

Tähän projektiin on tarkoitus kertätä Kärsämäen sotilastorppien sotilaita sekä Kärsämäelle muuttaneet entiset ruotusotilaat, joilla on paljon jälkeläisiä Kärsämäellä, vaikka eivät sotilaina enää olekaan Kärsämäellä asuessaan toimineet (Svala, Klingenberg)
Tämän projektin tietopohja on suuressa kiitollisuudenvelassa Ilpo Kojolalle, joka on ansiokkaasti tutkinut alueemme ruotusotilaiden elämää. Henkilöiden elämä on lähteistetty profiileissa alkuperäislähteistä, mutta yleistiedoissa voidaan viitata Kojolan teokseen "Ruotusotilaat Kala- ja Pyhäjokilaaksoissa 1733 - 1809"
Useissa profiileissa oleva kuva on peräisin Ilpo Kojolan nettisivuilta, jotka muutoinkin ovat tutstumisen arvoiset alueen sukuja tutkiville https://www.ilpoko.net/
Pohdittava on, lisätäänkö tietoja myös leskistä ja sotilaiden lapsista, jotka avioituvat toiseen sotilassukuun sotilassukujen ollessa usein monin tavoin toistensa kanssa sidoksissa.
Vuonna 1733 ruodun muodostivat talot Sääskinen, Ruha, Saarasen kaksi taloa, Mäki, Ruutikainen ja Koponen, lisäksi Mikko Mikonpoika. Sijaintia muutettiin vuoden 1752 katselmuksessa siten, että torppa sijaitsi 110km päässä rantatieltä ja 40km Pyhäjärven kappelilta. Ruotua ylläpitävät talot painottuvat Venetpaloon ja eteläiseen Kärsämäkeen. Venetpalon osalta rippikirjat ovat Pyhäjärven tiedoissa vuosien 1724 ja 1769 välillä.
Ruodun sotilaiden nimi oli Friskbom/Friskbohm/Bohm/Bom. Vain viimeinen asukas oli nimeltään Haan
Vuonna 1733 ruodun muodostivat talot Kyllönen,Kettunen; Junnon kaksi taloa,Hatusen kaksi taloa, Haaranen, Niemelä, Puusaari ja Sirviö. Jäniskaarteen torppa sijaitsi 100km rantatieltä ja 30km Haapaveden kappelilta. Vuoteen 1769 asti torpan kirjat ovat Haapaveden seurakunnan tiedoissa.
Jäniskaarteen sotilasnimiä olivat Ugla (väliaikaisesti), Springfeldt, Årre/Orre ja Glad.
Tämä sotilastorppa sijaitsi 90km päässä rantatieltä ja 20km Haapaveden kappelilta. Vuonna 1733 ruodun muodostivat talot Mämmi,Noponen,Keränen,Pentikäinen ja Herttua. Ruodun sotilaiden nimi oli Ugla/Uggla/Ugglander ja Trumph/Trumf
Torppa sijaitsi 90km päässä rantatieltä. Vuonna 1733 ruodun muodostivat Kärsämäen talot Kananen, junttonen, Noponen, Pyrrö ja Tulppo sekä Sulkamäki Haapaveden Ainalista. Ruodun sotilaiden nimiä olivat Carbin/Karbin, Tjäder/Tjeder ja Stål
Kärsämäelle asettenuneita entisiä sotilaita, joilla on paljon jälkeläisiä seudulla.
Antti Klingengerg asui sotilasuransa ajan Haapavedellä sijaitsevassa ruodussa 85 Pyrrönaho. Vuodesta 1764 lähtien Antti perheinenn on asunut Kärsämäellä Ojalehdossa uudistilallisina ja on näin esi-isä suurelle joukolle kärsämäkisiä.
Paavo Svala asui sotilasuransa ajan Pyhäjoella ruodun 111 torpassa nimeltä Pyrrö/Pyörö/Kangahanpää/Pirttikoski. Sittemmin Paavo perheineen muutti Jyväskylä, Rautalammin ja joroisten kautta Pyhäjärvelle, jonne asettuivat vuonna 1819. Paavo jäi Pyhäjärvelle, mutta lapsista Antti Paavonpoika Svala muutti Kärsämäelle, ja on Kärsämäen Svalojen kantaisä.
Pohjois-Pohjanmaa
Haapajärvi,
Haapavesi,
Kalajoki,
Kestilä,
Kärsämäki,
Merijärvi,
Nivala,
Oulainen,
Piippola,
Pulkkila,
Pyhäjoki,
Pyhäjärvi,
Pyhäntä,
Raahe-Brahestad,
Rantsila,
Reisjärvi,
Saloinen,
Sievi,
Siikajoki,
Vihanti,
Ylivieska,
Kiuruvesi
Kojola, Ilpo: Ruotusotilaat Kala- ja Pyhäjokilaaksoissa 1733-09. Kalajokilaakson Kotiseutuliitto ; Pyhäjokialueen kotiseutuliitto 2015. ISBN 978-952-93-6069-7. Ylivieska : Lönnberg Painot
Kirkonkirjat
Sotilasrullat
Ruotusotilaiden profiilikuvana käytetty Kojolan sivustolla olevaa Krigsarkivetin piirroskuvaa: https://www.ilpoko.net/41
Projektin kansikuva: Leena Lehtimäki 1.8.2021
Projekti aloitettu 25.7.2021