Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Tervetuloa Alajärven paikkakunta - projektiin!
Tämä on sukututkimussivusto Genin Alajärvi - paikkakuntaprojekti. Kaikki paikkakunnalla asuneiden henkilöiden historiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita liittymään projektiin yhteistyöntekijöiksi. Projektiin voi liittää täällä syntyneitä, eläneitä, kuolleita tai muuten Alajärvellä vaikuttaneiden henkilöiden profiileja, sekä valokuvia ja dokumentteja. Seuraamalla projektia saat tietoa muutoksista projektin keskusteluissa, profiileissa, valokuvissa ja dokumenteissa.
Projekti on osa Pohjanmaa-projektia. Projekteihin liittyminen: projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.

Tietoa paikkakunnasta

Alajärvi on Suomen kaupunki Etelä-Pohjanmaalla. Alajärven kunta perustettiin vuonna 1868 ja se sai kaupunkinimityksen 1986. Alajärveen liitettiin vuonna 2009 Lehtimäki jolla on oma projektinsa. Alajärvi on Järviseudun ainoa kaupunki ja Pohjanmaan järviseudun suurin kunta. Pitkänomainen kaupunki ulottuu Suomenselän vedenjakaja-alueelta lähes Etelä-Pohjanmaan lakeudelle asti. Alajärven maisemia luonnehtivat laajat suot sekä useat pienet järvet ja joet. Alajärvellä on paljon metsiä ja soita.. Ylimmäisenneva ja Ahvenlamminneva kaupungin itäosassa muodostettiin 1985 soidensuojelualueeksi. Myös Iso Naruneva sekä Pohjoisneva ovat luonnonsuojelullisesti arvokkaita. Tärkeä suojelukohde on myös Kellaripuron purolehto Pyhävuoren kupeessa.

Historia

Varhaisimmat asuinpaikat sijaitsivat jokisuissa meren rannalla, vaikkakin ne nykyisin ovat maankohoamisen vaikutuksesta kaukana sisämaassa. Keskiajalla Alajärven seudulle saapui erämiehiä Satakunnasta ja Hämeestä. Alueen kautta kulki myös suosittu pirkkalaisten eräreitti Näsijärven ja Ähtärinreitin kautta Ähtävänjokea pitkin aina Pohjanlahden rannalle saakka. Vähitellen myös Pohjanmaan rannikolle asettuneet ruotsalaiset alkoivat siirtyä Ähtävänjoen laaksoa pitkin Lappajärven ympäristöön. Alajärvellä ruotsalaisväestö raivasi asuinsijansa järvien rannoille ja jokien varsille, pääasiassa Alajärven ja Kurejoen rannoille. Uuden ajan alussa alkoi uusi vaihe Alajärven kuten koko järviseudun asutuksessa. Savolaisten uudisasukkaiden virta ohjautui alueelle vuodesta 1560.

Kirkollisesti Alajärven seutu kuului aluksi hyvin laajaan Pietarsaaren seurakuntaan. Emäseurakunnan yläosasta muodostettiin 1637 Lappajärven kappeliseurakunta, johon myös Alajärvi kuului. Vuonna 1751 Alajärvestä tuli kappeliseurakunta ja 1859 itsenäinen kirkkoherrakunta. Alajärven kappeleiksi muodostetut Soini ja Lehtimäki erotettiin itsenäisiksi seurakunniksi 1895 ja 1904. Alajärven seurakunnan ensimmäisen kirkon rakensi Antti Hakola puusta 1749. Kirkosta on jäljellä vielä nykyisinkin käytössä oleva tapulimainen kellotorni. Nykyinen puukirkko rakennettiin vuosina 1836–1842 intendentinkonttorissa laadittujen piirustusten mukaan. Rakennusmestarina toimi kaustislainen Jaakko Kuorikoski. Lehtimäen kirkon rakensi tunnettu kirkon rakentaja Jakob Rijf vuosina 1791–180

Pohjois-Amerikka veti puoleensa myös alajärveläisiä. 1800-lvun lopulla ja 1900-luvun alussa valtameren taakse matkusti Alajärveltä noin 3 500 henkeä. Siirtolaisuudesta huolimatta kunnan asukasluku oli vuonna 1920 jo 8 351. Alajärvi on menettänyt alueitaan kolmessa alueliitoksessa. Vuonna 1870 Kauhajärven kylä liitettiin Lappajärveen, joka taas myöhemmin liitettiin Lapuaan, 1927 Koskelan kylä Vimpeliin ja 1949 Hokkala ja Vehkaperä Kyyjärveen.

Akateemikko, arkkitehti Alvar Aalto vietti kesiään Alajärvellä 1920–1940-luvulla. Alajärveltä löytyy Aallon tuotantoa arkkitehtiylioppilaan ensimmäisestä julkisen rakennuksen suunnittelutyöstä nuorisoseurantalo (1918) nuoren arkkitehdin 1920-luvulla ideoimien puurakennusten ja maailmankuulun maestron "valkoisen kauden" töiden; kunnanvirastot vuodelta 1967 kautta Aallon arkkitehtitoimiston viimeiseen luomukseen; kaupunginkirjasto, joka rakennettiin vuonna 1991. Alajärven Aalto-keskustaa täydentää Aino Aallon 1924 suunnittelema kesäasunto Villa Flora. Toinen tunnettu vaikuttaja Alajärvellä oli taidemaalari Eero Nelimarkka, joka oli myös kotoisin Alajärveltä. Pohjalaisen maiseman ja elämänmuodon kuvaaja Nelimarkka rakensi jo 1930-luvun alussa ateljeenhuvilan Kivikkoon ja vuonna 1964 avattiin Nelimarkka-museo Alajärven länsipuolella, paikalle, jossa taiteilijan isoisä oli syntynyt.
Lehtimäki Lehtimäestä tuli oma pitäjänsä, kun se erosi Lappajärvestä. Lehtimäen asukasluku kasvoi tasaisesti 1900-luvun alkupuolella. 1960-luvun alussa asukkaita oli lähes 3 000. Tämän jälkeen väestö väheni 1980-luvulle asti, jolloin asukasluku vakiintui 2 500 tienoille. 1990-luvulla kunnan asukasmäärä alkoi jälleen laskea. Vuonna 2009, ennen Alajärven kanssa tehtyä kuntaliitosta, pitäjässä oli 1 849 asukasta.
Lehtimäen kunta liittyi Alajärven kaupunkiin 2009.

Kylät ja kulmakunnat

Alajärvellä on neljä henkikirjakylää (tieto vuodelta 1967) Alajärvi, Kurejoki, Menkijä,rvi, Möksy

Ulkosarkoja Alajärvellä ovat lisäksi Savonkylä, Tarvolankylä, Päällysaho ja Vimpeli. Alajärveen liitetyssä Lehtimäessä on neljä henkikirjakylää (tieto vuodelta 1971) Kukko, Laasala, Lehtimäki

Lipo (Livonkylä) Kuntaliitosta edeltäneen Alajärven kulmakuntia ovat: Alakylä, Halla-aho, Hoisko, Huosianmaa, Höykkylä, Iiruu, Kaartunen, Karhula, Koivumäki, Kortekylä, Koskenvarsi, Kuolema, Levijoki, Luoma-aho, Myllykangas, Nälkämäki, Paalijärvi, Pekkola, Pihlajakangas, Pynttäri, Saukonkylä, Sissala, Teerineva, Uusikylä, Viinamäki ja Ylikylä. Alajärveen liitetyn Lehtimäen kulmakuntia puolestaan ovat Keskikylä, Lehtimäen kirkonkylä, Länsikylä, Peräkylä, Rannankylä ja Rantakangas.
Uskonnolliset yhteisöt Vuonna 2004 alajärveläisistä 8 227 kuului evankelisluterilaiseen Alajärven seurakuntaan. Kirkon herätysliikkeistä vanhoillislestadiolaisuus on saanut vahvat juuret Alajärvellä (Alajärven Rauhanyhdistys). Lisäksi kunnassa vaikuttaa noin 500 jäsenen Alajärven Helluntaiseurakunta sekä Alajärven Vapaaseurakunta.

Lappajärven seurakuntaan kuulunut kappeli, perustettiin 1751. Itsenäinen kirkkoherrakunta vuodesta 1859, toteutui 1877 ensimmäisen kirkkoherran astuessa virkaan. Lehtimäki liitettin Alajärven kappeliksi 1859; tämä oli muodostettu rukoushuoneeksi 1799 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1904.

Ruotsinkielinen nimi

Alajärvi

Naapuriseurakunnat

Karstula, Kuortane, Lappajärvi, Lapua, Lehtimäki, Perho, Soini, Vimpeli

Kylät suomeksi

Alajärvi, Höykkylä, Kaartusperä, Kirkonkylä, Korteperä, Koskenvarsi, Kurejoen keskikylä, Kurejoki, Luoma-aho, Mänkijärvi, Möksy, Paalijärvi, Pekkola, Pynttäri, Saukonperä

Kylät ruotsiksi

Alajärvi, Höykkylä, Kaartusperä, Kirkonkylä, Korteperä, Koskenvarsi, Kurejoen keskikylä, Kurejoki, Luoma-aho, Mänkijärvi, Möksy, Paalijärvi, Pekkola, Pynttäri, Saukonperä

Alajärven naapurikunnat

Alavus, Kuortane, Kyyjärvi, Lappajärvi, Lapua, Perho, Soini, Vimpeli ja Ähtäri. Alajärvi on osa Järviseudun seutukuntaa.

Lähteet: Alajärvi Wikipedia
Alajärvi genealogia

Kuuluisia Alajärvellä syntyneitä tai vaikuttaneita

Question book-4.svg
Alvar Aalto, arkkitehti
Esko Ahonen, kansanedustaja
Kirsti Doukas, kultaseppä, korumuotoilija
Jukka Haavisto, jazzmuusikko
Reijo Hongisto, kansanedustaja
Mikko Joensuu, muusikko
Eino Kaila, filosofi, psykologi
Kosti Katajamäki, ralliautoilija
Valter Keltikangas, professori
Kalevi Luoma, pesäpalloilija
Matti Luoma-aho, kansanedustaja
Ari Mannio, keihäänheittäjä
Marko Maunuksela, Tangokuningas 2010
Elina Moisio, poliitikko
Tommi Murto, pesäpalloilija
Eero Nelimarkka, kuvataiteilija, taiteilijaprofessori
Toivo Nygård, FT, professori, historiantutkija
Pekka Peltomäki, pesäpalloilija
Antti Pesonen, Itsenäisyyspuolueen puheenjohtaja
Merja Rantamäki, iskelmälaulaja
Annukka Talvitie, lentopalloilija
Verner Thomé, taidemaalari
Raimo Vistbacka, kansanedustaja, valtiopäiväneuvos
Reijo Vähälä, korkeushyppääjä

Projekti on aloitettu 1.8.2017