Tervetuloa Siikajoen (myös Ruukki v. 1973 - 2006) - sukututkimusprojektiin!
Tämä on sukututkimussivusto Genin Siikajoki - paikkakuntaprojekti. Kaikki paikkakunnalla asuneiden henkilöiden historiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita liittymään projektiin yhteistyöntekijöiksi. Seuraamalla projektia saat tietoa muutoksista projektin keskusteluissa, profiileissa, valokuvissa ja dokumenteissa. Projektiin voi liittää täällä syntyneiden, kuolleiden ja asuneiden henkilöiden profiileja sekä valokuvia ja dokumentteja, jotka koskettavat useampaa paikkakunnalla asunutta henkilöä.

Projekti on osa alueellista Pohjanmaa-projektia Pohjanmaa.
Projekteihin liittyminen: projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.

Paikkkakunta Ruukki sisälytyy vuosilta 1973 - 31.12.2006 Siikajoen paikkakuntaprojektiin Paikkakunta Siikajoki.
Ruukki oli Pohjois-Pohjanmaalla sijainnut Suomen kunta. Kunta syntyi Paavolan Paikkakunta Paavola ja Revonlahden Paikkakunta Revonlahti - kuntien yhdistyessä vuonna 1973. 1. tammikuuta 2007 Ruukki ja Siikajoki lakkautettiin ja samalla perustettiin uusi Siikajoen kunta Paikkakunta Siikajoki.

Siikajoen projektit

• Paikkakunta Siikajoki, Pohjois-Pohjanmaa, Suomi Paikkakunta Siikajoki, Pohjois-Pohjanmaa, Suomi
  
• Papit Siikajoki, Pohjois-Pohjanmaa, Suomi Papit Siikajoki, Pohjois-Pohjanmaa, Suomi
  
• Siikajoki, alaprojekti yksinäisille profiileille ja muita lisätietoja Siikajoki, alaprojekti yksinäisille profiileille ja muita lisätietoja
  
• Siirtolaiset paikkakunnalta Siikajoki Siirtolaiset paikkakunnalta Siikajoki

Sijainti ja tietoa paikkakunnasta

Siikajoki on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan länsiosassa. Ensimmäiset asukkaat saapuivat Siikajoen suulle jo 1400-luvulla, mutta vakinaisesti alue asutettiin vasta 1500-luvun puolimaissa, jolloin seudulle asettui savolaisia uudisasukkaita. Revonlahden seudulle tuli väestöä myös rannikolta. Asutus laajeni nopeasti seuraavina vuosisatoina, paitsi jokilaaksossa asutus oli hidasta, sillä kapea alue ei tarjonnut mahdollisuuksia uudisasutukseen. Väestönkasvu perustui maatalouden ja erityisesti karjanhoidon varaan. Siikajoesta saatiin myös lohta ja siikaa.

Historia

Perustettiin Salon kappeliksi noin 1590, emäseurakunnaksi 1689 ja sai ensimmäisen kirkkoherransa 1690. Rantsilan ja Pulkkilan vuonna 1671 perustetut kappelit siirrettiin samassa irrottautumisessa Salosta Siikajoen kappeleiksi. Rantsila erosi sittemmin 1873 itsenäiseksi emäseurakunnaksi ja Pulkkila siirrettiin 1845 juuri erotetun ja perustetun Piippolan kappeliksi; Piippolan joka oli perustettu 1776 Siikajoen saarnahuonekuntana. Paavolan saarnahuonekunta perustettiin 1691 ja oli vuodesta 1702 pitäjänapulaisen asuinpaikkana, tuli kappeliksi 1811 ja omaksi kirkkoherrakunnaksi 1874, toteutui 1890. Revonlahti perustettiin 1775 saarnahuonekuntana ja sai pitäjänapulaisen kun Paavolasta tuli kappeli. Revonlahdesta muodostettiin kappeli 1845 ja erotettiin 1925 emäseurakunnaksi, mikä toteutui 1930. Keskikylälle perustettiin 1929 oma rukoushuonekunta.

Aivan uuden kirkon polttivat venäläiset 1591. Kolehti kirkkoa varten määrättiin kannettavaksi 17/3 1699. Michael toppelius kertoo kirjeessään 25/4 1808 pojalleen Zachrikselle, että taistelun aikana 18/4 1808 "första kanonkulan gick genom prostens byggning" ja että "kyrkan sköts i krass". Venäläiset ryöstivät pappilaa: "spoljerat källrar och visthus och tagit både silfver och gull". [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Genos 3(1932). Täydennys IV. Genos 4(1933). Täydennys VIII. Genos 15(1944)]

Sodat ovat koetelleet Siikajokea usein. Venäläiset hävittivät seutua pahoin mm. 1550-luvun lopulla. Suomen sodan aikaan Siikajoen seudulla käytiin tunnettuja taisteluita. 18. huhtikuuta 1808 käytiin Siikajoen taistelu, jossa C.J. Adlercreutzin johtamat joukot löivät J.P. Kulnevin johtaman venäläiset etujoukon. Voitto päätti Ruotsin armeijan koko talven jatkuneen peräytymisen. Revonlahdella käytiin 27.–28. huhtikuuta 1808 yksi Suomen sodan maineikkaimmista taisteluista. Taistelu tunnetaan myös Revonlahden taisteluna. Taistelussa C.A. Adlercreutzin ja C.O. Cronstedtin johtamat joukot löivät perusteellisesti kenraali Bulatovin johtamat venäläiset. Voitto pelasti Ruotsin päävoimat täydelliseltä saarrostukselta.

Kuntaliitokset

Ruukin kunta syntyi Paavolan ja Revonlahden kuntien yhdistyessä vuonna 1973. Kunnan nimi tuli tuolloisen Paavolan kunnassa sijainneen Ruukin kylän nimestä.
Ruukin ja Siikajoen kunnat lakkautettiin ja niiden tilalle perustettiin uusi Siikajoen kunta 1. tammikuuta 2007 molemmissa kunnissa järjestetyn kansanäänestyksen jälkeen

Kyliä

Hartaanselkä, Heinolahti, Jauhoniemi, Karinkanta, Keskikylä, Kivijärvi, Kuivaniemi, Luohua, Merikylä, Paavola (entinen Pehkola, kirkonkylä), Relletti, Revonlahti (kirkonkylä), Ruukki (kuntakeskus), Saarikoski, Siikajoenkylä (kirkonkylä), Tauvo, Tuomioja (entinen Lappi), Ylipää.

Saaria

Alasaari, Eteläsäikkä, Isosaari, Karinkannanmatala, Konisaari, Kreivinsaari, Lammassaari, Lohisaari, Lukkarinsaari, Meijerisaari, Pannukakkusaari, Passerikari, Pekkalansaaret, Pirilänsaari, Pohjolansaari, Rautakallio, Simppusäikkä, Vareskari

Naapuripaikkakunnat

Hailuoto, Lumijoki, Oulunsalo, Pattijoki, Revonlahti

Luettelo Suomen talonpoikaissäädyn valtiopäiväedustajista säätyvaltiopäivillä
Siikajoen edustajat Siikajoki Siikajoen edustajat Siikajoki

• Heikki Mankinen, Mankila 1726-1727
  
• Juho Lahdenperä, Revonlahti 1792
  

Siikajokisia merkkihenkilöitä, toiminnallaan vaikuttaneita paikkakunnalla

• Abram Stenfelt, Abram Efraiminpoika Kiviniitty, myöh. Stenfelt, syntyi Siikajoen Merikylässä 21.1.1835 ja kuoli 8.1.1896 Siikajoen Merikylässä
  
• Juho Laurinperttu, s. 16.11.1853 k. 25.01.1943. Hänen isänsä oli Revonlahden Saariselta.
  
• Yrjö Jääskelä, syntyi Siikajoella 11.11.1894, kuoli Oulussa 11.7.1964.
  
• Henry Keskitalo, syntyi Lumijoella 14.9.1896,kuoli 2.12.1949 Siikajoella
  
• Juuso Klemetti,syntyi 1.12.1889 Siikajoella, kuoli 16.7.1962 Siikajoella.
  
• Johan Leonard Gumerus, merkittävin Siikajoen kirkkoherroista, syntyi Piippolassa v. 1801 ja kuoli Siikajoen kirkkoherrana 1888.
  
• Viktor Nordlund
  
• Jonas Sandman, Lilli Sandman
  
• Juho Haikara ym. luotsit
  
• Kanin ym. lautturit
  
• Sulo Rantala
  
• M.A.Pietola
  
• Janne Kastemaa
  
  
• Siikajoen laulu, Siikajoen kotiseutulaulu, Kirjastofirma Siikajoen kotiseutulaulu

Lähteet: Siikajoki
http://archive.is/WjTgp
http://hiski.genealogia.fi
http://hiski.genealogia.fi
Muita nettijulkaisuja; Siikajokilaakson asutuksen synty ... - Oulun yliopisto Siikajokilaakson asutuksen synty ... - Oulun yliopisto

Ruukki

Tämä artikkeli käsittelee Suomen entistä kuntaa.
Ruukki
Lakkautettu kunta – nykyiset kunnat:
Siikajoki
Sijainti
Lääni Oulun lääni
Maakunta Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Raahen seutukunta
Hallinnollinen keskus Ruukki
Perustettu 1973
Kuntaliitokset Paavola (1973)
Revonlahti (1973)
Liitetty 2007
– liitoskunnat Siikajoki
Ruukki
– syntynyt kunta Siikajoki
.
Ruukki oli Pohjois-Pohjanmaalla sijainnut Suomen kunta. Kunta syntyi Paavolan ja Revonlahden kuntien yhdistyessä vuonna 1973. Kunnan nimi tuli tuolloisen Paavolan kunnassa sijainneen Ruukin kylän nimestä. Kunnassa asui 4 600 ihmistä, ja sen pinta-ala oli 772,58 km², josta 5,79 km² oli vesistöjä.

1. tammikuuta 2007 Ruukki ja Siikajoki lakkautettiin ja samalla perustettiin uusi Siikajoen kunta.
Ruukki-sana tarkoittaa varhaista raudan- ja kuparinvalmistukseen keskittynyttä laitosta ja sen ympärille muodostunutta aluetta.
Kylät
Hartaanselkä, Luohua, Paavola, Relletti, Revonlahti, Ruukki, Tuomioja, Saarikoski

Yhteydet
Kunnan päätiet olivat valtatie 8 (Kasitie) ja kantatie 86. Edellinen kulkee Revonlahden ja jälkimmäinen Paavolan kirkonkylän kautta. Vanhastaan Siikajoki on toiminut tärkeänä sahateollisuuden tukinuittojen kuljetusväylänä. Vuonna 1886 Ouluun saakka jatkettu Pohjanmaan rata kulkee Ruukin kautta. Eräänä tuon ajan perintönä on Ruukissa kunnanviraston molemminpuolin kaksi rautaista niitattua siltaa. Vanhempi siirrettiin nykyiselle paikalleen rautatiesillaksi, ja "Huokausten silta" on nykyisin kevyemmän liikenteen käytössä. Radasta erkanee Tuomiojan rautatieasemalla Raahen rata. Lähin lentokenttä on Oulun lentoasema.

Tunnettuja ruukkilaisia

• Marika Fingerroos, malli ja laulaja

Paikkakuntaprojekti aloitettu 05.08.2017.

Pohjanmaa

Alueellinen projekti Pohjanmaa

Paikkakuntaprojektit

Etelä-Pohjanmaa:
Alahärmä I Alajärvi I Alavus - Alavo I Evijärvi I Ilmajoki - Ilmola I Isojoki - Storå I Isokyrö - Storkyro I Jalasjärvi I Jurva I Karijoki - Bötom I Kauhajoki I Kauhava I Kortesjärvi I Kuortane I Kurikka I Lappajärvi I Lapua-Lappo I Lehtimäki I Nurmo I Peräseinäjoki I Seinäjoki I Soini I Teuva - Östermark I Töysä I Vimpeli - Vindala I Ylihärmä I Ylistaro I Ähtäri - Etseri I

Keski-Pohjanmaa:
Halsua I Himanka I Kaarlela I Kannus I Kaustinen I Kokkola I Kälviä I Lestijärvi I Lohtaja I Perho I Toholampi I Ullava I Veteli I

Pohjanmaa:
Alaveteli - Nedervetil I Bergö I Jepua - Jeppo I Kaskinen - Kaskö I Koivulahti - Kvevlax I Korsnäs I Kristiinankaupunki - Kristinestad I Kruunupyy - Kronoby I Laihia - Laihela I Lapväärtti - Lappfjärd I Luoto - Larsmo I Maalahti - Malax I Maksamaa - Maxmo I Munsala I Mustasaari-Korsholm I Närpiö-Närpes ja Ylimarkku - Övermark I Oravainen - Oravais I Pedersöre I Petolahti - Petalax I Pietarsaari - Jakobstad I Pirttikylä - Pörtom I Purmo I Raippaluoto - Replot I Siipyy - Sideby I Sulva - Solf I Teerijärvi -Terjärv I Uusikaarlepyy - Nykarleby I Vaasa - Vasa I Vähäkyrö - Lillkyro I Vöyri - Vörå I Ähtävä - Esse I

Pohjois-Pohjanmaa:
Alavieska I Haapajärvi I Haapavesi I Hailuoto - Karlö I Haukipudas I Ii I Kalajoki I Kempele I Kestilä I Kiiminki - Kiminge I Kuivaniemi I Kuusamo I Kärsämäki I Liminka - Limingo I Lumijoki I Merijärvi I Muhos I Nivala I Oulainen I Oulu - Uleåborg I Oulujoki I Oulunsalo I Paavola I Pattijoki I Piippola I Pudasjärvi I Pulkkila I Pyhäjoki I Pyhäjärvi I Pyhäntä I Raahe - Brahestad I Rantsila I Ranua (on myös projektissa Lappi, Norrbotten & Finnmark) I Rautio I Reisjärvi I Revonlahti - Revolax I Saloinen I Sievi I Siikajoki ja Ruukki I Siikalatva I Taivalkoski I Temmes I Tyrnävä I Utajärvi I Vaala I Vihanti I Yli-Ii I Ylikiiminki - Överkiminge I Ylivieska I