Tervetuloa Kestilän sukututkimusprojektiin!
Tämä on sukututkimussivusto Genin Kestilä - paikkakuntaprojekti. Kaikki paikkakunnalla asuneiden henkilöiden historiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita liittymään projektiin yhteistyöntekijöiksi. Seuraamalla projektia saat tietoa muutoksista projektin keskusteluissa, profiileissa, valokuvissa ja dokumenteissa. Projektiin voi liittää täällä syntyneiden, asuneiden, kuolleiden ja vaikuttaneiden henkilöiden profiileja sekä valokuvia ja dokumentteja
Projekti on osa alueellista Pohjanmaa-projektia.
Projekteihin liittyminen: projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.

Vuoden 2009 alussa Kestilästä tuli yhdessä Rantsilan, Piippolan ja Pulkkilan kanssa osa kuntaliitoksessa muodostettua Siikalatvan kuntaa
Paikkakunta Siikalatva, Pohjois-Pohjanmaa, Suomi Siikalatva

Kestilän projektit

• Paikkakunta Kestilä, Pohjois-Pohjanmaa, Suomi Paikkakunta Kestilä, Pohjois-Pohjanmaa, Suomi
• Kylä Hyvölänranta, Kestilä, Pohjois-Pohjanmaa, Suomi Kylä Hyvölänranta, Kestilä, Pohjois-Pohjanmaa, Suomi
• Kylä Järvikylä (Mulkua), Kestilä, Pohjois-Pohjanmaa, Suomi Kylä Järvikylä (Mulkua), Kestilä, Pohjois-Pohjanmaa, Suomi
• Siirtolaiset paikkakunnalta Kestilä Siirtolaiset paikkakunnalta Kestilä

Tietoa paikkakunnasta

Kestilä on vuosina 1867–2008 toiminut entinen Suomen kunta, joka sijaitsi Pohjois-Pohjanmaan maakunnan kaakkoisosassa. Vuoden 2009 alussa siitä tuli osa kuntaliitoksessa Piippolan, Pulkkilan ja Rantsilan kanssa muodostettua Siikalatvaa. Ennen kuntaliitosta kunta kuului Siikalatvan seutukuntaan yhdessä Haapaveden, Piippolan, Pulkkilan, Pyhännän ja Rantsilan kanssa. Kestilä sijaitsee Siikajoen latvavesillä. Kirkonkylän sekä Hyvölänrannan, Mäläskän, Järvikylän, Leiviskänrannan, Pihkalanrannan ja Väyrylänsaaren kylien asutus ja maatalous on keskittynyt Siikajoen ja sen haarojen varsille. Erityisesti itäinen Kestilä on kuitenkin kolmen luonnonmaatieteellisen alueen – Pohjanmaan rannikkomaan, Suomenselän suomaan ja Vaara-Suomen – välissä, ja kunnan itäisin kylä Järvikylä muistuttaakin jo kylärakenteeltaan Itä-Suomea.

Meri lainehti 7 000–8 000 vuotta sitten Kestilän kohdalla. Kestilän alueella asui aikanaan saamelaisia. Tämän jälkeen rannikon asukkaat kulkivat Siikajokea pitkin latvavesien kalaisille järville. Kestilän tienoo sai vakituisen asutuksen 1500-luvulla, kun Ruotsin kruunun asutuspolitiikka suosi pohjoisen asuttamista ja samalla maan valtaamista venäläisiltä. Suurin osa varhaisista tulijoista oli Savosta.
Vuoden 1580 tienoilla Kestilässä oli puolenkymmentä taloa, jotka kuitenkin tuhottiin pitkässä vihassa. Isostavihasta ja muista vastoinkäymisistä huolimatta 1700-luku oli voimakasta väestönkasvun aikaa. Uuden vuosisadan alkupuolella väestönkasvu hidastui, mutta elpyi uudelleen vuosisadan puolivälissä. Tilapäistä takaiskua merkitsivät 1860-luvun nälkävuodet. Väkeä muutti Ruotsiin 1960–70-luvuilla oli voimakkain suonenisku väestönkehitykselle.

Vanhastaan Kestilässä oli kaksi maakirjakylää: Kestilä ja Mulkua. Edelliseen luettiin nykyisistä kylistä kirkonkylän lisäksi Leiviskänranta, Mäläskä, Pihkalanranta ja Väyrylänsaari sekä osa Hyvölänrantaa. Osa viimeksi mainitusta sekä Järvikylä luettiin kuuluviksi Tavastkenkään, joka oli ennen Piippolaan, sittemmin Pyhäntään kuuluva kylä.

Seurakuntana Kestilä kuului Siikajokilaakson kanssa ensin Salon eli Saloisten seurakuntaan, jonka kappeliksi perustettiin latvavesille Siikasavo. Tämän jälkeen Kestilän alue kuului Siikajoen seurakuntaan Pulkkilan kappelina, sitten Piippolan emäseurakuntaan omana kappelinaan vuodesta 1845, kunnes Kestilä itsenäistyi omaksi kirkkoherrakunnaksi vuonna 1871. Kestilä sai oman kirkon 1855. Vuoden 2006 alussa Kestilän seurakunta yhdistyi Piippolan, Pulkkilan ja Pyhännän seurakuntien kanssa Siikalatvan seurakunnaksi.

Naapurikuntia

Piippola, Pulkkila, Rantsila, Kajaani, Liminka, Muhos, Pyhäntä, Vaala.

Kuuluisia Kestilästä lähtöisin olevia

• Raimo Laukka, https://fi.wikipedia.org/wiki/Raimo_Laukka
  
• Marko Lämsä, tangokuningas 2006
  
• Jarmo Tinkala, harmonikansoittaja
  
• Juhani ”Jussi” Rasinkangas, säveltäjä
  
• Marko Rasinkangas, pesäpalloilija
  
• Saimi Myllyoja (Oksman), mestariluokan keihäänheittäjä (s. Kestilässä 1930, k. Ruotsissa 2004)

Lähteet: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kestil%C3%A4

Pohjanmaa

Alueellinen projekti Pohjanmaa

Paikkakuntaprojektit

Etelä-Pohjanmaa:
Alahärmä I Alajärvi I Alavus - Alavo I Evijärvi I Ilmajoki - Ilmola I Isojoki - Storå I Isokyrö - Storkyro I Jalasjärvi I Jurva I Karijoki - Bötom I Kauhajoki I Kauhava I Kortesjärvi I Kuortane I Kurikka I Lappajärvi I Lapua-Lappo I Lehtimäki I Nurmo I Peräseinäjoki I Seinäjoki I Soini I Teuva - Östermark I Töysä I Vimpeli - Vindala I Ylihärmä I Ylistaro I Ähtäri - Etseri I

Keski-Pohjanmaa:
Halsua I Himanka I Kaarlela I Kannus I Kaustinen I Kokkola I Kälviä I Lestijärvi I Lohtaja I Perho I Toholampi I Ullava I Veteli I

Pohjanmaa:
Alaveteli - Nedervetil I Bergö I Jepua - Jeppo I Kaskinen - Kaskö I Koivulahti - Kvevlax I Korsnäs I Kristiinankaupunki - Kristinestad I Kruunupyy - Kronoby I Laihia - Laihela I Lapväärtti - Lappfjärd I Luoto - Larsmo I Maalahti - Malax I Maksamaa - Maxmo I Munsala I Mustasaari-Korsholm I Närpiö-Närpes ja Ylimarkku - Övermark I Oravainen - Oravais I Pedersöre I Petolahti - Petalax I Pietarsaari - Jakobstad I Pirttikylä - Pörtom I Purmo I Raippaluoto - Replot I Siipyy - Sideby I Sulva - Solf I Teerijärvi -Terjärv I Uusikaarlepyy - Nykarleby I Vaasa - Vasa I Vähäkyrö - Lillkyro I Vöyri - Vörå I Ähtävä - Esse I

Pohjois-Pohjanmaa:
Alavieska I Haapajärvi I Haapavesi I Hailuoto - Karlö I Haukipudas I Ii I Kalajoki I Kempele I Kestilä I Kiiminki - Kiminge I Kuivaniemi I Kuusamo I Kärsämäki I Liminka - Limingo I Lumijoki I Merijärvi I Muhos I Nivala I Oulainen I Oulu - Uleåborg I Oulujoki I Oulunsalo I Paavola I Pattijoki I Piippola I Pudasjärvi I Pulkkila I Pyhäjoki I Pyhäjärvi I Pyhäntä I Raahe - Brahestad I Rantsila I Ranua (on myös projektissa Lappi, Norrbotten & Finnmark) I Rautio I Reisjärvi I Revonlahti - Revolax I Saloinen I Sievi I Siikajoki ja Ruukki I Siikalatva I Taivalkoski I Temmes I Tyrnävä I Utajärvi I Vaala I Vihanti I Yli-Ii I Ylikiiminki - Överkiminge I Ylivieska I

Paikkakuntaprojekti aloitettu 10.08.2017.