Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Projekti aloitettu 5.8.2017

Haapavesi (entinen nimi Haapajärvi, Pyhäjoen srk. kappeliseurakunta v. 1863 asti.)[7][8][9][10] on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pyhäjoen varrella Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa, Oulun Eteläisessä. Haapaveden naapurikunnat ovat Haapajärvi, Kärsämäki, Nivala, Oulainen, Raahe, Siikalatva ja Ylivieska.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Haapavesi

Haapavesi in English https://en.wikipedia.org/wiki/Haapavesi

Historia

Haapaveden vanhimmat ihmisestä kertovat löydöt ovat kivikaudelta. Varsinkin Ainalin ympäristöstä on tavattu runsaasti kivikauteen ajoitettuja löytöjä. Kalaisan Pyhäjoen ympärille sijoittuva Haapavesi oli rautakaudella tärkeä eränkäyntialuetta. Pysyvä asutus levisi Haapavedelle 1500-luvulla. Pyhäjoen rantamaille asettuneet asukkaat saapuivat pääosin Savosta, mutta osaksi myös rannikolta.[10]

Haapavetisten varhaisimmat elinkeinot olivat kalastus, metsästys ja maatalous. Tervanpoltto aloitettiin 1600-luvun alkupuolella ja se oli laajimmillaan seuraavan vuosisadan jälkipuolella. Tervanpolton suosioon vaikutti ennen kaikkea Haapaveden edullinen sijainti, kuntaa halkova Pyhäjoki mahdollisti vaivattoman tervankuljetuksen rannikolle. Osittain tervanpolton laajamittaisuuden vuoksi Haapaveden teollisuustoiminta oli pitkään lähes olematonta. Kylpyläsaaressa kirkonkylän välittömässä läheisyydessä toimi vuosina 1887-1926 terveyskylpylä, jossa annettiin muta- ja savikylpyjä. Kylpyjen välillä nautittiin Askon terveyslähteen vettä. Asukkaita Haapavedellä oli 1860-luvun puolivälissä n. 4500. Suurina nälkävuosina kunnan asukasluku putosi alle 4000. Vuonna 1920 kunnan asukasluku oli kuitenkin jo yli 7000.[10]

Haapaveden vanha kirkko. Pyhäjoen seurakunnan kappeliseurakuntana Haapavesi mainitaan ainakin jo 1640-luvulla, jolloin kunnan ensimmäinen saarnahuone rakennettiin. Itsenäiseksi seurakunnaksi se erotettiin 1863, mikä kuitenkin toteutui käytännössä vasta 1874. Haapaveden kunta perustettiin jo 1866. Haapaveden nimenä oli 1870-luvulle asti Haapajärvi. Seurakunnan toinen kirkko rakennettiin 1690-luvulla ja kolmas, 1981 palanut puinen ristikirkko, 1784. Kunnan nykyinen kirkko valmistui 1984.[10]

Haapavesi liittyy läheisesti Suomen hiihtourheilun historiaan. Seudun suurhiihtäjistä ovat tunnetuimpia ensimmäisten Oulun hiihtojen (1889) voittaja Aappo Luomajoki (1845-1919), Juho Ritola (1871-1959), Matti Koskenkorva (1880-1965) sekä Suomen ensimmäisen hiihdon olympiamitalin saavuttanut Tapani Niku. Haapaveden hiihtäjien menestyksen myötä tuli kuuluisaksi myös Haapavedellä kehitetty suksityyppi ns. haapavetinen, joka pian levisi laajalle Haapaveden ulkopuolellekin. Haapavetinen oli aikaisemmin käytettyä ns. metsäsuksea pitempi (pituus lähes 3m) ja kapeampi (leveys n. 7cm). Haapavetinen oli kilpahiihtäjien suosiossa 1880-luvulta 1910-luvulle asti.[10]

Vuonna 1892 ruustinna Nora Pöyhönen perusti Haapavedelle Suomen ensimmäisen tytöille tarkoitetun talouskoulun. Oppilaitoksen alkuperäinen nimi oli 'kasvitarha- ja keittokoulu', myöhemmin 'kotitalousopisto', sekä 'emäntäkoulu'. Nykyään koulu kuuluu Haapaveden ammattioppilaitokselle. [12] https://fi.wikipedia.org/wiki/Haapavesi

Kylät

Ainali, Alasydänmaa, Haapajärvi, Karhukangas, Karsikas, Kirkonkylä, Kytökylä, Mieluskoski, Ojakylä, Ollala, Salmenniemi, Vaitinniemi, Vatjuskylä, Vattukylä
http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=50&TYPE=HTML&LANG=FI

Projekti aloitettu 5.8.2017

Haapavesi (entinen nimi Haapajärvi, Pyhäjoen srk. kappeliseurakunta v. 1863 asti.)[7][8][9][10] on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pyhäjoen varrella Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa, Oulun Eteläisessä. Haapaveden naapurikunnat ovat Haapajärvi, Kärsämäki, Nivala, Oulainen, Raahe, Siikalatva ja Ylivieska.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Haapavesi

Haapavesi in English https://en.wikipedia.org/wiki/Haapavesi

Historia

Haapaveden vanhimmat ihmisestä kertovat löydöt ovat kivikaudelta. Varsinkin Ainalin ympäristöstä on tavattu runsaasti kivikauteen ajoitettuja löytöjä. Kalaisan Pyhäjoen ympärille sijoittuva Haapavesi oli rautakaudella tärkeä eränkäyntialuetta. Pysyvä asutus levisi Haapavedelle 1500-luvulla. Pyhäjoen rantamaille asettuneet asukkaat saapuivat pääosin Savosta, mutta osaksi myös rannikolta.[10]

Haapavetisten varhaisimmat elinkeinot olivat kalastus, metsästys ja maatalous. Tervanpoltto aloitettiin 1600-luvun alkupuolella ja se oli laajimmillaan seuraavan vuosisadan jälkipuolella. Tervanpolton suosioon vaikutti ennen kaikkea Haapaveden edullinen sijainti, kuntaa halkova Pyhäjoki mahdollisti vaivattoman tervankuljetuksen rannikolle. Osittain tervanpolton laajamittaisuuden vuoksi Haapaveden teollisuustoiminta oli pitkään lähes olematonta. Kylpyläsaaressa kirkonkylän välittömässä läheisyydessä toimi vuosina 1887-1926 terveyskylpylä, jossa annettiin muta- ja savikylpyjä. Kylpyjen välillä nautittiin Askon terveyslähteen vettä. Asukkaita Haapavedellä oli 1860-luvun puolivälissä n. 4500. Suurina nälkävuosina kunnan asukasluku putosi alle 4000. Vuonna 1920 kunnan asukasluku oli kuitenkin jo yli 7000.[10]

Haapaveden vanha kirkko. Pyhäjoen seurakunnan kappeliseurakuntana Haapavesi mainitaan ainakin jo 1640-luvulla, jolloin kunnan ensimmäinen saarnahuone rakennettiin. Itsenäiseksi seurakunnaksi se erotettiin 1863, mikä kuitenkin toteutui käytännössä vasta 1874. Haapaveden kunta perustettiin jo 1866. Haapaveden nimenä oli 1870-luvulle asti Haapajärvi. Seurakunnan toinen kirkko rakennettiin 1690-luvulla ja kolmas, 1981 palanut puinen ristikirkko, 1784. Kunnan nykyinen kirkko valmistui 1984.[10]

Haapavesi liittyy läheisesti Suomen hiihtourheilun historiaan. Seudun suurhiihtäjistä ovat tunnetuimpia ensimmäisten Oulun hiihtojen (1889) voittaja Aappo Luomajoki (1845-1919), Juho Ritola (1871-1959), Matti Koskenkorva (1880-1965) sekä Suomen ensimmäisen hiihdon olympiamitalin saavuttanut Tapani Niku. Haapaveden hiihtäjien menestyksen myötä tuli kuuluisaksi myös Haapavedellä kehitetty suksityyppi ns. haapavetinen, joka pian levisi laajalle Haapaveden ulkopuolellekin. Haapavetinen oli aikaisemmin käytettyä ns. metsäsuksea pitempi (pituus lähes 3m) ja kapeampi (leveys n. 7cm). Haapavetinen oli kilpahiihtäjien suosiossa 1880-luvulta 1910-luvulle asti.[10]

Vuonna 1892 ruustinna Nora Pöyhönen perusti Haapavedelle Suomen ensimmäisen tytöille tarkoitetun talouskoulun. Oppilaitoksen alkuperäinen nimi oli 'kasvitarha- ja keittokoulu', myöhemmin 'kotitalousopisto', sekä 'emäntäkoulu'. Nykyään koulu kuuluu Haapaveden ammattioppilaitokselle. [12] https://fi.wikipedia.org/wiki/Haapavesi

Kylät

Ainali, Alasydänmaa, Haapajärvi, Karhukangas, Karsikas, Kirkonkylä, Kytökylä, Mieluskoski, Ojakylä, Ollala, Salmenniemi, Vaitinniemi, Vatjuskylä, Vattukylä
http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=50&TYPE=HTML&LANG=FI

Tähän projektiin voi etsiä ja liittää Haapavedellä syntyneiden, asuneiden, kuolleiden ja jotenki vaikuttaneiden henkilöiden profiileja. Myös valokuvia, dokumentteja toivotaan lisättävän ja keskustelua käytävän.

Haapaveden projektit

Haapaveden paikkakuntaprojekti

Haapavesi (entinen nimi Haapajärvi, Pyhäjoen srk. kappeliseurakunta v. 1863 asti) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pyhäjoen varrella Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Haapaveden naapurikunnat ovat Haapajärvi, Kärsämäki, Nivala, Oulainen, Raahe, Siikalatva ja Ylivieska.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Haapavesi



Profiilikuva Haapaveden vaakuna Public Domain https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Haapavesi.vaakuna.svg#/media/File:Haapavesi.vaakuna.svg Koskelan talo Karhukankaan kylässä Haapavedellä https://www.finna.fi/Record/musketti.M012:KK1782:54 (CC BY 4.0)

Lähipaikkakuntien projekteja

Pohjois-Pohjanmaa Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Hailuoto-Karlö, Haukipudas, Ii, Kalajoki, Kempele, Kestilä, Kiiminki, Kuivaniemi, Kuusamo, Kärsämäki, Liminka-Limingo, Lumijoki, Merijärvi, Muhos, Nivala, Oulainen, Oulu-Uleåborg, Oulujoki, Oulunsalo, Paavola, Pattijoki, Piippola, Pudasjärvi, Pulkkila, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Raahe-Brahestad, Rantsila, Ranua (mukana myös Lappi, Norrbotten & Finnmark -projektissa), Rautio, Reisjärvi, Revonlahti, Saloinen, Sievi, Siikajoki, Taivalkoski, Temmes, Tyrnävä, Utajärvi, Vihanti, Yli-Ii, Ylikiiminki, Ylivieska

Kylät ja Talot

(rakenteilla)

Ainali:

Alasydänmaa,

Haapajärvi: Alatalo, Ala-Huikari, Rautio, Pirkola, Marttala, Paackila, Huikari, Karvola Mäkelä, Karvola Peckala, Karvola Mannila, Kangasaho, Pellicka, Tiala Hintala, Tiala Hintsala, Tiala, Torckonen, Laitinen, Martinmäki, Koivu, Siirilä, Sadinmäki, Nevala Nurckala, Nevala Erickilä, Nevala Pietilä, Nevala Ahonperä, Mustapäälehto, Murtomäki, Harjula, Hatula, Hatunen, Lehtola, Tuovila, Lehtola, Ahdas, Kulju, Wähäsaari, Rapinoja, Kopola Rapinoja, Wattu, Ryti, Joensuu Philpula, Haukipuro, Mylly, Mansickamaa, Huiska, Morko, Kemi, Ritoniemi, Akonniemi, Wattjus, Wattjus Anttila, Wiinala, Isoaho, Nurmi, Kallio, Järvenpää, Korkiasaari, Hintsanniemi, Manninmaa, Morko Tackunen, Haapaniemi, Ahola, Kurra, Mäenpää, Hyvärilä, Karsikas Wanhatalo, Karsikas Kaarto, Perälä, Niemi, Ylitalo, Haaraniemi, Karsikas, Mäkelä, Palola, Törmänlehto, Ylioja, Sarjanoja,

Karhukangas,

Karsikas,

Kirkonkylä,

Kytökylä,

Mieluskoski: Huttula, Laucka, Turacka, Koskela. Ollila, Hyvärilä, Upola, Upola Ypykkä, Jokimäki, Huikari, Lylyoja, Mäntylä, Ahokangas, Ansalehto, Koskenkorva, Harju, Rytky Weivo, Rytky, Pyöriä, Yrtti, Lahti, Partala, Haapakoski, Ala- Humaloja, Yli-Humaloja, Haapaoja, Jäskelä, Pirnis, Taskila, Salmela, Ainalinpää, Wiitala, Kivilahti, Kirjala

Ojakylä,

Ollala,

Salmenniemi,

Vaitinniemi,

Vatjuskylä,

Vattukylä


http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=50&TYPE=HTML&LANG=FI

s3.amazonaws.com/photos.geni.com/p13/ba/2b/cf/2a/53444844f2318c9b/koskelan_karhunkangas4_original.jpg

Koskelan talo Karhukankaan kylässä Haapavedellä, Leiviskä Iivari kuvaaja 1908, Museovirasto - Musketti, Kansatieteen kuvakokoelma (CC BY 4.0) https://www.finna.fi/Record/musketti.M012:KK1782:54

Historia

Haapaveden vanhimmat ihmisestä kertovat löydöt ovat kivikaudelta. Varsinkin Ainalin ympäristöstä on tavattu runsaasti kivikauteen ajoitettuja löytöjä. Kalaisan Pyhäjoen ympärille sijoittuva Haapavesi oli rautakaudella tärkeä eränkäyntialuetta. Pysyvä asutus levisi Haapavedelle 1500-luvulla. Pyhäjoen rantamaille asettuneet asukkaat saapuivat pääosin Savosta, mutta osaksi myös rannikolta.[10]

Haapavetisten varhaisimmat elinkeinot olivat kalastus, metsästys ja maatalous. Tervanpoltto aloitettiin 1600-luvun alkupuolella ja se oli laajimmillaan seuraavan vuosisadan jälkipuolella. Tervanpolton suosioon vaikutti ennen kaikkea Haapaveden edullinen sijainti, kuntaa halkova Pyhäjoki mahdollisti vaivattoman tervankuljetuksen rannikolle. Osittain tervanpolton laajamittaisuuden vuoksi Haapaveden teollisuustoiminta oli pitkään lähes olematonta. Kylpyläsaaressa kirkonkylän välittömässä läheisyydessä toimi vuosina 1887-1926 terveyskylpylä, jossa annettiin muta- ja savikylpyjä. Kylpyjen välillä nautittiin Askon terveyslähteen vettä. Asukkaita Haapavedellä oli 1860-luvun puolivälissä n. 4500. Suurina nälkävuosina kunnan asukasluku putosi alle 4000. Vuonna 1920 kunnan asukasluku oli kuitenkin jo yli 7000.[10]

Haapaveden vanha kirkko. Pyhäjoen seurakunnan kappeliseurakuntana Haapavesi mainitaan ainakin jo 1640-luvulla, jolloin kunnan ensimmäinen saarnahuone rakennettiin. Itsenäiseksi seurakunnaksi se erotettiin 1863, mikä kuitenkin toteutui käytännössä vasta 1874. Haapaveden kunta perustettiin jo 1866. Haapaveden nimenä oli 1870-luvulle asti Haapajärvi. Seurakunnan toinen kirkko rakennettiin 1690-luvulla ja kolmas, 1981 palanut puinen ristikirkko, 1784. Kunnan nykyinen kirkko valmistui 1984.[10]

Haapavesi liittyy läheisesti Suomen hiihtourheilun historiaan. Seudun suurhiihtäjistä ovat tunnetuimpia ensimmäisten Oulun hiihtojen (1889) voittaja Aappo Luomajoki (1845-1919), Juho Ritola (1871-1959), Matti Koskenkorva (1880-1965) sekä Suomen ensimmäisen hiihdon olympiamitalin saavuttanut Tapani Niku. Haapaveden hiihtäjien menestyksen myötä tuli kuuluisaksi myös Haapavedellä kehitetty suksityyppi ns. haapavetinen, joka pian levisi laajalle Haapaveden ulkopuolellekin. Haapavetinen oli aikaisemmin käytettyä ns. metsäsuksea pitempi (pituus lähes 3m) ja kapeampi (leveys n. 7cm). Haapavetinen oli kilpahiihtäjien suosiossa 1880-luvulta 1910-luvulle asti.[10]

Vuonna 1892 ruustinna Nora Pöyhönen perusti Haapavedelle Suomen ensimmäisen tytöille tarkoitetun talouskoulun. Oppilaitoksen alkuperäinen nimi oli 'kasvitarha- ja keittokoulu', myöhemmin 'kotitalousopisto', sekä 'emäntäkoulu'. Nykyään koulu kuuluu Haapaveden ammattioppilaitokselle. [12] https://fi.wikipedia.org/wiki/Haapavesi

Projekti aloitettu 5.8.2017 Huom! Älä poista päivämäärää. https://www.geni.com/project-44213/edit#