Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

  • Amanda Hermanintytär Harju (1872 - d.)
    Ottaa todistuksen Amerikkaan. Viesti mahdollisen tuplan ylläpitäjälle laitettu Syntymä: Kärsämäen seurakunnan arkisto - Syntyneiden luettelot 1857-1882, jakso 80: 1872 kesäkuu - syyskuu; Kansallisar...
  • Sofia Hermanintytär Harju (1875 - d.)
    Mahdollisesta tuplasta laitettu viestiä toisen profiilin ylläpitäjälle. Sofia syntyy Kärsämäellä, josta perhe muuttaa Kiuruvedelle. Isä kuolee siellä 1892. Äiti on kuollut jo Sofian ollessa parivuotia...
  • Maria Lassintytär Lappalainen (1835 - d.)
    Maria avioituu Kärsämäelle, josta perhe muuttaa Kiuruvedelle. Maria leskeytyy ja muuttaa tyttärensä Sofian kanssa Iisalmeen Iisalmen maaseurakunnan arkisto > Rippikirjat > Rippikirjat 1851-1860 (I Aa:...
  • Vilhelmiina Hermanintytär Kärkkäinen (1870 - d.)
    Lähti 1888 Kiuruvedelle Syntymä: Kärsämäen seurakunnan arkisto - Syntyneiden luettelot 1857-1882, jakso 68: Syntyneet 1870 kesäkuu - syyskuu; Kansallisarkisto: / Viitattu 23.6.2022 Lapsuudenperhee...
  • Fredriika Hermanintytär Harju (1868 - d.)
    Lähti 1889 Savonlinnaan Syntymä: Kärsämäen seurakunnan arkisto - Syntyneiden luettelot 1857-1882, jakso 60: 1868 maaliskuu - kesäkuu; Kansallisarkisto: / Viitattu 23.6.2022 Lapsuudenperheessään: ...

Projekti aloitettu 5.8.2017

Kärsämäki, perustettu 1869, on Suomen kunta, joka sijaitsee Oulun Eteläisessä, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Kärsämäen naapurikunnat ovat Haapajärvi, Haapavesi, Pyhäjärvi, Pyhäntä ja Siikalatva. Kärsämäki kuuluu Nivala-Haapajärven seutukuntaan https://fi.wikipedia.org/wiki/Nivala%E2%80%93Haapaj%C3%A4rven_seutu...

Kärsämäki ei English https://en.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4rs%C3%A4m%C3%A4ki

Historia

Kärsämäen alueelta on löydetty lukuisia kivikautisia esineitä. Asutuksen jatkuvuutta osoittaa Sydänmaankylästä tavattu rautakautinen kirves. Seutua asuttivat pitkään lappalaiset, joista kertoo muun muassa Porkkalan kylästä 1964 löytynyt jousen osa. Keskiajalla lappalaiset alkoivat väistyä hämäläisten erämiesten tieltä. Pysyvästi alueen asuttivat kuitenkin vasta savolaiset 1500-luvun puolimaissa. Ensimmäinen uudisasukas oli todennäköisesti Antti Paavonpoika. Asutus laajeni hitaasti, sillä sekä hämäläisten että karjalaisten tekemien hävitysretkien lisäksi uudisasukkaita koettelivat usein toistuvat hallat. 1600-luvun puolivälissä taloja oli 19 ja 1750 jo 34.[7]

Myös Suomen sodan sotatoimet ulottuivat Kärsämäelle. Toukokuun 5. päivänä 1808 Johan August Sandels valtasi kylän lähistöllä venäläisten kuormaosaston ja vangitsi sen miehistön.[7]

Kärsämäki kuului kirkollisesti aluksi Pyhäjoen kirkkopitäjään, joka oli eronnut Saloisen suurpitäjästä 1573. Vuonna 1764 Kärsämäestä muodostettiin kappeliseurakunta ja 1865 se erotettiin itsenäiseksi seurakunnaksi. Kärsämäen kunta perustettiin 1869. Seurakunnan ensimmäinen kirkko oli 1764–1765 rakennettu ristikirkko, joka purettiin 1841. C. L. Engelin suunnittelema uusi kirkko rakennettiin Jaakko Kuorikosken johdolla 1842.[7] https://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4rs%C3%A4m%C3%A4ki

Kylät

Hallanperä, Haudanjoki, Kärsämäki, Kirkonkylä, Ojalehto, Porkkala, Rannankylä, Saviselkä, Saviselkä, Sydänmaa, Venetpalo

Projekti aloitettu 5.8.2017

Historia

Kärsämäen alueelta on löydetty lukuisia kivikautisia esineitä. Asutuksen jatkuvuutta osoittaa Sydänmaankylästä tavattu rautakautinen kirves. Seutua asuttivat pitkään lappalaiset, joista kertoo muun muassa Porkkalan kylästä 1964 löytynyt jousen osa. Keskiajalla lappalaiset alkoivat väistyä hämäläisten erämiesten tieltä. Pysyvästi alueen asuttivat kuitenkin vasta savolaiset 1500-luvun puolimaissa. Ensimmäinen uudisasukas oli todennäköisesti Antti Paavonpoika. Asutus laajeni hitaasti, sillä sekä hämäläisten että karjalaisten tekemien hävitysretkien lisäksi uudisasukkaita koettelivat usein toistuvat hallat. 1600-luvun puolivälissä taloja oli 19 ja 1750 jo 34.[7]

Myös Suomen sodan sotatoimet ulottuivat Kärsämäelle. Toukokuun 5. päivänä 1808 Johan August Sandels valtasi kylän lähistöllä venäläisten kuormaosaston ja vangitsi sen miehistön.[7]

Kärsämäki kuului kirkollisesti aluksi Pyhäjoen kirkkopitäjään, joka oli eronnut Saloisen suurpitäjästä 1573. Vuonna 1764 Kärsämäestä muodostettiin kappeliseurakunta ja 1865 se erotettiin itsenäiseksi seurakunnaksi. Kärsämäen kunta perustettiin 1869. Seurakunnan ensimmäinen kirkko oli 1764–1765 rakennettu ristikirkko, joka purettiin 1841. C. L. Engelin suunnittelema uusi kirkko rakennettiin Jaakko Kuorikosken johdolla 1842.[7] https://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4rs%C3%A4m%C3%A4ki

Kylät

Hallanperä, Haudanjoki, Kärsämäki, Kirkonkylä, Ojalehto, Porkkala, Rannankylä, Saviselkä, Saviselkä, Sydänmaa, Venetpalo

Tähän projektiin voi etsiä ja liittää Kärsämäellä syntyneiden, asuneiden, kuolleiden ja jotenki vaikuttaneiden henkilöiden profiileja. Myös valokuvia, dokumentteja toivotaan liitettävän ja keskustelua käytävän. Kärsämäen sukuihin liittyen voi pyytää apua sukupuukummilta Leena Lehtimäki

Kärsämäen paikkakuntaprojekti

Kärsämäen kunta on perustettu 1869 ja sijaitsee Oulun Eteläisessä, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Kärsämäen naapurikunnat ovat Haapajärvi, Haapavesi, Pyhäjärvi, Pyhäntä ja Siikalatva (Vuodesta 2009 yhdistyneet Kärsämäen entiset naapurikunnat Pulkkila ja Piippola sekä etäisemmät Kestilä ja Rantsila).

Kirkonkirjat

Kärsämäen seurakunnan ensimmäinen oma rippikirja alkaa vuodesta 1769. Syntyneiden, kuolleiden ja vihittyjen kirjaukset ovat Kärsämäen omissa kirjoissa vuodesta 1775 alkaen. Tätä edeltävästi Kärsämäen kylien tiedot löytyvät Haapaveden seurakunnan kirjoista. Kylistä Venetpalo on ainakin osittain kuulunut ensin Haapaveteen (1724 kirja) ja sen jälkeen Pyhäjärven kirjoissa, kunnes Kärsämäki sai omat. Siirtymävaiheessa Venetpalon kirjauksia on osittain samoilta vuosilta sekä Pyhäjärven, että Kärsämäen kirjoissa.

Henkikirjat

Oulun läänin henkikirjat, Haapajärven kihlakunta: [http://digihakemisto.appspot.com/index_sarja?sartun=229038.KA&atun=...]

Muuta hyödyllistä aineistoa

Kärsämäen kylät

Hallanperä, Haudanjoki, Kirkonkylä, Ojalehto, Porkkala, Rannankylä, Saviselkä, Sydänmaa, Venetpalo. Myös Jokikylä esiintyy rippikirjoissa. Porkkala-nimellä on joskus muuttomerkinnöisä viitattu koko Kärsämäkeen.

Kantatalot

Kärsämäen vaakunan seitsemän liekkiä kuvaavat vanhimpia kantataloja, jotka olivat 1595 vanhimmassa Kärsämäkeä koskevassa asiakirjamerkinnässä Suurpyhäjoen historia-kirjan mukaan:

  • Junttonen 1562 Juurusojan läheisyydessä (Porkkalassa)
  • Herttua 1569 Venetpalossa
  • Venetpalo samoihin aikoihin Venetpalossa
  • Venetpalon toiselle veljekselle jaettu osa
  • Keränen 1565 Vuohtojoen latvoilla Saviselässä
  • Sääskinen 1565
  • Saaranen 1567

Muut vanhat talot:

  • Mäki/Mäkelä 1591
  • Sirviö 1593
  • Noponen 1621 Porkkalassa
  • Tulppo 1624
  • Väyrynen 1629 (jäi lyhytikäiseksi)
  • Pentikäinen 1633 Juurusjärven rantamilla Porkkalassa
  • Kanala/Kananen 1635 Kärsämäenjoen haarassa (siirrettiin sittemmin Juurusjärven rantaan Porkkalaan)
  • Mämmi 1642 Vuohtojoen latvoilla Saviselässä
  • Hatunen 1642 Porkkala
  • Kyllönen 1635 Pyhäjoen varrella (sittemmin hävinnyt talo, myöhemmin toinen Kyllösen talo)
  • Ruhalainen 1642
  • Koponen 1648

Vuonna 1650 oli Kärsämäellä taloluku 19. Kärsämäestä valtaosa kuului alkujaan Pyhäjoen suurpitäjään. Naapurikunnissa on samannimisiä taloja, mm. Kyllönen myös Pyhäjärvellä, Hatunen Haapavedellä, Tulppo sekä Haapajärvellä että Pyhäjärvellä ja Junno myös Haapavedellä.

Muita Kärsämäen vanhoja taloja ovat mm.Kettunen, Haaranen/Haarala, Ruutikainen, Junno, Pyrrö, Pirttisalo, Väliahdet, Piippo, Luomajoki, Nevanperä, Hatunen eli Harju, Kontti, Puusaari, Saarikoski, Ojalehto, Niemelä ja Erkinharju.

Kärsämäen projektit

Lähipaikkakuntien projekteja

Haapajärvi, Haapavesi, Kalajoki, Kestilä, Merijärvi, Nivala, Oulainen, Oulu-Uleåborg, Piippola, Pulkkila, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Raahe-Brahestad, Rantsila, Reisjärvi, Saloinen, Sievi, Siikajoki, Vihanti, Ylivieska, Kiuruvesi

Historia

Kärsämäen alueelta on löydetty lukuisia kivikautisia esineitä. Asutuksen jatkuvuutta osoittaa Sydänmaankylästä tavattu rautakautinen kirves. Seutua asuttivat pitkään lappalaiset, joista kertoo muun muassa Porkkalan kylästä 1964 löytynyt jousen osa. Keskiajalla lappalaiset alkoivat väistyä hämäläisten erämiesten tieltä. Pysyvästi alueen asuttivat kuitenkin vasta savolaiset 1500-luvun puolimaissa. Ensimmäinen uudisasukas oli todennäköisesti Antti Paavonpoika. Asutus laajeni hitaasti, sillä sekä hämäläisten että karjalaisten tekemien hävitysretkien lisäksi uudisasukkaita koettelivat usein toistuvat hallat. 1600-luvun puolivälissä taloja oli 19 ja 1750 jo 34.[7]

Myös Suomen sodan sotatoimet ulottuivat Kärsämäelle. Toukokuun 5. päivänä 1808 Johan August Sandels valtasi kylän lähistöllä venäläisten kuormaosaston ja vangitsi sen miehistön.[7]

Kärsämäki kuului kirkollisesti aluksi Pyhäjoen kirkkopitäjään, joka oli eronnut Saloisen suurpitäjästä 1573. Vuonna 1764 Kärsämäestä muodostettiin kappeliseurakunta ja 1865 se erotettiin itsenäiseksi seurakunnaksi. Kärsämäen kunta perustettiin 1869. Seurakunnan ensimmäinen kirkko oli 1764–1765 rakennettu ristikirkko, joka purettiin 1841. C. L. Engelin suunnittelema uusi kirkko rakennettiin Jaakko Kuorikosken johdolla 1842.

Kuuluisia kärsämäkisiä

  • Berndt Leonard Israelsson Frosterus – laajalti tunnettu Kärsämäen ensimmäinen kirkkoherra, kirjailija ja pitäjän johtomiehiä.
  • Leevi Kustavi Karsikas - kirjailija, Oulaisten kaupunginkamreeri
  • Aappo Aaponpoika Luomajoki – 1800-luvun lopun suurhiihtäjä, ensimmäinen suomalainen hiihtokuningas.
  • Markku Koski – entinen kansanedustaja (kesk) ja eduskunnan varapuhemies, Sievin kunnanjohtaja.
  • Kalevi Hemilä – poliitikko ja elinkeinoelämän vaikuttaja, kotoisin Venetpalosta.
  • Paula Vesala – PMMP-yhtyeen toinen laulaja Private
  • Private – näyttelijä
  • Asko Hyvärinen – nykysäveltäjä ja muusikko, syntyisin Venetpalosta.
  • Anja Vähäaho – kirjailija, kriitikko ja kirjoittajakouluttaja

https://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4rs%C3%A4m%C3%A4ki

Projekti aloitettu 5.8.2017. Huom! Älä poista päivämäärää.