Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

  • Leena Heikintytär Saaranen (1776 - d.)
    Syntymä27.3, kuukausi muuttuu myöhemmin elokuuksi: Lapsuudenperheessään: Kärsämäen seurakunnan arkisto - Rippikirja 1775-1780, jakso 36, sivu 35: Wenetpalo by Saaranen; Kansallisarkisto: / Viitattu 2...
  • Iisakki Juhonpoika Kyllönen (1773 - d.)
    Kärsämäen seurakunnan arkisto - Rippikirja 1775-1780, jakso 44, sivu 43: Kärsämäjoki by Kyllönen eller Sydänma; Kansallisarkisto: / Viitattu 21.6.2021 Iisakin vaimokin kirjassa: Kärsämäen seurakunnan...
  • Heikki Juhonpoika Papinaho (1771 - d.)
    Kärsämäen seurakunnan arkisto - Rippikirja 1775-1780, jakso 44, sivu 43: Kärsämäjoki by Kyllönen eller Sydänma; Kansallisarkisto: / Viitattu 21.6.2021 Lähtee Piippolaan sisarustensa kanssa: Kärsämäen...
  • Antti Juhonpoika Kyllönen (1769 - d.)
    Kärsämäen seurakunnan arkisto - Rippikirja 1775-1780, jakso 44, sivu 43: Kärsämäjoki by Kyllönen eller Sydänma; Kansallisarkisto: / Viitattu 21.6.2021
  • Olavi Juhonpoika Kyllönen (1776 - d.)
    Syntymä: Kärsämäen seurakunnan arkisto - Syntyneiden luettelot 1775-1815, jakso 6; Kansallisarkisto: / Viitattu 20.6.2021 Lähtee kotoaan kentie s Kalajoelle (eli Haapajärvelle mahdollisesti)?: Kärsäm...

Projekti aloitettu 5.8.2017

Kärsämäki, perustettu 1869, on Suomen kunta, joka sijaitsee Oulun Eteläisessä, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Kärsämäen naapurikunnat ovat Haapajärvi, Haapavesi, Pyhäjärvi, Pyhäntä ja Siikalatva. Kärsämäki kuuluu Nivala-Haapajärven seutukuntaan https://fi.wikipedia.org/wiki/Nivala%E2%80%93Haapaj%C3%A4rven_seutu...

Kärsämäki ei English https://en.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4rs%C3%A4m%C3%A4ki

Historia

Kärsämäen alueelta on löydetty lukuisia kivikautisia esineitä. Asutuksen jatkuvuutta osoittaa Sydänmaankylästä tavattu rautakautinen kirves. Seutua asuttivat pitkään lappalaiset, joista kertoo muun muassa Porkkalan kylästä 1964 löytynyt jousen osa. Keskiajalla lappalaiset alkoivat väistyä hämäläisten erämiesten tieltä. Pysyvästi alueen asuttivat kuitenkin vasta savolaiset 1500-luvun puolimaissa. Ensimmäinen uudisasukas oli todennäköisesti Antti Paavonpoika. Asutus laajeni hitaasti, sillä sekä hämäläisten että karjalaisten tekemien hävitysretkien lisäksi uudisasukkaita koettelivat usein toistuvat hallat. 1600-luvun puolivälissä taloja oli 19 ja 1750 jo 34.[7]

Myös Suomen sodan sotatoimet ulottuivat Kärsämäelle. Toukokuun 5. päivänä 1808 Johan August Sandels valtasi kylän lähistöllä venäläisten kuormaosaston ja vangitsi sen miehistön.[7]

Kärsämäki kuului kirkollisesti aluksi Pyhäjoen kirkkopitäjään, joka oli eronnut Saloisen suurpitäjästä 1573. Vuonna 1764 Kärsämäestä muodostettiin kappeliseurakunta ja 1865 se erotettiin itsenäiseksi seurakunnaksi. Kärsämäen kunta perustettiin 1869. Seurakunnan ensimmäinen kirkko oli 1764–1765 rakennettu ristikirkko, joka purettiin 1841. C. L. Engelin suunnittelema uusi kirkko rakennettiin Jaakko Kuorikosken johdolla 1842.[7] https://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4rs%C3%A4m%C3%A4ki

Kylät


Hallanperä, Haudanjoki, Kärsämäki, Kirkonkylä, Ojalehto, Porkkala, Rannankylä, Saviselkä, Saviselkä, Sydänmaa, Venetpalo

Projekti aloitettu 5.8.2017

Historia

Kärsämäen alueelta on löydetty lukuisia kivikautisia esineitä. Asutuksen jatkuvuutta osoittaa Sydänmaankylästä tavattu rautakautinen kirves. Seutua asuttivat pitkään lappalaiset, joista kertoo muun muassa Porkkalan kylästä 1964 löytynyt jousen osa. Keskiajalla lappalaiset alkoivat väistyä hämäläisten erämiesten tieltä. Pysyvästi alueen asuttivat kuitenkin vasta savolaiset 1500-luvun puolimaissa. Ensimmäinen uudisasukas oli todennäköisesti Antti Paavonpoika. Asutus laajeni hitaasti, sillä sekä hämäläisten että karjalaisten tekemien hävitysretkien lisäksi uudisasukkaita koettelivat usein toistuvat hallat. 1600-luvun puolivälissä taloja oli 19 ja 1750 jo 34.[7]

Myös Suomen sodan sotatoimet ulottuivat Kärsämäelle. Toukokuun 5. päivänä 1808 Johan August Sandels valtasi kylän lähistöllä venäläisten kuormaosaston ja vangitsi sen miehistön.[7]

Kärsämäki kuului kirkollisesti aluksi Pyhäjoen kirkkopitäjään, joka oli eronnut Saloisen suurpitäjästä 1573. Vuonna 1764 Kärsämäestä muodostettiin kappeliseurakunta ja 1865 se erotettiin itsenäiseksi seurakunnaksi. Kärsämäen kunta perustettiin 1869. Seurakunnan ensimmäinen kirkko oli 1764–1765 rakennettu ristikirkko, joka purettiin 1841. C. L. Engelin suunnittelema uusi kirkko rakennettiin Jaakko Kuorikosken johdolla 1842.[7] https://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4rs%C3%A4m%C3%A4ki

Kylät


Hallanperä, Haudanjoki, Kärsämäki, Kirkonkylä, Ojalehto, Porkkala, Rannankylä, Saviselkä, Saviselkä, Sydänmaa, Venetpalo

Tähän projektiin voi etsiä ja liittää Kärsämäellä syntyneiden, asuneiden, kuolleiden ja jotenki vaikuttaneiden henkilöiden profiileja. Myös valokuvia, dokumentteja toivotaan liitettävän ja keskustelua käytävän.

Kärsämäen paikkakuntaprojekti

Kärsämäki, perustettu 1869, on Suomen kunta, joka sijaitsee Oulun Eteläisessä, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Kärsämäen naapurikunnat ovat Haapajärvi, Haapavesi, Pyhäjärvi, Pyhäntä ja Siikalatva. Kärsämäki kuuluu Nivala-Haapajärven seutukuntaan https://fi.wikipedia.org/wiki/Nivala%E2%80%93Haapaj%C3%A4rven_seutu...

Kärsämäen projektit

Lähipaikkakuntien projekteja

Pohjois-Pohjanmaa Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Hailuoto-Karlö, Haukipudas, Ii, Kalajoki, Kempele, Kestilä, Kiiminki, Kuivaniemi, Kuusamo, Kärsämäki, Liminka-Limingo, Lumijoki, Merijärvi, Muhos, Nivala, Oulainen, Oulu-Uleåborg, Oulujoki, Oulunsalo, Paavola, Pattijoki, Piippola, Pudasjärvi, Pulkkila, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Raahe-Brahestad, Rantsila, Ranua (mukana myös Lappi, Norrbotten & Finnmark -projektissa), Rautio, Reisjärvi, Revonlahti, Saloinen, Sievi, Siikajoki, Taivalkoski, Temmes, Tyrnävä, Utajärvi, Vihanti, Yli-Ii, Ylikiiminki, Ylivieska

Kärsämäen kylät


Hallanperä, Haudanjoki, Kärsämäki, Kirkonkylä, Ojalehto, Porkkala, Rannankylä, Saviselkä, Saviselkä, Sydänmaa, Venetpalo

Historia

Kärsämäen alueelta on löydetty lukuisia kivikautisia esineitä. Asutuksen jatkuvuutta osoittaa Sydänmaankylästä tavattu rautakautinen kirves. Seutua asuttivat pitkään lappalaiset, joista kertoo muun muassa Porkkalan kylästä 1964 löytynyt jousen osa. Keskiajalla lappalaiset alkoivat väistyä hämäläisten erämiesten tieltä. Pysyvästi alueen asuttivat kuitenkin vasta savolaiset 1500-luvun puolimaissa. Ensimmäinen uudisasukas oli todennäköisesti Antti Paavonpoika. Asutus laajeni hitaasti, sillä sekä hämäläisten että karjalaisten tekemien hävitysretkien lisäksi uudisasukkaita koettelivat usein toistuvat hallat. 1600-luvun puolivälissä taloja oli 19 ja 1750 jo 34.[7]

Myös Suomen sodan sotatoimet ulottuivat Kärsämäelle. Toukokuun 5. päivänä 1808 Johan August Sandels valtasi kylän lähistöllä venäläisten kuormaosaston ja vangitsi sen miehistön.[7]

Kärsämäki kuului kirkollisesti aluksi Pyhäjoen kirkkopitäjään, joka oli eronnut Saloisen suurpitäjästä 1573. Vuonna 1764 Kärsämäestä muodostettiin kappeliseurakunta ja 1865 se erotettiin itsenäiseksi seurakunnaksi. Kärsämäen kunta perustettiin 1869. Seurakunnan ensimmäinen kirkko oli 1764–1765 rakennettu ristikirkko, joka purettiin 1841. C. L. Engelin suunnittelema uusi kirkko rakennettiin Jaakko Kuorikosken johdolla 1842.

Kirkonkirjat

Kärsämäen seurakunnan ensimmäinen oma rippikirja alkaa vuodesta 1769. Syntyneiden, kuolleiden ja vihittyjen kirjaukset ovat Kärsämäen omissa kirjoissa vuodesta 1775 alkaen. Tätä edeltävästi Kärsämäen kylien tiedot löytyvät Haapaveden seurakunnan kirjoista. Kylistä Venetpalo on ainakin osittain kuulunut ensin Haapaveteen (1724 kirja) ja sen jälkeen Pyhäjärven kirjoissa, kunnes Kärsämäki sai omat. Siirtymävaiheessa Venetpalon kirjauksia on osittain samoilta vuosilta sekä Pyhäjärven, että Kärsämäen kirjoissa.

Kuuluisia kärsämäkisiä

  • Berndt Leonard Frosterus – laajalti tunnettu Kärsämäen ensimmäinen kirkkoherra, kirjailija ja pitäjän johtomiehiä.
  • Aappo Aaponpoika Luomajoki – 1800-luvun lopun suurhiihtäjä, ensimmäinen suomalainen hiihtokuningas.
  • Markku Koski – entinen kansanedustaja (kesk) ja eduskunnan varapuhemies, Sievin kunnanjohtaja.
  • Kalevi Hemilä – poliitikko ja elinkeinoelämän vaikuttaja, kotoisin Venetpalosta.
  • Paula Vesala – PMMP-yhtyeen toinen laulaja
  • Matti Ristinen – näyttelijä
  • Asko Hyvärinen – nykysäveltäjä ja muusikko, syntyisin Venetpalosta.
  • Anja Vähäaho – kirjailija, kriitikko ja kirjoittajakouluttaja

https://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4rs%C3%A4m%C3%A4ki

Projekti aloitettu 5.8.2017. Huom! Älä poista päivämäärää.