Follow
Tämä projekti on Hyrsylän kylän kyläprojekti. Projekti sisältää kylän osat, jotka kuuluivat Suojärvelle, aiemmin Salmiin sekä Aunuksen Karjalan Veskelykseen. Projekti sisältää kylän asutusluetteloita, tarinoita ja valokuvia, linkkeineen sukupuuhun. Kyläprojekti kehittyy ja täydentyy jatkuvasti.
- Hyrsylän kyläkartta
- Hyrsylän asutusluettelo
- Tarinoita suomeksi ja karjalaksi
- Hyrsyläläisiä sukuja
- Hyrsylään liittyviä kuvia, artikkeleita, asiakirjoja ja videoita
- Suojärven paikkakuntaprojekti
- Veskelyksen paikkakuntaprojekti
Facebook-ryhmät
- Hyrsylä: Hyrsylän suvut
- Suojärvi: Suojärven suvut
- Yleinen sukututkimusryhmä: Yhteiset sukujuuret
Johdanto Hyrsylän kylään
Johdanto Hyrsylän kylään karjalaksi
Johdanto Hyrsylän kylään suomeksi
Hyrsylän kylä kuului aiemmin Salmin pitäjään ja liitettiin Suojärveen vasta vuonna 1931. Rajan sulkeuduttua rakennettiin 46 kilometriä pitkä tie Suvilahdesta Hautavaaran kautta Hyrsylään vuosina 1924 - 1929 ja tämän seurauksena Hyyrsylä liitettiin Suojärven yhteyteen.
Hyrsylän kylänosia olivat Järvenpää, Kangahankylä, Kokoinpesä, Lahdenkylä, Multumäki, Ojasuu, Peroja, Sloboda, Suurhuhta, Tsoroinniemi ja Ignoila, jonka agijana Timoila ja Ahvenlampi.
Hyrsylän länsirjalla on kolme järveä; Suurijärvi, Posuadanjärvi eli Ylä-Hyrsylänjärvi sekä Slobodanjärvi eli Ala-Hyrsylänjärvi. Vuonna 1922 Diesen Wood rakennutti ns. Lisman sahan Hyrsylän mutkaan Suojun varrelle, Hyrsylän järvistä laskevan Peräojan suulle.
Hyrsylän uusi tšasouna otettiin käyttöön lokakuussa 1932. Aikaisempi tšasouna jäi Venäjän rajalle vuona 1918 ja se sijaitsi Venäkjän puolella olevassa Posuadan kylässä.
Hyrsylän kylän ensimmäinen koulu oli vuonna 1908 perustettu venäläinen kaksiluokkainen ministerikoulu. Se toimi vuokratiloissa kaksiopettajaisena sisäopistona 20 oppilaalle. Suomalaisen koulun perusti tohtorinna Tilda Hainari vuonna 1913 ja se toimi 14 vuotta vuokratiloissa, kunnes vuonn 1927 kylään saatiin oma koulutalo. Opettajista merkittävin oli kyläläisten kanssa sotavankeutta myöten elänyt Matti Pajunen. Venäläisen koulun opettajana toimi Aunuksen puolelta tullut Nikolai Nikolainpoika Sobolev, jonka nimeä on suomennettu Lampiseläksi.
Multunmäessä Kusnetsovin talossa toimi rajavartiosto. Kylässä suojeluskuntaosastolla oli oma toimitalo, joka valmistui 1930. Konttisen veljeksillä oli saha ja mylly. Hyrsylässä toimi myös marttakerho.
Matti Haukalla oli aittakuappa Kangahan agijalla ja Paavo Laurinen rakensi 1930 -luvulla kaupparakennuksen Hyrsylän koulua vastapäätä. Kauppa toimi myös jatkosodan aikana.
Hyrsylässä oli asutusta jo 1500-luvulla kaksi taloa. Vuonna 1618 taloja oli myös kaksi ja toisessa talossa isäntänä oli Jaakko Repånpoika Puttå. Vuosisadan lopulla kylässä oli nelja talonpoikaa ja 1722 maakirjassa mainitaan viisi. 1700 -luvun puoliväliin saakka kylän asutus kasvoikin voimakkaasti ja vuoden 1805 kartan mukaan Hyrsylässä oli 22 taloa, Timoilassa 1 ja Ignoilassa 2. Sodan alkaessa Hyrsylässä oli 92 taloa.
Repo-Rantala -suvun esi-isä Iev Averkeinpoika oli Hyrsylän talonpoika jo vuonna 1727. Gaurila Ievanpojan pojanpojalla Avram Zahareinpojalla oli kolme poikaa, joista Jevtihei Avraminpojan perheissä oli käytössä sukunimi Repo. Ivan Avraminpojan lapsilla esiintyy sukunimenä Repoa ja Rantalaa. Avram Zaharein tyttären Jeudokia Avramintyttären ja hänen miehensä Feodor Rodionpojan jälkeläisillä on sukunimenä Lehtoranta. Feodorin veljen Pedri Rodioninpojan perilliset käyttivät Lutikka -sukunimeä. Lehtorannan vävy Pekka Kuznetsov tuli kylään Joenkylästä veljiensä kanssa 1920-luvulla ns. Karjalan pakolaisina. Pekka ja Martta muuttivat nimensä Kajoksiseksi.
Konttinen-Jänis -suvun esivanhemmat Trofim Osipanpoika ja serkkunsa Leontei Stepaninpoika mainitaan sukulaisina vuoden 1764 maakirjassa. Leonteilla on myös veljet Timofei Stepaninpoika ja Larion Stepaninpoika. Vuoden 1727 maakirjassa mainitaan talonpoika Stepan Dorofeinpoika ja vuoden 1753 maakirjassa Trifon ja Feodor Stepaninpoika ja Petr Levonteinpoika, mutta varmaan sukulaisuutta heidän välilleen ei voi sanoa.
Konttinen-Menshoi-Löllö-Lampivuo-Raaga -suvun Trofim Osipanpojalla oli kolme poikaa; Afanasei, Timofei ja Mihail. Afanaseilla oli kaksi Ivan nimistä poikaa, vanhemman Ivanin poika Vasilei Ivaninpoika otti sukunimekseen Raaga. Nuoremman Ivanin pojista Ignateilla esintyy nimenä Menshoi ja Jeremein jälkeläisillä Löllö, jota on muutettu Lampivuoksi.
Timofei Trofiminpojan pojanpojan Nikita Sidorinpojan jälkeläisillä on sukunimenä Konttinen, mutta veljensä Stepan Sidorinpojan Nikifor pojan perhe käytti sukunimenään Siidorovia. Tätä on sitten myöhemmin muutettu Sauvamäeksi, Seikinrannaksi, Seulavirraksi, Summalaksi, Kalevirraksi ja Rajahongiksi. Mihail Trofiminpojan jälkeläisillä on käytössä sukunimi Konttinen.
Jänis-Jakokorpi -suvun esi-isä Stepan Dorofeinpojan pojan Leontei Stepaninpojan pojanpojan Ivan Larioninpojan poika Konon käytti sukunimeä Baljanen/Paljanen. Feodor Larioninpojan pojan Issakkan jälkeläisissä käytetään sukunimeä Jänis ja Jakokorpi. Larion Stepaninpojan pojanpojan Kuisma Tihoninpojan jälkeläisiä eli kylässä vielä 1800 -luvun lopulla.
Nekku-Nekkunen-Nekkonen -suvun esi-isä Agafon Ivaninpoika mainitaan kylässä vuoden 1733 henkikirjassa. Karppa Agafoninpojan pojanpoika Nikolai Ivaninpojan jälkeläisillä esiintyy sukunimenä Nekkonen. Agafonin tyttären Jeudokia/Audotjan aviomies oli Dimitrei Laurenteinpoika ja hänellä veli Kondratei, jolla kaksi pojanpoikaa. Juda Dimitreinpoijan jälkeläiset käyttivät sukunimeä Katalkin ja Jegor Dimitreinpojan jälkeläiset Häkki -nimeä. Petter Lazareinpoika muutti nimensä Helakallioksi. Nikolai Ivaninpojan sisko Pelagia avioitui Repo -suvun Stepan Domenteinpojan kanssa. Heidän pojanpoikansa Karppa Anufreipojan jälkeläiset ottivat sukunimen Karpoff, joka on suomenettu Kajalahdeksi.
Mutršukka-Murto suvun esi-isä Ivan Stepaninpoika mainitaan kylän talonpoikana ensimmäisen kerran 1733 maakirjassa. Hänella oli pojat; Andrei, Trifon, Feodor ja Sidor. Vasili Andreinpojalla oli kolme poikaa; Andrei, Borissa ja Tiitta. Murto -nimeä esiintyy Klimentei Andreipojan pojanpojan Aleksei Pavelinpojan sekä Grigorei Borissanpojan jälkeläisillä.
Nykyri-(Murto)-Pimenov -suvun esi-isä Timofei lienee syntynt 1740 -luvun tienolla. Ivan Timofeinpojan pojanpojan Pimen Andreinpojan Ignoilassa asuneilla perillisillä on ollut käytössä Pimenov ja toisella pojanpojalla Lazarei Varfolomeinpojalla Murto -sukunimi. Jeremei Timofeinpojan tytär Jeygenia toi kotivävyn, Markki Ivaninpojan.
Murto -nimiä näkyy myös Suojärveltä muuttaneen kotivävyn Andrei Vasilinpojan perillisillä. Hänen Darja Mironantytär -vaimonsa isä oli Miron Vasileinpoika.
Haukka-Nehponen-Möttönen -sukujen esi-isä Sila Ivaninpoika mainitaan vuoden 1764 maakirjassa. Silalla oli kolme poikaa; Fedot, {Ivan Silanpoika Ivan] ja Osippa. Fedotan pojanpoikien Grigorei Ivaninpojan ja Varlam Ivaninpojan jälkeläiset käyttivät Haukka sukunimeä. Jefim Varlameipojan tytär Fekla toi kotivävyksi Anufrei Hukan Vegaruksen kylästä. Ivan Silanpojan pojanpojan Ivan Nepoinpojan perilliset ottivat nimekseen Nehponen ja Andrei Ivaninpojan perilliset olivat Mötöshi-Möttösiä.
Kitšu-Repo-Huuhtanen-Tammivuori -suvun esi-isä on mahdollisesti jo 1690-luvulla kylän talonpoikana elänyt Ivan Parvoin (Ifvan Parfenteinpoika?). Leski Hristina Fedulantyttärellä (Genissä poikien äiti Hristina, mutta Suojärvi III äitinä mainitaan Irina Jevseintytär) oli vuoden 1805 rippikirjan mukaan neljä Ivaninpoikaa; Ivan, Akima, Ivan ja Mihei. Vanhimman Ivanin Jevsei -pojan perillisillä mainitaan 1855 rippikirjassa sukunimi Kitšju. Jevsei Ivaninpojalla oli ainakin viisi poikaa; Grigorei, Danila, Afanasei, Filip ja Nikolai. Grigorein ja Filipin jälkeläiset ovat Repoja. Danilan ja Nikoilain perilliset olivat puolestan Murtoja ja Afanasein perillisillä oli aluksi Trupkin -sukunimi, joka muutettiin Tammivuoreksi ja Rajaojaksi. Vasilei Ivaninpojan perillisillä on myös Repo -sukunimi. Akiman pojanpoika Savastian Matfeinpoika otti käyttöön sukunimen Huuhtanen.
Kitšu nimi tulee esille myös toisen lesken Pelagia Kirilintyttären[ lapsien perheissä. Hänellä oli mihensä Pedrin kanssa kuusi poikaa; Zotik, Feodor, Jakov, Kalinika, Nikifor, ja Ivan. Näistä nuorimman perilliset olivat Kitšuja. Nimeä on muutettu Koivuseläksi.
Repo-Supinen perheiden esi-isällä Osipalla oli ainakin kaksi poikaa; Domentei ja Savastian. Domentilla puolestaan oli viisi poikaa; Stepan, Timofei, Makarei, Manuila ja Jeudokim. Vasilei Timofeinpojan perilliset ovat Supisia ja Osippa Timofein Repo(si)ja.[1]
Kylän tiedot kasattu seuraavista lähteistä:
[1] Suojärven historia III. 2011. Omal Mual Vierahal Mual. Suojärven pitäjäseura ry.
Johdanto Hyrsylän kylään venäjäksi
Johdanto Hyrsylän kylään englanniksi
Это страница историко-генеалогического проекта деревни Хюрсюля Суорявского района Республики Карелия. Проект включает в себя части деревни, которые принадлежали Салми, Суоярви и Вешкелица. Проект включает списки населения, рассказы и фотографии, со ссылками на генеалогическое древо. Проект деревни развивается непрерывно.
- Карта деревни Хюрсюля (ссылка подготавливается)
- Переписи населения деревни Хюрсюля
- Истории на карельском, русском, финском и английском языках
- Семьи деревни Хюрсюля
- Истории, статьи, документы и видеоролики, относящиеся к деревне Хюрсюля
- Проект местности Суоярви
- Проект местности Вешкелица
- Хюрсюля: Семьи в Хюрсюля (Hyrsylän suvut)
- Проект Суоярви: Семьи в Суоярви и прилегающих районах (Suojärven ja lähialueen suvut vanhan rajan molemmin puolin)
- Генеалогическое исследование генеалогии: Общие корни (Yhteiset sukujuuret)