Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Kylä: Hämeenkylä - Tavastby, Helsingin maalaiskunta.

« Back to Projects Dashboard

view all

Profiles

  • Olof Larsson Hammarin (1700 - d.)
    Olof Hammarin har kommit från Örebro till Finland i 21-års ålder genom en transport av manskap från ett svenskt regimentet till Finland 1721 och var sedan placerad i Nyländska Dragonregimentet (enl. Fi...
  • Wilhelmina Gustafa Söderberg (1837 - 1920)
    seurakunnan arkisto > Pää- ja rippikirjat > Rippikirja 1832-1860, från Ingå via Helsingfors till Tavastby och Böhle som fosterdotter. läänin henkikirjat - Henkikirja 1918-1918 (U:361), jakso 242, sivu ...
  • Julia Emilia Holmberg (1903 - 1980)
  • Rut Linnea Hollari (1921 - 2001)
    Kallades Rutte och hennes mamma kallades Julle i Tavastby.

Projektin tarkoituksena on kerätä kaikki Helsingin maalaiskunnan (nykyisin Vantaa) Hämeenkylän asukkaat ja maatilat samaan paikkaan

Syftet med projektet är att samla alla Tavastbys hemman och invånare på samma ställe.

Sukutilat webissä http://www.sarka.fi/muuta/sukutilat-webissa/

TUF – Tavastby UF http://tuf.eget.net/site/?p=175

Hämeenkylä / Tavastby; Egokarta med beskrifning 1691-1691 (B11b:2/1) http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=166881

Hämeenkylä / Tavastby; Egokarta med delningsbeskrifning 1820-1824 (B11b:2/2-13) http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=166880

HÄMEENKYLÄN KOLABACKAN MAAHISTORIA

http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/vantaa/asp/maahisto.htm

Helsingin pitäjästä Vantaan kaupungiksi. https://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/em...

Vantaan projektit

  • Kantatalo Skobbas

Hämeenkylän Skobbas oli kantatalo, majurin komppanian rustholli, joka oli jaettu 1798 neljään osaan. Lohkomisen päättyessä 1825 kolmasosa Skobbaksesta oli lautamies Fristedtin isän Gustaf Claësson Fristedtin omistuksessa. Tila kulki suvussa vuoteen 1904. Kaudella 1904-14 sillä oli peräti kuusi eri omistajaa, ja lisäksi viimeinen Fristedt, leski Emelie Berggren, asui tilalla syytinkioikeudella

Carl Gustaf Fristedt

Emilie Sofia Berggren

  • Böhle

Axel Henrik Lindström

Johan August Rönnberg

Hilma Maria Rönnberg

Carl August Maurits Liljeström

  • Nybys

Karl Fredrik Nyqvist

Fredrik Vilhelm Nyqvist

August Wilhelm Nyqvist

Henric Henriksson Nyqvist

Henrik Henriksson Nyby

  • Labbas

Labbasin keskeissalityyppinen, mansardikattoinen päärakennus on huomattavan hyvin säilyttänyt alkuperäisen asunsa.

Axel Einar Sahlberg

Gerda (Cenda) Sahlberg

Karl Oskar Malmström

  • Nedre Labbas

Nedre Labbasin kaksikerroksinen, empirevaikutteinen päärakennus on vuodelta 1846, ja sen pihapiirissä on kaksiosainen luhtiaitta.

Häradsdomaren Johan Emil Lindström

Ester Emilia Elvira Lindström

  • Tuomela.

Lauri Oskar af Heurlin

Professori Lauri Olavi af Heurlin

  • Linnais

Linnais gård (Linnaisten kartano) Linnais, entinen Skinnarsin perintötila, sijaitsee Kuninkaantien varrella Vantaan ja Espoon rajalla. Se muodostaa maisemallisesti yhtenäisen kokonaisuuden Espoon puolella olevan Jupperin tilan kanssa. Pienehkön päärakennuksen runko on 1800-luvun alkupuolelta, nykyinen klassistinen asu vuodelta 1912 on arkkitehti Birger Brunilan suunnittelema. Pihapiirissä on pitkä talousrakennus, johon liittyy luhtiaitta. Englantilaistyylisen puiston laidalla on asuinrakennus 1900-luvun alusta. Kartanon eteläpuolella, Linnaistentien ja Linnaistenkujan välissä, on Linnaisten rautakaivoksen kuoppia. 1800-luvulla talon omisti verovirkailija Karl Leinberg, joka antoi sille uuden nimen Linnais (1865).

Arthur Fredrik Nyman

Agnes Sofia Nyman

Karl Gabriel Leinberg

Rippikrja 1900 - 1909 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2384...

  • Lustikulla

Karl Eugen Söderberg

Ann-Mari Söderberg

  • Gållas

Nykyisellä Ainontien, Vihdintien ja Kehä III:n rajaamalla tontilla sijaitsi 1640-luvulla rakennettu Hämeenkylän kantatalo nro 5, Gållas. Tontilla sijaitsi myös vuonna 1922 rakennettu kantatalon navetta, jossa varsinaisen maatalouskäytön jälkeen toimi mm. kukkakauppa, akvaarioliike sekä kirjakauppa. Sikojen pito loppui vuonna 1966. Kumpikin rakennus on sittemmin purettu. Kantatalo purettiin ja siirrettiin 2000-luvun alussa Linnaisten kartanon alueelle, jossa se nykyäänkin sijaitsee. Navetta purettiin alkuvuodesta 2012, sillä tontille rakennettiin päivittäistavarakauppa, joka valmistui elokuussa 2012

Adolf Eriksson Söderberg

Gustava Fredrica Fredriksdotter Söderberg

Carl Gustaf Söderberg

Wilhelmina Gustafa Söderberg

Karl Anton Söderberg

Maria Sofia Söderberg

Karl Einar Söderberg

Private

Emilia Maria Gerkman

Karl Eugen Söderberg

Åke Evald Söderberg

Rolf Carl Gustav Söderberg

Ingmar Adolf Söderberg

  • Långbacka

Långbackan tila: Långbackan tila sijaitsee Hämeenkylässä Lammaslammen tuntumassa. Tilan alkuperäinen päärakennus oli yksikerroksinen maalaistalo. Se paloi vuonna 1932. Nykyinen päärakennus on siirretty Kymenlaaksosta Iitistä vuonna 1933. Vuonna 1934 Långbackan tila käsitti noin 70 ha metsää ja peltoa. Tilaan kuului myös suuri lampi, lukuun ottamatta muutaman kymmenen metrin osuutta sen itäkulmassa. Päärakennuksen lisäksi tilaan kuului leivintupa, jossa asusti myös karjakko ja sisäkkö, kaksi erillistä rengintupaa, navetta, riihi, saunarakennus, jossa oli erikoisuutena kaivo pesutuvassa, metsästysmaja etumetsässä ja monia latoja peltojen reunamilla. Tilalla oli lehmiä, hevosia ja muuta pienkarjaa muun muassa lampaita, joiden mukaan Lammaslampi on saanut nimensä, vuoteen 1958 saakka. Vuonna 1987 kartano myytiin yksityiselle henkilölle, joka kunnosti rakennuksen perheensä asuinkäyttöön. Alakerta kunnostettiin alkuperäiseen asuunsa. (www.langbackankartano.fi/suomi/history.php)

Alfred Bernhard Liljeström

Henrik August Liljeström

Alfred Ferdinand Liljeström

  • Hämeenkylän kartano (Tavastkulla)

Kartanon ensimmäinen omistaja vuosina 1579-1609 oli Bengt Juusten (aateloituna Gyllenlood), sen jälkeen hänen leskensä Brita ja poikansa Hans Gyllenlood vuoteen 1646, jonka jälkeen omistajia on ollut useita. Vuonna 1820 kartanoon asettui valtioneuvos Gustav Ladau, joka hankki arkkitehti Engelin suunnitelemaan kartanolle rakennuksia. Ladaun jälkeen omistajina olivat Evert Karl Axel Rotkirch, liikemies Johan Mangström ja kauppaneuvos Johan Pelin, joka osti kartanon 1906. Kartanosta muodostettiin osakeyhtiö, Oy Hämeenkylä, ja vuonna 1942 se siirtyi Tukon omistukseen.

Släkten Sund innehade Tavastkulla och Böle till 1743 då gårdarna såldes till frälseinspektören Erik Fredrik Ytterberg. Han var 1750 en av de fem personer i socknen som ägde en tvåhjulig schäs. Hela Tavastkulla köptes 1783 av överstelöjtnant Carl Fredrik Ridderstorm.

Historia: http://www.hameenkylankartano.fi/kartano/historia

http://finlander.genealogia.fi/sfhswiki/index.php/03.Silverskatten

http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/vantaa/helpit/hameenkyla_kar...

Johannes Pelin

Hulda Emilia Pelin

Johan Fridolf Mangström

Evert Karl Axel Rotkirch

Gustaf Vilhelm Ladau

Erik Fredrik Ytterberg

Adm. Bengt Severinsson Juusten Gyllenlood, till Olsböle

  • Hämeenkylän kulttuurimaisema.

Hämeenkylän laaja viljelymaisema on osa lounais-koillissuuntaista murroslaaksojen sarjaa. Kulttuurimaisema-alue alkaa etelässä Pitkäjärven koillispäästä ja jatkuu samansuuntaisesti Vihdintien toisella puolen kapeina peltoaukeina. Alueen eteläpäässä on lukuisia kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kokonaisuuksia eri aikakausilta. Tavastkullan kartano muodostui 1580-luvulla talonpoikaistilojen läänityksen tuloksena. Kartanon nykyinen rakennusryhmä on osa keskeneräiseksi jääneestä kokonaisuudesta, jonka suunnitteli arkkitehti C.L. Engel vuosina 1820–23. Todellisen valtioneuvos G.W. Ladaun rakennuttamasta kartanosta valmistui vain kaksi identtistä, kaksikerroksista, tiilistä siipirakennusta ja päärakennuksen pohjakerros, joka on hävitetty. Toinen siipirakennuksista muutettiin päärakennukseksi. Yksityisellä kartanoalueella on myös navetta ja empiretyylinen käymälä 1830-luvulta sekä tiilinen asuinrakennus vuodelta 1920. Övre ja Nedre Labbasin talopari Kuninkaantien varrella kuuluu tärkeänä osana Hämeenkylän viljelymaisemakokonaisuuteen. Övre Labbasin keskeissalityyppinen, mansardikattoinen päärakennus on huomattavan hyvin säilyttänyt alkuperäisen asunsa. Nedre Labbasin kaksikerroksinen, empirevaikutteinen päärakennus on vuodelta 1846, ja sen pihapiirissä on kaksiosainen luhtiaitta. Linnais gård (Linnaisten kartano) h4 Linnais, entinen Skinnarsin perintötila, sijaitsee Kuninkaantien varrella Vantaan ja Espoon rajalla. Se muodostaa maisemallisesti yhtenäisen kokonaisuuden Espoon puolella olevan Jupperin tilan kanssa. Pienehkön päärakennuksen runko on 1800-luvun alkupuolelta, nykyinen klassistinen asu vuodelta 1912 on arkkitehti Birger Brunilan suunnittelema. Pihapiirissä on pitkä talousrakennus, johon liittyy luhtiaitta. Englantilaistyylisen puiston laidalla on asuinrakennus 1900-luvun alusta. Kartanon eteläpuolella, Linnaistentien ja Linnaistenkujan välissä, on Linnaisten rautakaivoksen kuoppia.