Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

  • Pekka Pekanpoika Karkulehto (1840 - 1840)
    Kärsämäen seurakunnan arkisto - Syntyneiden luettelot 1840-1856, jakso 3; Kansallisarkisto:
  • Hedvig Pekantytär Karkulehto (1837 - d.)
    Kärsämäen seurakunnan arkisto - Rippikirja 1847-1854, jakso 130, sivu 129: K; Kansallisarkisto:
  • Anna Kaisa Pekantytär Karkulehto, Junttonen (1835 - 1917)
    Kärsämäen seurakunnan arkisto - Rippikirja 1847-1854, jakso 130, sivu 129: K; Kansallisarkisto:
  • Valpuri Pekantytär Karkulehto (1850 - 1851)
    Kärsämäen seurakunnan arkisto - Rippikirja 1847-1854, jakso 130, sivu 129: K; Kansallisarkisto: Kärsämäen seurakunnan arkisto - Syntyneiden luettelot 1840-1856, jakso 103: 1850; Kansallisarkisto:
  • Matti Pekanpoika Karkulehto (1850 - 1851)
    Kärsämäen seurakunnan arkisto - Rippikirja 1847-1854, jakso 130, sivu 129: K; Kansallisarkisto: Kärsämäen seurakunnan arkisto - Syntyneiden luettelot 1840-1856, jakso 103: 1850; Kansallisarkisto:

Projekti aloitettu 5.8.2017

Kärsämäki, perustettu 1869, on Suomen kunta, joka sijaitsee Oulun Eteläisessä, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Kärsämäen naapurikunnat ovat Haapajärvi, Haapavesi, Pyhäjärvi, Pyhäntä ja Siikalatva. Kärsämäki kuuluu Nivala-Haapajärven seutukuntaan https://fi.wikipedia.org/wiki/Nivala%E2%80%93Haapaj%C3%A4rven_seutukunta

Kärsämäki ei English https://en.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4rs%C3%A4m%C3%A4ki

Historia

Kärsämäen alueelta on löydetty lukuisia kivikautisia esineitä. Asutuksen jatkuvuutta osoittaa Sydänmaankylästä tavattu rautakautinen kirves. Seutua asuttivat pitkään lappalaiset, joista kertoo muun muassa Porkkalan kylästä 1964 löytynyt jousen osa. Keskiajalla lappalaiset alkoivat väistyä hämäläisten erämiesten tieltä. Pysyvästi alueen asuttivat kuitenkin vasta savolaiset 1500-luvun puolimaissa. Ensimmäinen uudisasukas oli todennäköisesti Antti Paavonpoika. Asutus laajeni hitaasti, sillä sekä hämäläisten että karjalaisten tekemien hävitysretkien lisäksi uudisasukkaita koettelivat usein toistuvat hallat. 1600-luvun puolivälissä taloja oli 19 ja 1750 jo 34.[7]

Myös Suomen sodan sotatoimet ulottuivat Kärsämäelle. Toukokuun 5. päivänä 1808 Johan August Sandels valtasi kylän lähistöllä venäläisten kuormaosaston ja vangitsi sen miehistön.[7]

Kärsämäki kuului kirkollisesti aluksi Pyhäjoen kirkkopitäjään, joka oli eronnut Saloisen suurpitäjästä 1573. Vuonna 1764 Kärsämäestä muodostettiin kappeliseurakunta ja 1865 se erotettiin itsenäiseksi seurakunnaksi. Kärsämäen kunta perustettiin 1869. Seurakunnan ensimmäinen kirkko oli 1764–1765 rakennettu ristikirkko, joka purettiin 1841. C. L. Engelin suunnittelema uusi kirkko rakennettiin Jaakko Kuorikosken johdolla 1842.[7] https://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4rs%C3%A4m%C3%A4ki

Kylät


Hallanperä, Haudanjoki, Kärsämäki, Kirkonkylä, Ojalehto, Porkkala, Rannankylä, Saviselkä, Saviselkä, Sydänmaa, Venetpalo

Projekti aloitettu 5.8.2017

Historia

Kärsämäen alueelta on löydetty lukuisia kivikautisia esineitä. Asutuksen jatkuvuutta osoittaa Sydänmaankylästä tavattu rautakautinen kirves. Seutua asuttivat pitkään lappalaiset, joista kertoo muun muassa Porkkalan kylästä 1964 löytynyt jousen osa. Keskiajalla lappalaiset alkoivat väistyä hämäläisten erämiesten tieltä. Pysyvästi alueen asuttivat kuitenkin vasta savolaiset 1500-luvun puolimaissa. Ensimmäinen uudisasukas oli todennäköisesti Antti Paavonpoika. Asutus laajeni hitaasti, sillä sekä hämäläisten että karjalaisten tekemien hävitysretkien lisäksi uudisasukkaita koettelivat usein toistuvat hallat. 1600-luvun puolivälissä taloja oli 19 ja 1750 jo 34.[7]

Myös Suomen sodan sotatoimet ulottuivat Kärsämäelle. Toukokuun 5. päivänä 1808 Johan August Sandels valtasi kylän lähistöllä venäläisten kuormaosaston ja vangitsi sen miehistön.[7]

Kärsämäki kuului kirkollisesti aluksi Pyhäjoen kirkkopitäjään, joka oli eronnut Saloisen suurpitäjästä 1573. Vuonna 1764 Kärsämäestä muodostettiin kappeliseurakunta ja 1865 se erotettiin itsenäiseksi seurakunnaksi. Kärsämäen kunta perustettiin 1869. Seurakunnan ensimmäinen kirkko oli 1764–1765 rakennettu ristikirkko, joka purettiin 1841. C. L. Engelin suunnittelema uusi kirkko rakennettiin Jaakko Kuorikosken johdolla 1842.[7] https://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4rs%C3%A4m%C3%A4ki

Kylät


Hallanperä, Haudanjoki, Kärsämäki, Kirkonkylä, Ojalehto, Porkkala, Rannankylä, Saviselkä, Saviselkä, Sydänmaa, Venetpalo

Tähän projektiin voi etsiä ja liittää Kärsämäellä syntyneiden, asuneiden, kuolleiden ja jotenki vaikuttaneiden henkilöiden profiileja. Myös valokuvia, dokumentteja toivotaan liitettävän ja keskustelua käytävän.

Kärsämäen paikkakuntaprojekti

Kärsämäki, perustettu 1869, on Suomen kunta, joka sijaitsee Oulun Eteläisessä, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Kärsämäen naapurikunnat ovat Haapajärvi, Haapavesi, Pyhäjärvi, Pyhäntä ja Siikalatva. Kärsämäki kuuluu Nivala-Haapajärven seutukuntaan https://fi.wikipedia.org/wiki/Nivala%E2%80%93Haapaj%C3%A4rven_seutukunta

Kärsämäen projektit

Lähipaikkakuntien projekteja

Pohjois-Pohjanmaa Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Hailuoto-Karlö, Haukipudas, Ii, Kalajoki, Kempele, Kestilä, Kiiminki, Kuivaniemi, Kuusamo, Kärsämäki, Liminka-Limingo, Lumijoki, Merijärvi, Muhos, Nivala, Oulainen, Oulu-Uleåborg, Oulujoki, Oulunsalo, Paavola, Pattijoki, Piippola, Pudasjärvi, Pulkkila, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Raahe-Brahestad, Rantsila, Ranua (mukana myös Lappi, Norrbotten & Finnmark -projektissa), Rautio, Reisjärvi, Revonlahti, Saloinen, Sievi, Siikajoki, Taivalkoski, Temmes, Tyrnävä, Utajärvi, Vihanti, Yli-Ii, Ylikiiminki, Ylivieska

Kärsämäen kylät


Hallanperä, Haudanjoki, Kärsämäki, Kirkonkylä, Ojalehto, Porkkala, Rannankylä, Saviselkä, Saviselkä, Sydänmaa, Venetpalo

Historia

Kärsämäen alueelta on löydetty lukuisia kivikautisia esineitä. Asutuksen jatkuvuutta osoittaa Sydänmaankylästä tavattu rautakautinen kirves. Seutua asuttivat pitkään lappalaiset, joista kertoo muun muassa Porkkalan kylästä 1964 löytynyt jousen osa. Keskiajalla lappalaiset alkoivat väistyä hämäläisten erämiesten tieltä. Pysyvästi alueen asuttivat kuitenkin vasta savolaiset 1500-luvun puolimaissa. Ensimmäinen uudisasukas oli todennäköisesti Antti Paavonpoika. Asutus laajeni hitaasti, sillä sekä hämäläisten että karjalaisten tekemien hävitysretkien lisäksi uudisasukkaita koettelivat usein toistuvat hallat. 1600-luvun puolivälissä taloja oli 19 ja 1750 jo 34.[7]

Myös Suomen sodan sotatoimet ulottuivat Kärsämäelle. Toukokuun 5. päivänä 1808 Johan August Sandels valtasi kylän lähistöllä venäläisten kuormaosaston ja vangitsi sen miehistön.[7]

Kärsämäki kuului kirkollisesti aluksi Pyhäjoen kirkkopitäjään, joka oli eronnut Saloisen suurpitäjästä 1573. Vuonna 1764 Kärsämäestä muodostettiin kappeliseurakunta ja 1865 se erotettiin itsenäiseksi seurakunnaksi. Kärsämäen kunta perustettiin 1869. Seurakunnan ensimmäinen kirkko oli 1764–1765 rakennettu ristikirkko, joka purettiin 1841. C. L. Engelin suunnittelema uusi kirkko rakennettiin Jaakko Kuorikosken johdolla 1842.

Kuuluisia kärsämäkisiä

  • Berndt Leonard Frosterus – laajalti tunnettu Kärsämäen ensimmäinen kirkkoherra, kirjailija ja pitäjän johtomiehiä.
  • Aappo Luomajoki – 1800-luvun lopun suurhiihtäjä, ensimmäinen suomalainen hiihtokuningas.
  • Markku Koski – entinen kansanedustaja (kesk) ja eduskunnan varapuhemies, Sievin kunnanjohtaja.
  • Kalevi Hemilä – poliitikko ja elinkeinoelämän vaikuttaja, kotoisin Venetpalosta.
  • Paula Vesala – PMMP-yhtyeen toinen laulaja
  • Matti Ristinen – näyttelijä
  • Asko Hyvärinen – nykysäveltäjä ja muusikko, syntyisin Venetpalosta.
  • Anja Vähäaho – kirjailija, kriitikko ja kirjoittajakouluttaja

https://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4rs%C3%A4m%C3%A4ki

Projekti aloitettu 5.8.2017. Huom! Älä poista päivämäärää.