Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Vantaa, Petikko, kaupunginosa, Suomi

view all

Profiles

  • Aleksanteri Johansson Toivola (1893 - 1987)
    Aleksanteri ”Santtu” Toivola (4. maaliskuuta 1893 Viipurin maalaiskunta – 27. elokuuta 1987 Helsinki) oli suomalainen painija ja olympiamitalisti. Toivola saavutti kreikkalais-roomalaisessa painissa ol...

Tervetuloa kaikki Vantaan Petikon kaupunginosan sukututkimusprojektiin!
Projektin tarkoituksena on kerätä kaikki Petikon asukkaat ja maatilat samaan paikkaan.
Petikko kuluu osana Paikkakunta Vantaa - Vanda, Suomi, Helsingin maalaiskunta - Helsinge,
alueellinen projekti Uusimaa ja Kymenlaakso.

Projektiin liittyminen: Valitse Geniin kirjautuneena ollessasi tällä sivulla Toiminnot > Liity projektiin.
Profiilien lisääminen projektiin: Valitse Geniin kirjautuneena ollessasi ja projektiin liityttyäsi profiilisivulla Toiminnot > Lisää projektiin. Projektiin liitetään kylässä syntyneiden, asuneiden, kuolleiden tai sinne haudattujen tai hautamuistomerkin saaneiden henkilöiden profiileja.

Vantaan projektit

Vantaan Myyrmäen suuralueen projektit:
.

Tietoa Petikosta

Petikko on kaupunginosa Vantaalla, Kehä III:n pohjoispuolella ja Vihdintien itäpuolella. Lännessä kaupunginosa rajoittuu Espooseen. Petikon naapurikaupunginosia ovat Varisto etelässä, Askisto lännessä, Keimola ja Vestra pohjoisessa sekä Myllymäki idässä. Petikko kuuluu Myyrmäen suuralueeseen. Petikosta Helsinkiin on matkaa 19,8 km.

Kaupunginosa tunnetaan eteläosan tiiviistä teollisuus- ja kauppa-alueestaan, Petikon yritysalueesta, jonka alkuna on ollut 1950-luvulla perustettu ja sittemmin purettu Hämeenkylän tiilitehdas. Petikon teollisuusalueen asemakaava on 1970-luvulta. Vuonna 2001 Petikko työllisti noin 1800 henkeä.

Petikon alue alkoi kehittyä 1970- ja 1980-lukujen taitteessa, kun lahtelaiset huonekalujätit Asko ja Isku avasivat myymälänsä tien toisella puolella Varistossa. Pikkuhiljaa yritysalue kehittyi yhdeksi pääkaupunkiseudun ja Etelä-Suomen johtavaksi huonekalu- ja sisustuskaupan keskukseksi.

Suurin osa Petikosta on kuitenkin on rakentamatonta virkistysaluetta, peltoja ja metsiä. Alueelle suunniteltiin 1980-luvulla jopa 4 400 asukkaan pientaloasutusta, mutta kumpuilevaa maastoa pidettiin hankalana rakentaa. Petikossa sijaitsee Pitkäsuon täyttömäki, jonne on otettu vastaan ylijäämämaita vuodesta 1988 alkaen. Täytön loputtua, kun mäen laajuus on 13 miljoonaa kuutiometriä ja korkeus meren pinnasta 122 metriä, mäki maisemoidaan virkistyskäyttöön.

Pinta-alaltaan laajaan Petikon kaupunginosaan kuuluu myös Koivurinteen pientaloalue. Petikossa asuu nykyisin vain noin 300 henkeä (2010), mutta asukasluku tulee kasvamaan Koivurinteen asemakaavan myötä. Kaupunginosaan on muuttanut viimeisen vuosikymmenen aikana erityisesti lapsiperheitä. Tulevaisuudessa lisää asutusta on tulossa myös Friimetsään.

Petikon ulkoilualue: Vantaan Petikko on monipuolinen luonto- ja virkistysalue sekä osa Vantaan laajinta yhtenäistä metsäaluetta. Alueen pinta-ala 1700 ha.

Petikossa on lukuisia kasvistollisesti ja eläimistöltään arvokkaita alueita. Näistä osa on suojeltu ja osa niistä luetaan Natura 2000-ohjelmaan. Suojelualueisiin kuuluvat esimerkiksi Pyymosan lehto, Pyymosan korpi, Gamla Soltorpin alue, Toivonrinne ja Frimetsän pähkinäpensaslehto.

Petikko sai merkittävää mediahuomiota keskiviikkona 25. marraskuuta 1987, kun HS:n toimittaja-kuvaaja Markus Jokela vieraili paikan päällä.
Reportaasi oli otsikoitu ironisesti: Petikko on Suomen amerikka. Tuolloinkin Petikon viihtyisyyttä kritisoitiin ankarasti: sanansäilästä saivat niin liian monet lipputangot, yleinen keinotekoisuus kuin taivaalle piirtyvät lentokoneiden jäljetkin.

Petikko ei pärjää erityisen hyvin asuntomarkkinoiden houkuttelevuudessa – täällä ei nimittäin asu juuri ketään. Lähes kymmenen neliökilometrin alueella asuu tuoreimman tiedon mukaan vain alle 300 ihmistä,

Asukkaita:
Aleksanteri Johansson Toivola
Painimestari Aleksanteri Toivola (Pariisin olympialaisissa 1924 painihopeaa) oli ensimmäisiä ihmisiä, jotka Petikon maille aikoinaan muuttivat.
Aleksanteri, hänen vaimonsa Anna ja heidän kymmenen lastaan muuttivat Petikkoon menetetystä Karjalasta vuonna 1949, kun monien vaivalloisten evakkoretkien jälkeen sopiva paikka löytyi nimenomaan Länsi-Vantaalta.
Sen jälkeen Petikko on kehittynyt nykyiseen pisteeseensä, jossa paikalliset tuntuvat viihtyvän alueella.
Aleksanteri Johansson Toivola (Kietäväinen)
Sukupuoli: Mies
Syntynyt: 04. maaliskuuta 1893
Viipurin maalaiskunta, Finland (Suomi)
Kuollut: 27. elokuuta 1987 (94)
Helsinki, Finland (Suomi)
Hautapaikka: Helsingin pitäjän kirkon hautausmaa, Vantaa, Finland (Suomi)

media.geni.com/p13/99/35/40/aa/5344486050c82e42/vaestokartta_31_original.jpg?hash=b85f7f7fbc91de663c74b6652c08a5c76d174d3ed4e5c9c3084e194437360159.1715929199 https://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/em...

Myymälöitä ja palveluja
Entisiä ja nykyisiä yrityksiä:

A-Katsastus
ABC-huoltoasema, jonka yhteydessä Hesburger
Akvaariolinna
Alko (1991–?)
Autoverkkokauppa
Baiks Petikko
Eurokangas
Jussi-Keittiöt (1991–?)
Jysk
Kamux[]
Keittiö.net (Kitchen Store Finland Oy)
Kilomuovi (1990-luku)
Lastenvaunumyymälä
Lundia
Masku
Mondo Sisustus
Mopo Sport
Musti ja Mirri
Petikon Nixi-Keittiöt
Pukkila
RTV-Yhtymä
Stark
Suomen Sänkytukku (konkurssi 2019)
Tasokaluste (1980- ja 1990-luku)
Tokmanni SuperCenter
Turun Uunisepät Oy
Unikulma

Lähde:
Wikipedia https://fi.wikipedia.org/wiki/Petikko
Kyseenalainen kunnia https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009149377.html
Petikon ulkoilualue https://uuvi.fi/fi/kohde/petikon-ulkoilualue/
Vantaan seurakuntien hautausmaat https://www.opasteapp.fi/hautausmaa-vantaa/

Petikon projekti aloitettu 23.10.2022. Ethän poista projektin aloituspäivää.