Follow
Projekti aloitettu 5.8.2017
Haapavesi (entinen nimi Haapajärvi, Pyhäjoen srk. kappeliseurakunta v. 1863 asti.)[7][8][9][10] on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pyhäjoen varrella Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa, Oulun Eteläisessä. Haapaveden naapurikunnat ovat Haapajärvi, Kärsämäki, Nivala, Oulainen, Raahe, Siikalatva ja Ylivieska.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Haapavesi
Haapavesi in English https://en.wikipedia.org/wiki/Haapavesi
Historia
Haapaveden vanhimmat ihmisestä kertovat löydöt ovat kivikaudelta. Varsinkin Ainalin ympäristöstä on tavattu runsaasti kivikauteen ajoitettuja löytöjä. Kalaisan Pyhäjoen ympärille sijoittuva Haapavesi oli rautakaudella tärkeä eränkäyntialuetta. Pysyvä asutus levisi Haapavedelle 1500-luvulla. Pyhäjoen rantamaille asettuneet asukkaat saapuivat pääosin Savosta, mutta osaksi myös rannikolta.[10]
Haapavetisten varhaisimmat elinkeinot olivat kalastus, metsästys ja maatalous. Tervanpoltto aloitettiin 1600-luvun alkupuolella ja se oli laajimmillaan seuraavan vuosisadan jälkipuolella. Tervanpolton suosioon vaikutti ennen kaikkea Haapaveden edullinen sijainti, kuntaa halkova Pyhäjoki mahdollisti vaivattoman tervankuljetuksen rannikolle. Osittain tervanpolton laajamittaisuuden vuoksi Haapaveden teollisuustoiminta oli pitkään lähes olematonta. Kylpyläsaaressa kirkonkylän välittömässä läheisyydessä toimi vuosina 1887-1926 terveyskylpylä, jossa annettiin muta- ja savikylpyjä. Kylpyjen välillä nautittiin Askon terveyslähteen vettä. Asukkaita Haapavedellä oli 1860-luvun puolivälissä n. 4500. Suurina nälkävuosina kunnan asukasluku putosi alle 4000. Vuonna 1920 kunnan asukasluku oli kuitenkin jo yli 7000.[10]
Haapaveden vanha kirkko. Pyhäjoen seurakunnan kappeliseurakuntana Haapavesi mainitaan ainakin jo 1640-luvulla, jolloin kunnan ensimmäinen saarnahuone rakennettiin. Itsenäiseksi seurakunnaksi se erotettiin 1863, mikä kuitenkin toteutui käytännössä vasta 1874. Haapaveden kunta perustettiin jo 1866. Haapaveden nimenä oli 1870-luvulle asti Haapajärvi. Seurakunnan toinen kirkko rakennettiin 1690-luvulla ja kolmas, 1981 palanut puinen ristikirkko, 1784. Kunnan nykyinen kirkko valmistui 1984.[10]
Haapavesi liittyy läheisesti Suomen hiihtourheilun historiaan. Seudun suurhiihtäjistä ovat tunnetuimpia ensimmäisten Oulun hiihtojen (1889) voittaja Aappo Luomajoki (1845-1919), Juho Ritola (1871-1959), Matti Koskenkorva (1880-1965) sekä Suomen ensimmäisen hiihdon olympiamitalin saavuttanut Tapani Niku. Haapaveden hiihtäjien menestyksen myötä tuli kuuluisaksi myös Haapavedellä kehitetty suksityyppi ns. haapavetinen, joka pian levisi laajalle Haapaveden ulkopuolellekin. Haapavetinen oli aikaisemmin käytettyä ns. metsäsuksea pitempi (pituus lähes 3m) ja kapeampi (leveys n. 7cm). Haapavetinen oli kilpahiihtäjien suosiossa 1880-luvulta 1910-luvulle asti.[10]
Vuonna 1892 ruustinna Nora Pöyhönen perusti Haapavedelle Suomen ensimmäisen tytöille tarkoitetun talouskoulun. Oppilaitoksen alkuperäinen nimi oli 'kasvitarha- ja keittokoulu', myöhemmin 'kotitalousopisto', sekä 'emäntäkoulu'. Nykyään koulu kuuluu Haapaveden ammattioppilaitokselle. [12] https://fi.wikipedia.org/wiki/Haapavesi
Kylät
Ainali, Alasydänmaa, Haapajärvi, Karhukangas, Karsikas, Kirkonkylä, Kytökylä, Mieluskoski, Ojakylä, Ollala, Salmenniemi, Vaitinniemi, Vatjuskylä, Vattukylä
http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=50&TYPE=HTML&...
Projekti aloitettu 5.8.2017
Haapavesi (entinen nimi Haapajärvi, Pyhäjoen srk. kappeliseurakunta v. 1863 asti.)[7][8][9][10] on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pyhäjoen varrella Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa, Oulun Eteläisessä. Haapaveden naapurikunnat ovat Haapajärvi, Kärsämäki, Nivala, Oulainen, Raahe, Siikalatva ja Ylivieska.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Haapavesi
Haapavesi in English https://en.wikipedia.org/wiki/Haapavesi
Historia
Haapaveden vanhimmat ihmisestä kertovat löydöt ovat kivikaudelta. Varsinkin Ainalin ympäristöstä on tavattu runsaasti kivikauteen ajoitettuja löytöjä. Kalaisan Pyhäjoen ympärille sijoittuva Haapavesi oli rautakaudella tärkeä eränkäyntialuetta. Pysyvä asutus levisi Haapavedelle 1500-luvulla. Pyhäjoen rantamaille asettuneet asukkaat saapuivat pääosin Savosta, mutta osaksi myös rannikolta.[10]
Haapavetisten varhaisimmat elinkeinot olivat kalastus, metsästys ja maatalous. Tervanpoltto aloitettiin 1600-luvun alkupuolella ja se oli laajimmillaan seuraavan vuosisadan jälkipuolella. Tervanpolton suosioon vaikutti ennen kaikkea Haapaveden edullinen sijainti, kuntaa halkova Pyhäjoki mahdollisti vaivattoman tervankuljetuksen rannikolle. Osittain tervanpolton laajamittaisuuden vuoksi Haapaveden teollisuustoiminta oli pitkään lähes olematonta. Kylpyläsaaressa kirkonkylän välittömässä läheisyydessä toimi vuosina 1887-1926 terveyskylpylä, jossa annettiin muta- ja savikylpyjä. Kylpyjen välillä nautittiin Askon terveyslähteen vettä. Asukkaita Haapavedellä oli 1860-luvun puolivälissä n. 4500. Suurina nälkävuosina kunnan asukasluku putosi alle 4000. Vuonna 1920 kunnan asukasluku oli kuitenkin jo yli 7000.[10]
Haapaveden vanha kirkko.
Pyhäjoen seurakunnan kappeliseurakuntana Haapavesi mainitaan ainakin jo 1640-luvulla, jolloin kunnan ensimmäinen saarnahuone rakennettiin. Itsenäiseksi seurakunnaksi se erotettiin 1863, mikä kuitenkin toteutui käytännössä vasta 1874. Haapaveden kunta perustettiin jo 1866. Haapaveden nimenä oli 1870-luvulle asti Haapajärvi. Seurakunnan toinen kirkko rakennettiin 1690-luvulla ja kolmas, 1981 palanut puinen ristikirkko, 1784. Kunnan nykyinen kirkko valmistui 1984.[10]
Haapavesi liittyy läheisesti Suomen hiihtourheilun historiaan. Seudun suurhiihtäjistä ovat tunnetuimpia ensimmäisten Oulun hiihtojen (1889) voittaja Aappo Luomajoki (1845-1919), Juho Ritola (1871-1959), Matti Koskenkorva (1880-1965) sekä Suomen ensimmäisen hiihdon olympiamitalin saavuttanut Tapani Niku. Haapaveden hiihtäjien menestyksen myötä tuli kuuluisaksi myös Haapavedellä kehitetty suksityyppi ns. haapavetinen, joka pian levisi laajalle Haapaveden ulkopuolellekin. Haapavetinen oli aikaisemmin käytettyä ns. metsäsuksea pitempi (pituus lähes 3m) ja kapeampi (leveys n. 7cm). Haapavetinen oli kilpahiihtäjien suosiossa 1880-luvulta 1910-luvulle asti.[10]
Vuonna 1892 ruustinna Nora Pöyhönen perusti Haapavedelle Suomen ensimmäisen tytöille tarkoitetun talouskoulun. Oppilaitoksen alkuperäinen nimi oli 'kasvitarha- ja keittokoulu', myöhemmin 'kotitalousopisto', sekä 'emäntäkoulu'. Nykyään koulu kuuluu Haapaveden ammattioppilaitokselle. [12]
https://fi.wikipedia.org/wiki/Haapavesi
Kylät
Ainali, Alasydänmaa, Haapajärvi, Karhukangas, Karsikas, Kirkonkylä, Kytökylä, Mieluskoski, Ojakylä, Ollala, Salmenniemi, Vaitinniemi, Vatjuskylä, Vattukylä
http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=50&TYPE=HTML&...
Tähän projektiin voi etsiä ja liittää Haapavedellä syntyneiden, asuneiden, kuolleiden ja jotenki vaikuttaneiden henkilöiden profiileja. Myös valokuvia, dokumentteja toivotaan lisättävän ja keskustelua käytävän.
Haapaveden projektit
- Paikkakunta Haapavesi, Pohjois-Pohjanmaa, Suomi
- Papit Haapavesi, Pohjois-Pohjanmaa, Finland
- Siirtolaiset paikkakunnalta Haapavesi
- Suuri adressi 1899 - Haapaveden allekirjoittajat
- Talot ja talonhaltijat, Mieluskylä, Haapavesi
- Haapaveden suojeluskuntalaiset
- Haapavetiset tuomiokirjoissa 1600-luvulla
Haapaveden paikkakuntaprojekti
Haapavesi (entinen nimi Haapajärvi, Pyhäjoen srk. kappeliseurakunta v. 1863 asti) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pyhäjoen varrella Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Haapaveden naapurikunnat ovat Haapajärvi, Kärsämäki, Nivala, Oulainen, Raahe, Siikalatva ja Ylivieska.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Haapavesi
- Haapavesi suomeksi https://fi.wikipedia.org/wiki/Haapavesi
- Haapavesi på svenska https://sv.wikipedia.org/wiki/Haapavesi
- Haapavesi in English https://en.wikipedia.org/wiki/Haapavesi
Profiilikuva Haapaveden vaakuna Public Domain https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Haapavesi.vaakuna.svg#/medi... Koskelan talo Karhukankaan kylässä Haapavedellä https://www.finna.fi/Record/musketti.M012:KK1782:54 (CC BY 4.0)
Lähipaikkakuntien projekteja
Pohjois-Pohjanmaa
Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Hailuoto-Karlö, Haukipudas, Ii, Kalajoki, Kempele, Kestilä, Kiiminki, Kuivaniemi, Kuusamo, Kärsämäki, Liminka-Limingo, Lumijoki, Merijärvi, Muhos, Nivala, Oulainen, Oulu-Uleåborg, Oulujoki, Oulunsalo, Paavola, Pattijoki, Piippola, Pudasjärvi, Pulkkila, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Raahe-Brahestad, Rantsila, Ranua (mukana myös Lappi, Norrbotten & Finnmark -projektissa), Rautio, Reisjärvi, Revonlahti, Saloinen, Sievi, Siikajoki, Taivalkoski, Temmes, Tyrnävä, Utajärvi, Vihanti, Yli-Ii, Ylikiiminki, Ylivieska
Kylät ja Talot
Haapavesi on historiallisesti jaettu kolmeen henkikirjoituskylään: Ainali, Haapajärvi ja Mieluskoski. Nämä jakautuvat nykyisin pienempiin kyliin, jotka on lueteltu alla. Lähteenä on käytetty teosta Suurpyhäjoen historia I.
Ainalin henkikirjoituskylä v. 1850
Ainalin, Vaitinniemen, Karhukankaan, Ojakylän, Ollalan ja Salmenniemen kantatalot:
No 1. Vaitiniemi I, Vaitiniemi II, Vaitiniemi III, Vaitiniemi IV, Vaitiniemi V
No 2. Viitanen I, Viitanen II, Viitanen III No 3. Viitanen I, Viitanen II, Viitanen III No 4. Oja, Sulkamäki II No 5. Sulkamäki, Ojala II, Ojala III No 6. Junno I, Junno II No 7. Mäyrä No 8. Sonni I, Sonni II No 9. Paskoja I, Paskoja II, Paskoja III, Paskoja IV No 10. Niemimäki No 11. Paskoja I, Paskoja II No 12. Kärjä No 13. Sillanpää No 14. Törmä No 15. Ollanketo I, Ollanketo II No 16. Jylänki No 17. Marjamaa No 18. Klemettilä No 19. Leppioja No 20. Mannintörmä No 21. Arola No 22. Saarikoski
Haapajärven henkikirjoituskylä v. 1850
Kirkonkylän, Kytökylän, Vattukylän, Vatjuskylän ja Karsikkaan kantatalot:
No 1. Marttala, Tähtelä (maakirjassa vuodesta 1635)
No 2. Huttunen, I (Hatula, Honka), Huttunen II (Seppä), Huttunen III (Hautala), Huttunen IV (Huikari), Huttunen V (Huikari, Hautala) No 3. Pirkola I (Onnela), Pirkola II (1814), No 4. Huikari I, Huikari II No 5. Karvonen I, Karvonen II, Karvonen III No 6. Laitinen I, Laitinen II, Laitinen III No 7. Vattu I, Vattu II No 8. Tiainen I, Tiainen II No 9. Tiainen I, Tiainen II No 10. Laitinen I, Laitinen II No 11. Lehtolainen I, Lehtolainen II, Lehtolainen III No 12. Lehtolainen I, Lehtolainen II No 13. Myllylä I, Myllylä II No 14. Koivu No 15. Nevalainen I, Nevalainen II No 16. Vatjus I, Vatjus II, Vatjus III No 17. Rytky I, Rytky II No 18. Rautio I, Rautio II No 19. Alatalo I, Alatalo II, Alatalo III No 20. Huikari I, Huikari II No 21. Torkkola I, Torkkola II, Torkkola III No 22. Harjulainen I, Harjulainen II, Harjulainen III, Harjulainen IV No 23. Karvonen I, Karvonen II No 24. Nevalainen I, Nevalainen II No 25. Nevalainen I, Nevalainen II, Nevalainen IIi No 26. Alatalo I, Alatalo II No 27. Karvonen I, Karvonen II No 28. Mylly I, Mylly II No 29. Koivu No 30. Pellikka I, Pellikka II No 31. Nevalainen I, Nevalainen II No 32. Tuovinen No 33. Torkkola No 34. Vatjus No 35. Mustapäälehto I, Mustapäälehto II, Mustapäälehto II No 36. Huiska No 37. Morkkola No 38. Joensuu No 39. Kemiläinen No 40. Morkkola No 41. Paakkila No 42. Karsikas I, Karsikas II, Karsikas III No 43. Karsikas I, Karsikas II No 44. Ahoniemi I, Ahoniemi II No 45. Siirilä No 46. Kurranmaa No 47. Ritoniemi No 48. Hintsanniemi I, Hintsanniemi II No 49. Aho No 50. Kulju No 51. Manninmaa No 52. Rapinoja No 53. Murtomäki No 54. Mäkelä No 55. Ylitalo No 56. Törmälehto No 57. Isoaho No 58. Järvenpää No 59. Korkiasaari No 60. Mäenpää No 61. Haukipuro No 62. Kopola No 63. Perälä No 64. Niemi No 65. Hyvärilä No 66. Nurmi No 67. Haaraniemi I, Haaraniemi II No 68. Haapaniemi No 69. Viinamaa No 70. Kankahanaho No 71. Martinmäki No 72. Kallio No 73. Palola No 74. Rinnekangas No 75. Sarjanoja No 76. Ylioja No 77. Sadinmäki No 78. Käräjäoja No 79. Rautio No 80. Koirikivenkangas No 81. Pyhälä No 82. Mäkikangas No 83. Pentinpuro No 84. Mansikkala No 85. Suotula No 86. Heitto No 87. Pakola No 88. Kainuu No 89. Latva No 90. Saukko No 91. Kaija No 92. Teeri No 93. Aunola No 94. Maijala No 95. Hankila No 96. Saarela
Mieluskosken henkikirjoituskylä v. 1850
Mieluskylän ja Alasydänmaan kantatalot:
No 1. Uppola I, Uppola II, Uppola III, Uppola IV
No 2. Huttunen I, Huttunen II No 3. Huttunen I, Huttunen II No 4. Turakka I, Turakka II No 5. Hyvärilä I, Hyvärilä II No 6. Laukka I, Laukka II, Laukka II No 7. Rytky I, Rytky II No 8. Salmelainen No 9. Humaloja I, Humaloja II, Humaloja III, Humaloja Iv, Humaloja V, Humaloja YI No 10. Laukka I, Laukka II, Laukka III, Laukka IV, Laukka V, Laukka VI No 11. Uppola I, Uppola II, Uppola III No 12. Pirnes No 13. Pirnes I, Pirnes II No 14. Pirnes No 15. Huikari I, Huikari II, Huikari III, Huikari IV No 16. Laukka No 17. Jääskelä I, Jääskelä II No 18. Rytky I, Rytky II No 19. Taskinen No 20. Koskela No 21. Haapakoski No 22. Mäntylä No 23. Jokimäki No 24. Ainalinpää No 25. Ansalehto I, Ansalehto II No 26. Partala No 27. Lylyoja No 28. Ahokangas No 29. Ollila I, Ollila II No 30. Viitala No 31. Koskenkorva No 32. Haapaoja No 33. Kivilahti No 34. Sikala No 35. Harju No 36. Lahti No 37. Kirjala No 38. Ojakangas No 39. Kokko No 40. Yrtti No 41. Murto No 42. Pyöriä No 43. Matola No 44. Aittola No 45. Veivo No 46. Rasva No 47. Perkkiö
http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=50&TYPE=HTML&...
Koskelan talo Karhukankaan kylässä Haapavedellä, Leiviskä Iivari kuvaaja 1908, Museovirasto - Musketti, Kansatieteen kuvakokoelma (CC BY 4.0) https://www.finna.fi/Record/musketti.M012:KK1782:54
Historia
Haapaveden vanhimmat ihmisestä kertovat löydöt ovat kivikaudelta. Varsinkin Ainalin ympäristöstä on tavattu runsaasti kivikauteen ajoitettuja löytöjä. Kalaisan Pyhäjoen ympärille sijoittuva Haapavesi oli rautakaudella tärkeä eränkäyntialuetta. Pysyvä asutus levisi Haapavedelle 1500-luvulla. Pyhäjoen rantamaille asettuneet asukkaat saapuivat pääosin Savosta, mutta osaksi myös rannikolta.[10]
Haapavetisten varhaisimmat elinkeinot olivat kalastus, metsästys ja maatalous. Tervanpoltto aloitettiin 1600-luvun alkupuolella ja se oli laajimmillaan seuraavan vuosisadan jälkipuolella. Tervanpolton suosioon vaikutti ennen kaikkea Haapaveden edullinen sijainti, kuntaa halkova Pyhäjoki mahdollisti vaivattoman tervankuljetuksen rannikolle. Osittain tervanpolton laajamittaisuuden vuoksi Haapaveden teollisuustoiminta oli pitkään lähes olematonta. Kylpyläsaaressa kirkonkylän välittömässä läheisyydessä toimi vuosina 1887-1926 terveyskylpylä, jossa annettiin muta- ja savikylpyjä. Kylpyjen välillä nautittiin Askon terveyslähteen vettä. Asukkaita Haapavedellä oli 1860-luvun puolivälissä n. 4500. Suurina nälkävuosina kunnan asukasluku putosi alle 4000. Vuonna 1920 kunnan asukasluku oli kuitenkin jo yli 7000.[10]
Haapaveden vanha kirkko.
Pyhäjoen seurakunnan kappeliseurakuntana Haapavesi mainitaan ainakin jo 1640-luvulla, jolloin kunnan ensimmäinen saarnahuone rakennettiin. Itsenäiseksi seurakunnaksi se erotettiin 1863, mikä kuitenkin toteutui käytännössä vasta 1874. Haapaveden kunta perustettiin jo 1866. Haapaveden nimenä oli 1870-luvulle asti Haapajärvi. Seurakunnan toinen kirkko rakennettiin 1690-luvulla ja kolmas, 1981 palanut puinen ristikirkko, 1784. Kunnan nykyinen kirkko valmistui 1984.[10]
Haapavesi liittyy läheisesti Suomen hiihtourheilun historiaan. Seudun suurhiihtäjistä ovat tunnetuimpia ensimmäisten Oulun hiihtojen (1889) voittaja Aappo Luomajoki (1845-1919), Juho Ritola (1871-1959), Matti Koskenkorva (1880-1965) sekä Suomen ensimmäisen hiihdon olympiamitalin saavuttanut Tapani Niku. Haapaveden hiihtäjien menestyksen myötä tuli kuuluisaksi myös Haapavedellä kehitetty suksityyppi ns. haapavetinen, joka pian levisi laajalle Haapaveden ulkopuolellekin. Haapavetinen oli aikaisemmin käytettyä ns. metsäsuksea pitempi (pituus lähes 3m) ja kapeampi (leveys n. 7cm). Haapavetinen oli kilpahiihtäjien suosiossa 1880-luvulta 1910-luvulle asti.[10]
Vuonna 1892 ruustinna Nora Pöyhönen perusti Haapavedelle Suomen ensimmäisen tytöille tarkoitetun talouskoulun. Oppilaitoksen alkuperäinen nimi oli 'kasvitarha- ja keittokoulu', myöhemmin 'kotitalousopisto', sekä 'emäntäkoulu'. Nykyään koulu kuuluu Haapaveden ammattioppilaitokselle. [12] https://fi.wikipedia.org/wiki/Haapavesi
Projekti aloitettu 5.8.2017 Huom! Älä poista päivämäärää. https://www.geni.com/project-44213/edit#