahamss: Sällinlaks Bdr. Selma Fredrika Gabrielsd:r Uura...
  • Selim Abrahaminpoika Sälli (1835 - 1868)
    Sällinlahti II isäntä n. 1865-68 Hiski: Pihlajavesi syntynyt 7.10.1835, kastettu 9.10.1835 U.bd. Abr. Joh.s. Sällinlax Johanna Henrics dr.: Selim Pihlajavesi rippikirja 1857-1868, s. 35 Sällinlahti r...
  • Yrjö Juhonpoika Rajalainen (b. - c.1725)
    Sällinlahden isäntä 1702-25 (Kankaanpää &al 1990 nr.292 s.98)* RK Keuruu 1696-1701 Mickola narc * RK Keuruu 1702-07 Sällilax narc * RK Keuruu 1730-36 Sällilax narc döde

Sällinlahti (RN:o 4) on yksi Pihlajaveden vanhimmista taloista. Se perustettiin Lempäälän Ahtialan kylän erämaalle. Talon ensimmäinen isäntä oli Paavo Kolehmainen vuosina 1567 – 1589. Talo oli välillä autiona, kunnes vanha sotamies Klemetti Laurinpoika otti sen haltuunsa noin vuonna 1625. Seuraava isäntä vuodesta 1630 lähtien oli hänen vävynsä Erkki Sipinpoika Takkuinen. Talo on ollut saman Takkuisen suvun hallussa siitä lähtien. Sukunimi vain on vaihtunut Sälliksi.

Vuodesta 1726 alkaen isäntänä oli värikäs persoona, Parta-Sälliksi kutsuttu Antti Erkinpoika Takkuinen. Hän oli rikas ja saita mies. Kun Ähtärin Saarimäkeen rakennettiin talo, Parta-Sälli sanoi talon rakennetun hänen sikolaitumilleen. Parta-Sälli oli innokas kaskiviljelijä. Kasket olivat laajalla alueella ja matkat pitkiä, joten asumuksiksi oli rakennettu kotia. Kerran kota paloi. Tapana oli, että vahingon sattuessa pyydettiin pitäjältä apua. Niin teki Parta-Sällikin. Apu jäi kuitenkin saamatta, koska hänet tiedettiin varakkaaksi. Seuraava isäntä, Parta-Sällin poika Antti Antinpoika Takkuinen oli hänkin pitäjän varakkaimpia talollisia.

Jo vuonna 1580 Sällinlahden tila oli jaettu ensimmäisen kerran Sällinlahden ja Kolehman tiloiksi. Vuonna 1806 talo jaettiin toisen kerran. Vanhaan Sällinlahteen jäi tytär miehineen ja uuteen siirtyi veli vaimoineen. 1800-luvun puoliväliin tultaessa isäntänä oli Abraham Pekanpoika Sälli, jonka kerrotaan olleen seudun viimeisiä körttiläisiä. Vielä vanhoilla päivillään hän kulki seuroissa Nilsiässä saakka. Abrahamin poika Aleksi Sälli oli valistunut mies. Hän oli käynyt koulua ja toiminut pyhäkoulunopettajana. Hän oli mukana Suuressa läheystössä viemässä kansalaisadressia Pietariin vuonna 1899. Sällinlahdessa on ollut myös kauppapuoti. Markku Koskinen avasi Sällinlahdessa Pihlajaveden toisen kaupan vuonna 1877.

Talonhaltijaluettelo

Talonhaltijaluettelo sisältää Sällinlahden tilan isännät puolisoineen.

Yhteisviljelyksessä Kömin kanssa 1665-69

Talo autiona 1679

Talo jaetaan.

Sällinlahti I (Pehrs gård) 1/6 mnt

Talo jaetaan.

Sällinlahti 1a 1/12 mnt

  • 1874-1900 Efraim Sälli ja Liisa Isomäki
  • 1900-06 Perikunta
  • 1906- Kymmene Ab

Sällinlahti 1b 1/12 mnt

Sällinlahti II (Johans gård) 1/6 mnt

Lähteet