Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

  • Aune (1650 - 1717)
    Vetelin kuolleet ja haudatut 1717: d.27 maii Erick Mustamaas moor, hustru Agneta
  • Olli Pietarinpoika Pölkki (1681 - aft.1708)
    Olli Pietarinpoika Jänkä kastetaan 5.8.1681 (Vetelin syntyneet ja kastetut 1681: d. 5. augusti christnad Peer Erichsson Jängäs barn heter Oloff ) Olli Pietarinpoika mainitaan Pohjanmaan Tositekirjass...
  • Erkki Pietarinpoika Pölkki (1679 - 1762)
    Vetelin syntyneet 1679: 8. junij christnades Peer Erickssons Jängäs barn heter Erick Vetelin vihityt 1704: d. 14 december wigdes hoos Oloff Kusjärfi Erick Persson Mustamaa med pigan Agneta Olofsdotte...
  • Liisa Pietarintytär Mustamaa (1687 - 1759)
    Vetelin syntyneet 1687: d.10. Junij christnad Peer Erssons Jängäs barn heter Lisbeth . (Kesäkuun 10. kastettu Pietari Erkinpoika Jängän lapsi nimeltään Liisa.) Mikko Erkinpoika Möttönen vihitään 22.6...
  • Erkki Markunpoika Möttönen (1661 - 1736)
    Erkki (Erich) Möttönen ja vaimo Sofia mainitaan Pohjanmaan läänin tositekirjassa vuodelta 1700 aukeamalla 560 Perhossa (Perhoby) Vuonna 1695 Erkki mainitaan Matti (Matts) Möttösen veljenpoikana. Pohj...

Tämä on sukututkimussivusto Genin Perhon paikkakuntaprojekti. Kaikki paikkakunnalla asuneiden henkilöiden historiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita liittymään projektiin yhteistyöntekijöiksi. Seuraamalla projektia saat tietoa muutoksista projektin keskusteluissa, profiileissa, valokuvissa ja dokumenteissa. Projektiin voi liittää täällä asuneiden henkilöiden profiileja sekä valokuvia ja dokumentteja, jotka koskettavat useampaa paikkakunnalla asunutta henkilöä. Projekti on osa alueellista Pohjanmaa-projektia. Projekteihin liittyminen: projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.

Sijainti ja perustamisvuosi

Perho on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Pohjanmaan maakunnassa valtatie 13:n varrella. Perho kuuluu Kaustisen seutukuntaan ja Keski-Pohjanmaan liittoon. Perhon kunta on perustettu vuonna 1868.

Historia

Pohjanmaan rannikkoseudun saatua pysyvän asutuksen 1100- ja 1200-luvuilla jäivät Keski-Pohjanmaan jokien latvaseudut etelän miesten eräkäyntialueiksi vielä vuosisatojen ajoiksi. Perhon Salamajärven seutu oli asiakirjojen mukaan 1600-luvun lopulle saakka. Vaikuttaa siltä, sekä joen että pitäjän nimet juontavat juurensa hämäläisestä Perho-nimisestä miehestä. Kalvolan pitäjässä oli 1500-luvulla Perhon kylä, joka on asutettu jo keskiajalla.

Perhon ensimmäiset asukkaat mainitaan asiakirjoissa vuonna 1566. Perho erotettiin kymmenysluettelossa 1570 omaksi ryhmäkseen, josta ei käytetty kylän nimeä, vaan määritelmä ”savolaisia” (Sawboar). Perhon ensimmäiset asukkaat olivat ilmeisesti kaikki savolaisia. Perhon kylän nimi esiintyy ensi kerran 1583. Vuotta myöhemmin mainitaan kaksi nykyisen Perhoon kuuluvaa kyläkuntaa: Jängänjärvi ja Humalajärvi sekä 1591 vielä Petäjäkoski. Joinakin vuosina Perho mainitaan Jängänjärven kylänä, mutta 1599 kyliä on taas neljä: Petäjäkoski, Uksikoski, Perho ja Jängänjärvi. ”Kylien” rajat ovat sangen epämääräiset. Perhon asuttaminen edistyi 1500-luvun lopulla hitaasti.

Vuosi 1601 tunnetaan Suomessa ”suurena olkivuotena”, jolloin kato vei Pohjanmaalla kaiken viljan. Kadon vaikutus Perhon harvaan asutukseen oli tuhoisa. Vanhat asukkaat katosivat veroluetteloista ja uudet asettuivat tilalle.

Nykyisen Perhon alueella oli 1610 kahdeksan taloa. Vuoden 1610 maakirjassa Perhon tilallisista kerrotaan seuraavasti: ”Nämä ovat kaikki paenneet Savoon, mistä he ovat tulleetkin, sen jälkeen kun heidät on pantu verolle, eivätkä he ole koskaan tulleet käräjille tai kokouksiin suorittamaan heidän maksettavikseen kuuluvia kruunun saatavia”. Perholaisten todetaan olevan pakosalla vielä seuraavanakin vuonna. Viljely- ja veromaksulakon seurauksena kruunu alensi veroja tuntuvasti ja pakoileminen päättyi.

Kolmikymmenvuotisen sodan aikana talonpoikien kestokyky ylitettiin kuitenkin reilusti. Perhon Pölkki ja Perho talot jäivät asumattomiksi. Vasta 1660–1661 tehdyt rauhansopimukset päättivät sata vuotta kestäneiden raskaine sotien kauhun, mutta silti Perhossa ei 1700 ollut yhdeksää taloa enempää. Vuosien 1696–1697 suuret kuolonvuodet ja etenkin isoviha kohtelivat perholaisia kaltoin.

Perhon asutus kasvoi nopeasti varsinkin Venäjän vallan aikana. Perhon talollisten pojat ja itselliset käyttivät tilaisuuden hyväksi, sekä lisää väkeä virtasi kylään naapurikylistä ja kauempaakin. Kruunun päämääränä oli että uudistilat tulisivat toimeen maanviljelyksen turvin, mutta leipä ja särvin lähti helpommin tervanpoltosta ja tukkien kaadosta kuin karuista ja hallaisista pelloista. Perhoon liitettiin vuonna 1810 Kivijärveen kuulunut Salamajärven kyläkunta.

11. heinäkuuta 1808 käytiin Suomen sodan aikainen taistelu Perhossa joka tunnetaan paremmin Kokkonevan taisteluna. Taistelualueella sijaitsee Rautalammin komppanian päällikön, luutnantti Bror Schönemanin, hautamuistomerkki. Johan Ludvig Runebergin ansiosta Perho ja Otto von Fieandt saivat kuolemattoman maineen. Todellisuuspohjaa vailla olevat runot ”Hauta Perhossa” ja ”Pilven veikko” sijoitettiin Perhoon.

Historiaa seurakunnasta

Vuonna 1779 tehty anomus Perhon kappeliseurakunnan perustamiseksi sai onnellisen lopputuloksen, kun kuningas Kustaa III antoi perholaisille 1780 luvan rakentaa kirkon, jonka he olivat jo rohkeasti panneet alulle ilman lupaa. Kokkolalainen rovasti Antti Chydenius oli hankkeen takana. Kuuluisa kaustislaisen kirkonrakentajan Matti Kuorikosken rakentama kirkko valmistui 1782. Perhon seurakunta sai oman papin vuotta myöhemmin.

Kokkolan laaja kirkkopitäjä hajosi ja siitä erotettiin vuonna 1860 Vetelin kirkkoherrakunta, johon kuuluivat Vetelin, Kaustisen, Halsuan ja Perhon seurakunnat. Perhosta tuli virallisestikin kappeli viisi vuotta myöhemmin. Omaksi seurakunnaksi Perho itsenäistyi 1879, ensimmäisen kirkkoherra astui virkaansa 1885.

Vuonna 1902 Perhon vanha ristikirkko purettiin ja puuosat käytettiin uudestaan arkkitehti Valter Thomén piirtämään ja rakennusmestari Jaakko Kuorikosken rakentamaan kirkkoon, joka valmistui 1903. Kellotapuli on peräisin vuodelta 1799 ja rakennettu uudelleen 1846.

Kokkolaan (maaseurakunta/emäseurakunta) kuulunut, 1780 perustettu saarnahuonekunta. Kirkko valmistui 1782 ja seurakunta sai oman saarnaajan. Vetelin erottua Kokkolasta emäseurakunnaksi, siirtyi Veteliin kuuluvaksi kappeliksi viiden vuoden viiveellä 1865. Erotettu omaksi seurakunnaksi 1879 ja itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1884. Salamajärvi liitettiin Kivijärven kappelin itsenäistyttyä 1864 Perhoon.

Tuli pääsi irti pappilassa 7/1 1917, mutta saatiin sammutetuksi. [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Genos 3(1932)]

Naapurikunnat

Alajärvi, Alaveteli, Halsua, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Lestijärvi, Veteli, Vimpeli

Kylät

Perho, Salamajärvi

https://fi.wikipedia.org/wiki/Perho_(kunta)

http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=386&TYPE=HTML&LANG=FI

Paikkakuntaprojekti aloitettu 25.08.2017

Pohjanmaa

s3.amazonaws.com/photos.geni.com/p13/16/c7/97/3c/53444844e0eea663/pohjanmaa_large.jpg

Alueellinen projekti Pohjanmaa

Paikkakuntaprojektit

Etelä-Pohjanmaa: Alahärmä I Alajärvi I Alavus I Evijärvi I Ilmajoki I Isojoki I Jalasjärvi I Jurva I Karijoki I Kauhajoki I Kauhava I Kortesjärvi I Kuortane I Kurikka I Lappajärvi I Lapua I Lehtimäki I Nurmo I Peräseinäjoki I Seinäjoki I Soini I Teuva I Töysä I Vimpeli I Ylihärmä I Ylistaro I Ähtäri I Keski-Pohjanmaa: Halsua I Himanka I Kaarlela I Kannus I Kaustinen I Kokkola I Kälviä I Lestijärvi I Lohtaja I Perho I Toholampi IUllava I Veteli I Pohjanmaa: Alaveteli I Bergö I Isokyrö I Jepua I Kaskinen I Koivulahti I Korsnäs I Kristiinankaupunki I Kruunupyy I Laihia I Luoto I Lapväärtti I Maalaht I Maksamaa I Munsala I Mustasaari I Närpiö ja Ylimarkku IOravainen I Pedersöre I Petolahti I Pietarsaari I Pirttikylä I Purmo I Raippaluoto I Siipyy I Sulva I Teerijärvi I Uusikaarlepyy I Vaasa I Vähäkyrö I Vöyri I Ähtävä I Pohjois-Pohjanmaa: Alavieska I Haapajärvi I Haapavesi I Hailuoto I Haukipudas I Ii I Kalajoki I Kempele I Kestilä I Kiiminki I Kuivaniemi I Kuusamo I Kärsämäki I Liminka I Lumijoki I Merijärvi I Muhos I Nivala I Oulainen I Oulu I Oulujoki I Oulunsalo I Paavola I Pattijoki I Piippola I Pudasjärvi I Pulkkila I Pyhäjoki I Pyhäjärvi I Pyhäntä I Raahe I Rantsila I Ranua (on myös projektissa Lappi, Norrbotten ja Finnmark) I Rautio I Reisjärvi I Revonlahti I Saloinen I Sievi I Siikajoki I Siikalatva I Taivalkoski I Temmes I Tyrnävä I Utajärvi I Vaala I Vihanti I Yli-Ii I Ylikiiminki I Ylivieska I Västerbotten, Ruotsi: Bjurholm I Norsjö I Robertsfors I Skellefteå I Uumaja I Vindeln I Vännäs