![](https://www.geni.com/images/external/x_com_black_16.png?1721673225)
![](https://www.geni.com/images/facebook_white_small_short.gif?1721673225)
Projektin aloitus 28.11.2017.
A collection of genealogical profiles related to city of Kiuruvesi in the county of Pohjois-Savo. Welcome to collaborate!
Tervetuloa rakentamaan Pohjois-Savossa sijaitsevan Kiuruveden kaupungin sukupuuta.
Tähän projektiin voi etsiä ja lisätä Kiuruvedellä asuneiden henkilöiden profiileja. Toivotaan profiili liitettäväksi samalla
Savo ja Suomi ja Karjala -projekteihin
Kiuruveden kylä mainitaan vuodesta 1627 yhtenä Iisalmen kirkkopitäjän Pohjois-Savon kylistä. 1767 Kiuruveden kylään rakennettiin ensimmäinen kirkko ja nykyisen Kiuruveden alueen kylistä muodostettiin kappeliseurakunta. Kappeliseurakuntaan kuuluvissa kylissä oli tuohon aikaan yhteensä 1200 asukasta.
Karjataloudella oli huomattava merkitys kiuruvetisten elämässä jo 1500-luvulta lähtien. Karjamäärät tosin eivät olleet kovin suuria. Vuonna 1562 Kiuruvedellä oli 19 lehmää ja viisi vuotta myöhemmin 27. Pienestä alkoi tuolloin maitopitäjän maine. Vuonna 1624 Kiuruvedellä oli jo 140 lehmää.
Kaskiviljely oli uudenajan alussa savolaisen talouselämän perustana. Kaskiviljely oli nimenomaan itäsuomalainen maanviljelyn muoto. Kiuruvedellä ja yleensäkin uudisasutusalueilla kaski tehtiin ns. huhtakaskena. 1890-luvun vaihteesta lähtien kasken merkitys väheni jyrkästi. Kaskiviljelyn lopettaminen merkitsi peltoviljelyn ja peltoheinän lisääntymistä sekä siirtymistä kohti karjatalousvaltaista maataloutta.
Viljelytiloja oli eniten Niemiskylässä, Remeskylässä, luupuvedellä ja Kiuruveden kylässä. Viljellyn maan pinta-ala oli noin 5800 ha. Vuonna 1880 se oli noin 4300 tynnyrinalaa eli 2100 ha, joten kasvu oli ollut lähes kolminkertainen.
Kiuruvetisten ensimmäisenä kulkureittinä olivat vesistöt. Merkittävin reitti meni Kiuruveden kirkolta Kiurujärveä pitkin Kiurujokeen ja siitä Haapajärveen sekä edelleen etelään Saimaalle ja Suomenlahdelle saakka. Rautatien rataosuus avattiin liikenteelle vuonna 1923.
Kiuruveden kappeliseurakunnan väkimäärä kasvoi ja vuonna 1863 se oli 4600. Kiuruvedestä tuli tuolloin kirkkoherrakunta.
Kiuruvesi erosi Iisalmen kirkko- ja hallintopitäjästä vuonna 1862. Kiuruveden kunta on perustettu vuonna 1873, ja kaupungiksi se muuttui vuoden 1993 alussa.
Nykyisen Kiuruveden kylät:
Aittojärvi
Haapakumpu
Hautakylä-Rapakkojoki
Honkaranta
Jokela
Kalliokylä
Koivujärvi
Koskenjoki
Lahnajoki
Lahnanen
Lapinsalo
Luupuvesi
Niemiskylä
Osmanki
Rantakylä-Itäranta
Remeskylä
Ruokomäki
Ruutana (Heinäkylä)
Rytky
Ryönänjoki
Salmenkylä
Sulkava
Tihilä
Toiviaiskylä
Turhala
Lähteet: Kiuruvesi.fi, Kiuruveden kirkonkylän historia, Wikipedia
Pohjois-Savo
Iisalmi I
Juankoski |
Kaavi I
Karttula |
Keitele |
Kuopio I
Lapinlahti I
Leppävirta I
Maaninka |
Muuruvesi I
Nilsiä I
Pielavesi |
Rautalampi I
Rautavaara |
Riistavesi I
Siilinjärvi |
Sonkajärvi ja Rutakko |
Suonenjoki I
Säyneinen I
Tervo I
Tuusniemi |
Varkaus I
Varpaisjärvi |
Vehmersalmi I
Vesanto I
Vieremä I
Etelä-Savo
Anttola I
Enonkoski |
Haukivuori I
Heinävesi I
Hirvensalmi I
Joroinen I
Juva I
Jäppilä I
Kangaslampi I
Kangasniemi I
Kerimäki I
Mäntyharju I
Mikkeli I
Pertunmaa I
Pieksämäki I
Pieksänmaa I
Punkaharju I
Puumala I
Rantasalmi I
Ristiina I
Sääminki I
Savonlinna I
Savonranta I
Sulkava I
Suomenniemi I
Virtasalmi I
Savon maakuntahistoriat:
Suuri adressi Kiuruvesi 1899:https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5784540408&aineistoI...
https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/suuri-adressi
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suuri_adressi