Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

  • Lisa Johansdotter Sääski (1798 - 1823)
    Liisa syntyy Kärsämäellä Sääsken talossa, josta perhe muuttaa Piippolaan vuonna 1808 ilmeisen lyhyeksi ajaksi, ja jatkavat sieltä Kuopioon. Kuopiossa Liisalla on vielä syntymäaika lastenkirjassa. Synty...
  • Alina Pietikäinen (1887 - 1967)
    Henkikirjassa, naimisissa: Oulun läänin henkikirjat - Henkikirja 1915-1915 (Ou:198), jakso 304, sivu 300: Kärsämäen pitäjä. Kärsämäki 36-38; Kansallisarkisto: / Viitattu 19.9.2021
  • Anna Sofia Heikintytär Junno (1830 - 1908)
    Lapsuudenperheessään: Kärsämäen seurakunnan arkisto - Rippikirja 1847-1854, jakso 71, sivu 70: Ylipää Ginger No 26 Junno; Kansallisarkisto: / Viitattu 19.8.2021 Naimisissa: Kärsämäen seurakunnan arkis...
  • Hermanni Erkinpoika Ruutikainen (1871 - d.)
    Syntymä: Kärsämäen seurakunnan arkisto - Syntyneiden luettelot 1857-1882, jakso 73; Kansallisarkisto: / Viitattu 18.9.2021 Lapsuudenperheessään: Kärsämäki - rippikirja, 1875-1884 (MKO65-76) > Sivu 303...
  • Toini Helena Kyllönen (1913 - 1980)

Projekti aloitettu 5.8.2017

Kärsämäki, perustettu 1869, on Suomen kunta, joka sijaitsee Oulun Eteläisessä, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Kärsämäen naapurikunnat ovat Haapajärvi, Haapavesi, Pyhäjärvi, Pyhäntä ja Siikalatva. Kärsämäki kuuluu Nivala-Haapajärven seutukuntaan https://fi.wikipedia.org/wiki/Nivala%E2%80%93Haapaj%C3%A4rven_seutu...

Kärsämäki ei English https://en.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4rs%C3%A4m%C3%A4ki

Historia

Kärsämäen alueelta on löydetty lukuisia kivikautisia esineitä. Asutuksen jatkuvuutta osoittaa Sydänmaankylästä tavattu rautakautinen kirves. Seutua asuttivat pitkään lappalaiset, joista kertoo muun muassa Porkkalan kylästä 1964 löytynyt jousen osa. Keskiajalla lappalaiset alkoivat väistyä hämäläisten erämiesten tieltä. Pysyvästi alueen asuttivat kuitenkin vasta savolaiset 1500-luvun puolimaissa. Ensimmäinen uudisasukas oli todennäköisesti Antti Paavonpoika. Asutus laajeni hitaasti, sillä sekä hämäläisten että karjalaisten tekemien hävitysretkien lisäksi uudisasukkaita koettelivat usein toistuvat hallat. 1600-luvun puolivälissä taloja oli 19 ja 1750 jo 34.[7]

Myös Suomen sodan sotatoimet ulottuivat Kärsämäelle. Toukokuun 5. päivänä 1808 Johan August Sandels valtasi kylän lähistöllä venäläisten kuormaosaston ja vangitsi sen miehistön.[7]

Kärsämäki kuului kirkollisesti aluksi Pyhäjoen kirkkopitäjään, joka oli eronnut Saloisen suurpitäjästä 1573. Vuonna 1764 Kärsämäestä muodostettiin kappeliseurakunta ja 1865 se erotettiin itsenäiseksi seurakunnaksi. Kärsämäen kunta perustettiin 1869. Seurakunnan ensimmäinen kirkko oli 1764–1765 rakennettu ristikirkko, joka purettiin 1841. C. L. Engelin suunnittelema uusi kirkko rakennettiin Jaakko Kuorikosken johdolla 1842.[7] https://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4rs%C3%A4m%C3%A4ki

Kylät


Hallanperä, Haudanjoki, Kärsämäki, Kirkonkylä, Ojalehto, Porkkala, Rannankylä, Saviselkä, Saviselkä, Sydänmaa, Venetpalo

Projekti aloitettu 5.8.2017

Historia

Kärsämäen alueelta on löydetty lukuisia kivikautisia esineitä. Asutuksen jatkuvuutta osoittaa Sydänmaankylästä tavattu rautakautinen kirves. Seutua asuttivat pitkään lappalaiset, joista kertoo muun muassa Porkkalan kylästä 1964 löytynyt jousen osa. Keskiajalla lappalaiset alkoivat väistyä hämäläisten erämiesten tieltä. Pysyvästi alueen asuttivat kuitenkin vasta savolaiset 1500-luvun puolimaissa. Ensimmäinen uudisasukas oli todennäköisesti Antti Paavonpoika. Asutus laajeni hitaasti, sillä sekä hämäläisten että karjalaisten tekemien hävitysretkien lisäksi uudisasukkaita koettelivat usein toistuvat hallat. 1600-luvun puolivälissä taloja oli 19 ja 1750 jo 34.[7]

Myös Suomen sodan sotatoimet ulottuivat Kärsämäelle. Toukokuun 5. päivänä 1808 Johan August Sandels valtasi kylän lähistöllä venäläisten kuormaosaston ja vangitsi sen miehistön.[7]

Kärsämäki kuului kirkollisesti aluksi Pyhäjoen kirkkopitäjään, joka oli eronnut Saloisen suurpitäjästä 1573. Vuonna 1764 Kärsämäestä muodostettiin kappeliseurakunta ja 1865 se erotettiin itsenäiseksi seurakunnaksi. Kärsämäen kunta perustettiin 1869. Seurakunnan ensimmäinen kirkko oli 1764–1765 rakennettu ristikirkko, joka purettiin 1841. C. L. Engelin suunnittelema uusi kirkko rakennettiin Jaakko Kuorikosken johdolla 1842.[7] https://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4rs%C3%A4m%C3%A4ki

Kylät


Hallanperä, Haudanjoki, Kärsämäki, Kirkonkylä, Ojalehto, Porkkala, Rannankylä, Saviselkä, Saviselkä, Sydänmaa, Venetpalo

Tähän projektiin voi etsiä ja liittää Kärsämäellä syntyneiden, asuneiden, kuolleiden ja jotenki vaikuttaneiden henkilöiden profiileja. Myös valokuvia, dokumentteja toivotaan liitettävän ja keskustelua käytävän.

Kärsämäen paikkakuntaprojekti

Kärsämäen kunta on perustettu 1869 ja sijaitsee Oulun Eteläisessä, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Kärsämäen naapurikunnat ovat Haapajärvi, Haapavesi, Pyhäjärvi, Pyhäntä ja Siikalatva (Vuodesta 2009 yhdistyneet Kärsämäen entiset naapurikunnat Pulkkila ja Piippola sekä etäisemmät Kestilä ja Rantsila). Kärsämäki kuuluu Nivala-Haapajärven seutukuntaan [https://fi.wikipedia.org/wiki/Nivala%E2%80%93Haapaj%C3%A4rven_seutu...]

Kirkonkirjat

Kärsämäen seurakunnan ensimmäinen oma rippikirja alkaa vuodesta 1769. Syntyneiden, kuolleiden ja vihittyjen kirjaukset ovat Kärsämäen omissa kirjoissa vuodesta 1775 alkaen. Tätä edeltävästi Kärsämäen kylien tiedot löytyvät Haapaveden seurakunnan kirjoista. Kylistä Venetpalo on ainakin osittain kuulunut ensin Haapaveteen (1724 kirja) ja sen jälkeen Pyhäjärven kirjoissa, kunnes Kärsämäki sai omat. Siirtymävaiheessa Venetpalon kirjauksia on osittain samoilta vuosilta sekä Pyhäjärven, että Kärsämäen kirjoissa.

Kärsämäen kylät

Hallanperä, Haudanjoki, Kirkonkylä, Ojalehto, Porkkala, Rannankylä, Saviselkä, Sydänmaa, Venetpalo. Myös Jokikylä esiintyy rippikirjoissa. Porkkala-nimellä on joskus muuttomerkinnöisä viitattu koko Kärsämäkeen.

Kantatalot

Kärsämäen vaakunan seitsemän liekkiä kuvaavat vanhimpia kantataloja, jotka olivat 1595 vanhimmassa Kärsämäkeä koskevassa asiakirjamerkinnässä

  • Sääskinen eli Jokitalo Ylärannalla
  • Kanala/Kananen Kärsämäenjoen haarassa (siirrettiin sittemmin Porkkalaan)
  • Noponen Porkkalassa
  • Junttonen Porkkalassa
  • Pentikäinen Porkkalassa
  • Mämmi Saviselässä
  • Keränen Saviselässä

Venetpalo kuului tuolloin Pyhäjärveen, mutta siellä vanhat talot ovat Mäki/Mäkelä, Saaranen,Ruha ja Venetpalo. Kärsämäestä valtaosa kuului alkujaan Pyhäjoen suurpitäjään.

Muita Kärsämäen vanhoja taloja ovat mm. Kyllönen (samanniminen talo myös Pyhäjärvellä), Hatunen/Hatula (samanniminen talo myös Haapavedellä), Kettunen, Haaranen/Haarala, Ruutikainen, Junno (samanniminen talo myös Haapavedellä), Tulppo (samanniminen talo myös Haapajärvellä), Pyrrö, Pirttisalo, Väliahdet, Piippo, Koponen, Luomajoki, Herttua, Nevanperä, Hatunen eli Harju, Kontti, Puusaari, Ruha, Saarikoski, Ojalehto, Niemelä ja Erkinharju.

Kärsämäen projektit

Lähipaikkakuntien projekteja

Haapajärvi, Haapavesi, Kalajoki, Kestilä, Merijärvi, Nivala, Oulainen, Oulu-Uleåborg, Piippola, Pulkkila, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Raahe-Brahestad, Rantsila, Reisjärvi, Saloinen, Sievi, Siikajoki, Vihanti, Ylivieska, Kiuruvesi

Historia

Kärsämäen alueelta on löydetty lukuisia kivikautisia esineitä. Asutuksen jatkuvuutta osoittaa Sydänmaankylästä tavattu rautakautinen kirves. Seutua asuttivat pitkään lappalaiset, joista kertoo muun muassa Porkkalan kylästä 1964 löytynyt jousen osa. Keskiajalla lappalaiset alkoivat väistyä hämäläisten erämiesten tieltä. Pysyvästi alueen asuttivat kuitenkin vasta savolaiset 1500-luvun puolimaissa. Ensimmäinen uudisasukas oli todennäköisesti Antti Paavonpoika. Asutus laajeni hitaasti, sillä sekä hämäläisten että karjalaisten tekemien hävitysretkien lisäksi uudisasukkaita koettelivat usein toistuvat hallat. 1600-luvun puolivälissä taloja oli 19 ja 1750 jo 34.[7]

Myös Suomen sodan sotatoimet ulottuivat Kärsämäelle. Toukokuun 5. päivänä 1808 Johan August Sandels valtasi kylän lähistöllä venäläisten kuormaosaston ja vangitsi sen miehistön.[7]

Kärsämäki kuului kirkollisesti aluksi Pyhäjoen kirkkopitäjään, joka oli eronnut Saloisen suurpitäjästä 1573. Vuonna 1764 Kärsämäestä muodostettiin kappeliseurakunta ja 1865 se erotettiin itsenäiseksi seurakunnaksi. Kärsämäen kunta perustettiin 1869. Seurakunnan ensimmäinen kirkko oli 1764–1765 rakennettu ristikirkko, joka purettiin 1841. C. L. Engelin suunnittelema uusi kirkko rakennettiin Jaakko Kuorikosken johdolla 1842.

Kuuluisia kärsämäkisiä

  • Berndt Leonard Frosterus – laajalti tunnettu Kärsämäen ensimmäinen kirkkoherra, kirjailija ja pitäjän johtomiehiä.
  • Aappo Aaponpoika Luomajoki – 1800-luvun lopun suurhiihtäjä, ensimmäinen suomalainen hiihtokuningas.
  • Markku Koski – entinen kansanedustaja (kesk) ja eduskunnan varapuhemies, Sievin kunnanjohtaja.
  • Kalevi Hemilä – poliitikko ja elinkeinoelämän vaikuttaja, kotoisin Venetpalosta.
  • Paula Vesala – PMMP-yhtyeen toinen laulaja
  • Matti Ristinen – näyttelijä
  • Asko Hyvärinen – nykysäveltäjä ja muusikko, syntyisin Venetpalosta.
  • Anja Vähäaho – kirjailija, kriitikko ja kirjoittajakouluttaja

https://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4rs%C3%A4m%C3%A4ki

Projekti aloitettu 5.8.2017. Huom! Älä poista päivämäärää.