Follow
Projektin tarkoituksena on kerätä kaikki Helsingin maalaiskunnan (nykyisin Vantaa) Hämeenkylän asukkaat ja maatilat samaan paikkaan
Syftet med projektet är att samla alla Tavastbys hemman och invånare på samma ställe.
Sukutilat webissä http://www.sarka.fi/muuta/sukutilat-webissa/
TUF – Tavastby UF http://tuf.eget.net/site/?p=175
Hämeenkylä / Tavastby; Egokarta med beskrifning 1691-1691 (B11b:2/1) http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=166881
Hämeenkylä / Tavastby; Egokarta med delningsbeskrifning 1820-1824 (B11b:2/2-13) http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=166880
HÄMEENKYLÄN KOLABACKAN MAAHISTORIA
http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/vantaa/asp/maahisto.htm
Helsingin pitäjästä Vantaan kaupungiksi. https://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/em...
Pähkinärinne
Pähkinärinne (ruots. Hasselbacken) on Länsi-Vantaan Myyrmäen suuralueen Hämeenkylän kaupunginosassa sijaitseva kerrostaloalue. Se sijaitsee Lammaslammen, Vihdintien ja Rajatorpantien välissä. Pähkinärinteen lähialueita ovat muun muassa Hämevaara, Hämeenkylä, Linnainen, Rajatorppa (Vapaala) ja Varisto.
Vantaan projektit
- Paikkakunta Vantaa - Vanda, Suomi Paikkakunta Vantaa - Vanda, Suomi
- Paikkakunta Helsingin maalaiskunta - Helsinge Helsingin maalaiskunta - Helsinge.
Vantaan Myyrmäen suuralueen projektit:
.
- Vantaa, Askisto - Askis, kaupunginosa, Suomi Vantaa, Askisto - Askis, kaupunginosa, Suomi
- Kylä: Hämeenkylä - Tavastby, Helsingin maalaiskunta Kylä: Hämeenkylä - Tavastby, Helsingin maalaiskunta.
- Vantaa, Hämevaara - Tavastberga, kaupunginosa, Suomi Vantaa, Hämevaara - Tavastberga, kaupunginosa, Suomi
- Vantaa, Kaivoksela - Gruvsta, kaupunginosa, Suomi Vantaa, Kaivoksela - Gruvsta, kaupunginosa, Suomi
- Vantaa, Linnainen - Linnais, kaupunginosa, Suomi Vantaa, Linnainen - Linnais, kaupunginosa, Suomi
- Vantaa, Martinlaakso - Mårtensdal, kaupunginosa, Suomi Vantaa, Martinlaakso - Mårtensdal, kaupunginosa, Suomi
- Vantaa, Myyrmäki - Myrbacka, kaupunginosa, Suomi Vantaa, Myyrmäki - Myrbacka, kaupunginosa, Suomi
- Vantaa, Petikko, kaupunginosa, Suomi Vantaa, Petikko, kaupunginosa, Suomi
- Vantaa, Vantaanlaakso - Vandadalen, kaupunginosa, Suomi Vantaa, Vantaanlaakso - Vandadalen, kaupunginosa, Suomi
- Vantaa, Vapaala - Friherrs, kaupunginosa, Suomi Vantaa, Vapaala - Friherrs, kaupunginosa, Suomi
- Vantaa, Varisto - Varistorna, kaupunginosa, Suomi Vantaa, Varisto - Varistorna, kaupunginosa, Suomi
- Kantatalo Skobbas
Hämeenkylän Skobbas oli kantatalo, majurin komppanian rustholli, joka oli jaettu 1798 neljään osaan. Lohkomisen päättyessä 1825 kolmasosa Skobbaksesta oli lautamies Fristedtin isän Gustaf Claësson Fristedtin omistuksessa. Tila kulki suvussa vuoteen 1904. Kaudella 1904-14 sillä oli peräti kuusi eri omistajaa, ja lisäksi viimeinen Fristedt, leski Emelie Berggren, asui tilalla syytinkioikeudella
- Böhle
Carl August Maurits Liljeström
- Nybys
- Labbas
Labbasin keskeissalityyppinen, mansardikattoinen päärakennus on huomattavan hyvin säilyttänyt alkuperäisen asunsa.
- Nedre Labbas
Nedre Labbasin kaksikerroksinen, empirevaikutteinen päärakennus on vuodelta 1846, ja sen pihapiirissä on kaksiosainen luhtiaitta.
Carl Gustaf Malmström 1847-1888
Karl Oskar Malmström 1888-1908
Häradsdomaren Johan Emil Lindström 1914-1957
- Tuomela.
Professori Lauri Olavi af Heurlin
- Linnais
Linnais gård (Linnaisten kartano) Linnais, entinen Skinnarsin perintötila, sijaitsee Kuninkaantien varrella Vantaan ja Espoon rajalla. Se muodostaa maisemallisesti yhtenäisen kokonaisuuden Espoon puolella olevan Jupperin tilan kanssa. Pienehkön päärakennuksen runko on 1800-luvun alkupuolelta, nykyinen klassistinen asu vuodelta 1912 on arkkitehti Birger Brunilan suunnittelema. Pihapiirissä on pitkä talousrakennus, johon liittyy luhtiaitta. Englantilaistyylisen puiston laidalla on asuinrakennus 1900-luvun alusta. Kartanon eteläpuolella, Linnaistentien ja Linnaistenkujan välissä, on Linnaisten rautakaivoksen kuoppia.
1800-luvulla talon omisti verovirkailija Karl Leinberg, joka antoi sille uuden nimen Linnais (1865).
Rippikrja 1900 - 1909 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2384...
- Lustikulla
- Gållas
Nykyisellä Ainontien, Vihdintien ja Kehä III:n rajaamalla tontilla sijaitsi 1640-luvulla rakennettu Hämeenkylän kantatalo nro 5, Gållas. Tontilla sijaitsi myös vuonna 1922 rakennettu kantatalon navetta, jossa varsinaisen maatalouskäytön jälkeen toimi mm. kukkakauppa, akvaarioliike sekä kirjakauppa. Sikojen pito loppui vuonna 1966. Kumpikin rakennus on sittemmin purettu. Kantatalo purettiin ja siirrettiin 2000-luvun alussa Linnaisten kartanon alueelle, jossa se nykyäänkin sijaitsee. Navetta purettiin alkuvuodesta 2012, sillä tontille rakennettiin päivittäistavarakauppa, joka valmistui elokuussa 2012
Gustava Fredrica Fredriksdotter Söderberg
- Långbacka
Långbackan tila:
Långbackan tila sijaitsee Hämeenkylässä Lammaslammen tuntumassa. Tilan alkuperäinen päärakennus oli yksikerroksinen maalaistalo. Se paloi vuonna 1932. Nykyinen päärakennus on siirretty Kymenlaaksosta Iitistä vuonna 1933. Vuonna 1934 Långbackan tila käsitti noin 70 ha metsää ja peltoa. Tilaan kuului myös suuri lampi, lukuun ottamatta muutaman kymmenen metrin osuutta sen itäkulmassa. Päärakennuksen lisäksi tilaan kuului leivintupa, jossa asusti myös karjakko ja sisäkkö, kaksi erillistä rengintupaa, navetta, riihi, saunarakennus, jossa oli erikoisuutena kaivo pesutuvassa, metsästysmaja etumetsässä ja monia latoja peltojen reunamilla. Tilalla oli lehmiä, hevosia ja muuta pienkarjaa muun muassa lampaita, joiden mukaan Lammaslampi on saanut nimensä, vuoteen 1958 saakka. Vuonna 1987 kartano myytiin yksityiselle henkilölle, joka kunnosti rakennuksen perheensä asuinkäyttöön. Alakerta kunnostettiin alkuperäiseen asuunsa. (www.langbackankartano.fi/suomi/history.php)
- Hämeenkylän kartano (Tavastkulla)
Kartanon ensimmäinen omistaja vuosina 1579-1609 oli Bengt Juusten (aateloituna Gyllenlood), sen jälkeen hänen leskensä Brita ja poikansa Hans Gyllenlood vuoteen 1646, jonka jälkeen omistajia on ollut useita. Vuonna 1820 kartanoon asettui valtioneuvos Gustav Ladau, joka hankki arkkitehti Engelin suunnitelemaan kartanolle rakennuksia. Ladaun jälkeen omistajina olivat Evert Karl Axel Rotkirch, liikemies Johan Mangström ja kauppaneuvos Johan Pelin, joka osti kartanon 1906. Kartanosta muodostettiin osakeyhtiö, Oy Hämeenkylä, ja vuonna 1942 se siirtyi Tukon omistukseen.
Släkten Sund innehade Tavastkulla och Böle till 1743 då gårdarna såldes till frälseinspektören Erik Fredrik Ytterberg. Han var 1750 en av de fem personer i socknen som ägde en tvåhjulig schäs. Hela Tavastkulla köptes 1783 av överstelöjtnant Carl Fredrik Ridderstorm.
Historia:
http://www.hameenkylankartano.fi/kartano/historia
http://finlander.genealogia.fi/sfhswiki/index.php/03.Silverskatten
http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/vantaa/helpit/hameenkyla_kar...
Adm. Bengt Severinsson Juusten Gyllenlood, till Olsböle
- Hämeenkylän kulttuurimaisema.
Hämeenkylän laaja viljelymaisema on osa lounais-koillissuuntaista murroslaaksojen sarjaa. Kulttuurimaisema-alue alkaa etelässä Pitkäjärven koillispäästä ja jatkuu samansuuntaisesti Vihdintien toisella puolen kapeina peltoaukeina. Alueen eteläpäässä on lukuisia kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kokonaisuuksia eri aikakausilta. Tavastkullan kartano muodostui 1580-luvulla talonpoikaistilojen läänityksen tuloksena. Kartanon nykyinen rakennusryhmä on osa keskeneräiseksi jääneestä kokonaisuudesta, jonka suunnitteli arkkitehti C.L. Engel vuosina 1820–23. Todellisen valtioneuvos G.W. Ladaun rakennuttamasta kartanosta valmistui vain kaksi identtistä, kaksikerroksista, tiilistä siipirakennusta ja päärakennuksen pohjakerros, joka on hävitetty. Toinen siipirakennuksista muutettiin päärakennukseksi. Yksityisellä kartanoalueella on myös navetta ja empiretyylinen käymälä 1830-luvulta sekä tiilinen asuinrakennus vuodelta 1920. Övre ja Nedre Labbasin talopari Kuninkaantien varrella kuuluu tärkeänä osana Hämeenkylän viljelymaisemakokonaisuuteen. Övre Labbasin keskeissalityyppinen, mansardikattoinen päärakennus on huomattavan hyvin säilyttänyt alkuperäisen asunsa. Nedre Labbasin kaksikerroksinen, empirevaikutteinen päärakennus on vuodelta 1846, ja sen pihapiirissä on kaksiosainen luhtiaitta. Linnais gård (Linnaisten kartano) h4 Linnais, entinen Skinnarsin perintötila, sijaitsee Kuninkaantien varrella Vantaan ja Espoon rajalla. Se muodostaa maisemallisesti yhtenäisen kokonaisuuden Espoon puolella olevan Jupperin tilan kanssa. Pienehkön päärakennuksen runko on 1800-luvun alkupuolelta, nykyinen klassistinen asu vuodelta 1912 on arkkitehti Birger Brunilan suunnittelema. Pihapiirissä on pitkä talousrakennus, johon liittyy luhtiaitta. Englantilaistyylisen puiston laidalla on asuinrakennus 1900-luvun alusta. Kartanon eteläpuolella, Linnaistentien ja Linnaistenkujan välissä, on Linnaisten rautakaivoksen kuoppia.