Vantaa, Martinlaakso - Mårtensdal, kaupunginosa, Suomi

Tervetuloa kaikki Vantaan Marinlaakson kaupunginosan sukututkimusprojektiin!
Projektin tarkoituksena on kerätä kaikki Martinlaakson asukkaat ja maatilat samaan paikkaan.
Martinlaakso kuluu osana Paikkakunta Vantaa - Vanda, Suomi, Helsingin maalaiskunta - Helsinge,
alueellinen projekti Uusimaa ja Kymenlaakso.

Projektiin liittyminen: Valitse Geniin kirjautuneena ollessasi tällä sivulla Toiminnot > Liity projektiin.
Profiilien lisääminen projektiin: Valitse Geniin kirjautuneena ollessasi ja projektiin liityttyäsi profiilisivulla Toiminnot > Lisää projektiin. Projektiin liitetään kylässä syntyneiden, asuneiden, kuolleiden tai sinne haudattujen tai hautamuistomerkin saaneiden henkilöiden profiileja.

Vantaan projektit

• Paikkakunta Vantaa - Vanda, Suomi Paikkakunta Vantaa - Vanda, Suomi
• Paikkakunta Helsingin maalaiskunta - Helsinge Helsingin maalaiskunta - Helsinge.

Vantaan Myyrmäen suuralueen projektit:
.

• Vantaa, Askisto - Askis, kaupunginosa, Suomi Vantaa, Askisto - Askis, kaupunginosa, Suomi
• Kylä: Hämeenkylä - Tavastby, Helsingin maalaiskunta Kylä: Hämeenkylä - Tavastby, Helsingin maalaiskunta.
• Vantaa, Hämevaara - Tavastberga, kaupunginosa, Suomi Vantaa, Hämevaara - Tavastberga, kaupunginosa, Suomi
• Vantaa, Kaivoksela - Gruvsta, kaupunginosa, Suomi Vantaa, Kaivoksela - Gruvsta, kaupunginosa, Suomi
• Vantaa, Linnainen - Linnais, kaupunginosa, Suomi Vantaa, Linnainen - Linnais, kaupunginosa, Suomi
• Vantaa, Martinlaakso - Mårtensdal, kaupunginosa, Suomi Vantaa, Martinlaakso - Mårtensdal, kaupunginosa, Suomi
• Vantaa, Myyrmäki - Myrbacka, kaupunginosa, Suomi Vantaa, Myyrmäki - Myrbacka, kaupunginosa, Suomi
• Vantaa, Petikko, kaupunginosa, Suomi Vantaa, Petikko, kaupunginosa, Suomi
• Vantaa, Vantaanlaakso - Vandadalen, kaupunginosa, Suomi Vantaa, Vantaanlaakso - Vandadalen, kaupunginosa, Suomi
• Vantaa, Vapaala - Friherrs, kaupunginosa, Suomi Vantaa, Vapaala - Friherrs, kaupunginosa, Suomi
• Vantaa, Varisto - Varistorna, kaupunginosa, Suomi Vantaa, Varisto - Varistorna, kaupunginosa, Suomi

Tietoa Martinlaaksosta

Martinlaakso (ruots. Mårtensdal) on kaupunginosa Länsi-Vantaalla.
Myyrmäen suuralueeseen kuuluuvat seuraavat kaupunginosat: 10 Linnainen, 11 Hämevaara, 12 Hämeenkylä, 13 Vapaala, 14 Varisto, 15 Myyrmäki, 16 Kaivoksela, 17 Martinlaakso, 18 Vantaanlaakso, 20 Askisto, 26 Petikko.
Martinlaakso eli Martsari on Myyrmäen suuralueen toinen keskus, jossa asukkaita on 13 165 (31.12.2020). Alun perin 1950-luvulla rakennettu metsäinen omakotialue on muuttunut urbaaniksi keskukseksi, jonka asunnoista 80 % on kerrostaloja. Martinlaakson lähialueita ovat Kaivoksela, Myyrmäki, Varisto, Myllymäki ja Vantaanlaakso.

Martinlaakso on rakennettu Martinkylän (Mårtensby) maarekisterikylän takametsään. Kylän kantatalot olivat saaneet täältä maakaistaleet isojaossa 1700-luvulla. Vanha Martinkylä sijaitsee Vanhan Nurmijärventien varrella, ja siellä on ollut maataloja jo 1500-luvulla.
Martinlaakso on vanhan Martinkylä -nimisen maarekisterikylän takamaata. Martinkylän ruotsinkielinen nimi Mårtensby on saanut alkunsa miehennimestä Mårten. Siitä, kuka tämä Mårten on ollut, eivät asiakirjat tiedä mitään, mutta todennäköisesti hän on ollut yksi ensimmäisistä tai merkittävimmistä talollisista kylässä.
Martinkylä –nimiset kylät olivat myös Espoossa ja Sipoossa, joten sekaannuksien välttämiseksi alueen nimeksi annettiin Martinlaakso.
Seudulla oli muitakin vanhoja kyliä, joista Myllymäen kylä (Kvarnby) sijaitsi nykyisen Martinlaakson koilliskulmassa. Lisäksi peltoalueen reunalla, mäenrinnettä myötäillen kulki aikoinaan Suuri Rantatie (Kuninkaantie) ja sen vieressä sijaitsivat Martinkylän kalkkilouhokset.

Vanhinta asutus on Isontammentiellä, joka on osa Turusta Viipuriin johtanutta Suurta rantatietä eli Kuninkaantietä. Ensimmäiset talot, jotka olivat omakotitaloja rakennettiin 1950-luvulla Vihertielle ja Kivimäkeen. Vuosina 1968–1975 rakennettiin kerrostaloalue, jota on uudistettu ja täydennetty. Kaupunginosan pohjoisosassa on Vantaankosken rautatieasema (1991) ja siihen liittyvä Martinlaakson yritysalue. Kaupunginosassa oli vuoden 2010 alussa 11 393 asukasta.

Myös Espoossa ja Sipoossa oli Martinkylä, Mårtensby. Siksi päätettiin, että Espooseen tulee Martinsilta, Vantaalle Martinlaakso ja Sipooseen jää Martinkylä.

Martinlaaksossa on kolme suurta mäkeä: Raappavuori, korkealle kohoava Laajavuori ja Kivivuori. Ne ovat pohjana valtaosalle alueen kadunnimistä. Vihertien nimi johtuu talosta, jonka maista tontit lohkottiin; Grönkullan talo sijaitsee Lyhtykujalla. Kivimäen nimi johtuu vastaavasti Stenbackan talosta, joka sijaitsee Ylästöntien länsipäässä.

Asemakaava perustuu ulkosyöttöiseen katuverkkoon ja laajaan sisäiseen jalankulkuverkkoon, jonka varrelle sijoittuvat puistot ja palvelut. Pääkatu Martinlaaksontie on leveä ja lehtevä bulevardi.

Kehärata Vantaankoskelta Kivistön ja Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta pääradalle ja edelleen Tikkurilaan on valmistui vuoden 2015 heinäkuussa. Rata yhdistää toisiinsa 200 000 asukasta ja 200 000 työpaikkaa.

Martinlaaksossa oli 1990-luvulla kehityshanke, jolloin parannettiin katuja ja puistoja ja taloyhtiöille myönnettiin edullisia perusparannuslainoja. Tällöin useimpiin kerrostaloihin tehtiin julkisivu- ja parvekekunnostuksia ja muita perusparannuksia. Eri kerrostaloja kunnostettiin eri tavoin, jolloin taloista tuli yksilöllisiä ja kaupunginosan ilmeestä tuli vaihteleva. Julkisivujen betonilaatat ja kivimurske vaihtuivat tiileen ja rappaukseen.

Uudempaa rakentamista ovat Kauppiaitten kauppaoppilaitos ja konserttisali Martinus (1987), Raikukuja 14:n palvelutalo (1994), Raikukuja 1:n kerrostalo (1999) ja Raappavuorenpolku 1:n palvelutalo (1999).

Laajaniityntiellä sijaineen Työ­terveys­laitoksen talon paikalle valmistui uudet kerrostalot 2007. Samoin Martinlaakson rautatieaseman itäpuolella ollut liike- ja toimistotalo on purettu. Sen tilalle valmistui uusi punatiilinen kauppakeskus (Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen 2011). Sen eteläkulmassa kohoaa 14-kerroksinen asuintorni (Skanska, Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen 2012), jonka pihaterassi on 12. kerroksen korkeudessa. Näiden pohjoispuolelle Kivivuorentien varrelle on rakennettu uusia punatiilipintaisia kerrostaloja (Sato ja SRV 2012). Rautatieaseman pohjoisen sisäänkäynnin yhteyteen rakennettiin Laajaniitynaukio, joka on World Design Capital -muotoiluhanke (2012). Lisää asuntoja on rakenteilla purettujen Laajavuoren koulun ja Martinkeskuksen tonteille. Martinlaakson koulua on laajennettu. (Tilanne 1.1.2012)

Liikenneyhteydet
Martinlaakson linja-autoasema (2009). Martinlaakson rautatieasema sijaitsee aivan linja-autoaseman vieressä.
Martinlaakson rata valmistui ensin Martinlaaksoon asti 1975, jolloin M-juna alkoi kuljettaa asukkaita Helsinkiin 20 minuutissa: matka-aika Martinlaaksosta Helsinkiin piteni 21 minuuttiin Vantaankosken aseman valmistuttua 2.9.1991. Kaupunginosassa on kaksi rautatieasemaa: Martinlaakso (1975) ja Vantaankoski (1991). Liityntäpysäköintipaikkoja löytyy Vantaankosken asemalta ja Kivivuorentien varrella sijaitsevan Martinlaakson ostarin kattopaikoituksesta.
Autoliikenteen yhteyksiä ovat Hämeenlinnanväylä (E12) ja Kehä III (E18). Sanomatie Martinkyläntieltä Kehä III:lle valmistui vuonna 2012.
Martinlaaksosta liikennöivät seutulinjat 421, 435 ja 436 Helsinkiin. Martinlaaksosta on bussiliikennettä myös Espooseen ja eri puolille Vantaata, mm. Leppävaaraan, Espoon keskukseen ja Tikkurilaan. Hämeenlinnanväylällä on Martinlaakson pikavuoropysäkki.

Palveluja ja yritystoimintaa
Alueella toimii kaksi alakoulua: suomenkielinen Kivimäen koulu ja ruotsinkielinen Mårtensdals skola. Martinlaakson koulu laajeni yhtenäiskouluksi, joten sisäilmaongelmien vaivaama Laajavuoren koulu purettiin keväällä 2016 ja sen tontille ollaan rakentamassa kerrostaloja. Alueella toimivat myös Martinlaakson lukio ja Kauppiaitten kauppaoppilaitos.
Päiväkotejakin on useampia. Muita kaupungin palveluja ovat Martinlaakson kirjasto, uimahalli, terveyskeskus ja neuvola. Kulttuuritalo Martinuksessa järjestetään Vantaan viihdeorkesterin konsertteja, tanssia ja teatteria..

Martinkeskus (1970) oli aikanaan Pohjoismaiden suurin kauppakeskus ja se purettiin vuonna 2016. Aseman viereen on valmistunut uusi kauppakeskus, Martinlaakson ostari vuonna 2011. Lisäksi Laajavuorenkujalla on K-Supermarket (1975) ja toinen K-Supermarket (nykyinen K-Market) on valmistunut Louhelaan 2012.
Martsarin 50-vuotissyntymäpäiviä vietettiin 31.8.2019.

Vantaankosken aseman ympäristössä Martinkyläntien varrella sijaitsee Martinlaakson yritysalue, jonne on sijoittunut muutamia suuryrityksiä. Sanomalassa painetaan valtakunnan päälehtiä Helsingin Sanomia ja Hufvudstadsbladetia. Martinlaakson voimalaitos vastaa merkittävästä osasta Vantaan energiahuoltoa. Passeja valmistavan digitaalisen turvallisuuden yrityksen Gemalton Suomen toimipiste muutti Viinikkalasta Martinlaaksoon, Hansaprintin vanhoihin tiloihin vuonna 2013. Murata Electronics Oy valmistaa erilaisia antureita esimerkiksi autoteollisuudelle, Pöyry Oyj on kansainvälisestikin merkittävä suunnittelu- ja konsulttitalo. Thermo Fisher Scientific valmistaa laboratoriotekniikkaa. Vantaankosken aseman ympäristöön on kaavoitteilla lisää yritysten toimitiloja.

Martinlaaksoa ympäröi vihreys ja rauhallisuus. Koko lähiseudun yhteinen olohuone on Jokiuomanpuisto, josta löytyy koululaisten suunnittelema taiteellinen lähiliikuntapaikka. Sieltä on myös minigolf-rata, koirapuisto ja matonpesupaikka. Rautatien toisella puolella sijaitsee Viherpuisto, josta löytyy koripallo- ja hiekkakentät sekä Vihertien avoin asukaspuisto. Muita viheralueita ovat Koivikkopuisto ja Kivimäenpuisto sekä alueen useat ”vuoret” eli Kivivuori, Laajavuori ja Raappavuoret. Liikuntamahdollisuuksia tarjoaa Martinlaakson liikuntapuisto, jossa on monitoimiareena, skeittipaikka, pesäpallokenttä sekä talvisin tekojää. Latuyhteydet kulkevat Jokiuomanpuistossa, joita pitkin pääsee Petikkoon saakka. Vantaankoskella on Sanomalan sisäliikuntahalli. Myös Myyrmäen urheilupuistoon on matkaa vain kolme kilometriä.

Kuuluisuuksia
Mika Häkkisen mukaan nimetty aukio sijaitsee Martinlaaksossa. Muistopaalu on sittemmin siirretty Vantaan vauhtikeskukseen, lentoaseman lähistölle Kiilan kaupunginosaan.
Martinlaaksossa on asunut kaksi tunnettua Formula 1 -kuljettajaa: Mika Häkkinen ja Mika Salo. Häkkinen vietti lapsuutensa Raiviosuonmäki 6:ssa, Salo kadun toisella puolella Raiviosuonmäki 3:ssa. Häkkiselle on myös nimetty aukio Martinlaaksoon.

• Mika Häkkinen Mika Pauli Häkkinen
  • Mika Pauli Häkkinen (s. 28. syyskuuta 1968 Helsingin maalaiskunta, nykyinen Vantaan kaupunki) on suomalainen kilpa-autoilija, yksi Suomen kaikkien aikojen menestyneimpiä Formula 1 -kuljettajia ja lajin kaksinkertainen maailmanmestari. Häkkinen kilpaili myös DTM-vakioautosarjassa 2005–2007. Mika Häkkinen vietti lapsuutensa Vantaan Martinlaaksossa, hänen lapsuudentalonsa sijaitsee osoitteessa Raiviosuonmäki 6. Kadun toisella puolella, Raiviosuonmäki 3:ssa, vietti samanaikaisesti lapsuuttaan toinen suomalainen formulakuljettaja Mika Salo. https://fi.wikipedia.org/wiki/Mika_H%C3%A4kkinen
• Mika Salo
  • Mika Juhani Salo (s. 30. marraskuuta 1966 Helsinki) on suomalainen autourheilija ja entinen Formula 1 -kuljettaja. Salo osallistui F1-urallaan yhteensä 111 kilpailuun kausien 1994 ja 2002 välillä. Hänen F1-uransa huippuhetkiin kuului Michael Schumacherin korvaaminen Ferrarilla kesken kauden 1999. Kyseisellä F1-kaudella hän saavutti kaksi palkintosijaa, jotka myös jäivät hänen uransa viimeisiksi. Mika Salo on kotoisin Martinlaaksosta, Vantaalta. Hänen lapsuudentalonsa sijaitsee osoitteessa Raiviosuonmäki 3. Kadun toisella puolella, Raiviosuonmäki 6:ssa, vietti samanaikaisesti lapsuuttaan toinen suomalainen formulakuljettaja Mika Häkkinen. https://fi.wikipedia.org/wiki/Mika_Salo
• Edu Kettunen
  • Erkka Lauri ”Edu” Kettunen (s. 12. huhtikuuta 1961 Helsingin maalaiskunta) on suomalainen laulaja ja lauluntekijä. Kettusen tunnetuin kappale on ”Lentäjän poika” samannimiseltä albumilta vuodelta 1986. Kettusen isä oli lentokapteeni ja asuivat lentäjien kerrostalossa. Talo lienee ollut Aerolassa, jo puretuissa Finnairin henkilökunnan asunnoissa. Monissa Kettusen lauluissa on vahva vantaalainen vire. Kettunen on asunut jo vuosia Kemiönsaaressa Varsinais-Suomessa, mutta lapsuus Vantaalla on jättänyt jälkensä. Nelivuotiaana hän muutti Martinlaaksoon, ”jossa ei ollut vielä yhtään kerrostaloa”. Alakoululaisena hän vietti muutaman vuoden Vantaankoskella. https://fi.wikipedia.org/wiki/Edu_Kettunen, https://fi.wikipedia.org/wiki/Lent%C3%A4j%C3%A4n_poika_(albumi), Vantaa on tavallisuuden vertauskuva, sanoo melankolian mestari Edu Kettunen Laulaja ja lauluntekijä Edu Kettusen uudella levyllä Kaivo aavikolla on marraskuisen Vantaan fiilis. https://www.is.fi/hs-vantaa/art-2000006309344.html
• Matti Allan Ahde Matti Allan Ahde
  • Matti Allan Ahde (23. joulukuuta 1945 Oulu – 20. joulukuuta 2019 Helsinki). Matti Ahde toimi Veikkauksen toimitusjohtajanan 1990-2001. Ahteet asuivat Martinlaaksossa. Vanhan Veikkaus Oy:n pääkonttori sijaitsi Vantaalla Pähkinärinteessä. https://fi.wikipedia.org/wiki/Veikkaus_(entinen_yritys), https://fi.wikipedia.org/wiki/Matti_Ahde
• Virve Rosti Virve Hannele Rosti
  • Virve Hannele ”Vicky” Rosti (s. 10. marraskuuta 1958 Helsinki) on suomalainen pop-, rock- ja iskelmälaulaja ja sanoittaja. Joulukuussa 2011 Rostille luovutettiin Vantaan kulttuuripalkinto. Palkinto oli kunnianosoitus pitkän uran luoneelle taiteilijalle, joka on tehnyt myös Vantaan kaupunkia tunnetuksi. Keväällä 2014 Rosti kilpaili MTV3-kanavan Tähdet, tähdet -televisiosarjan ensimmäisellä kaudella. Hän sijoittui kilpailussa kuudenneksi. Syksyllä 2015 Rosti oli mukana Vain elämää -ohjelmassa. 2011. Vantaan kulttuuripalkinto saaja 2011 viihdetaiteilija Virve Rosti. https://fi.wikipedia.org/wiki/Vicky_Rosti
• Annikki Tähti Airi Annikki Tiensuu (Tähti)
  • Airi Annikki Tähti (vuosina 1959–1978 Tähti-Tiensuu; 5. joulukuuta 1929 Helsinki – 19. kesäkuuta 2017 Vantaa oli suomalainen iskelmälaulaja. Hän aloitti uransa vuonna 1952. Hänen ohjelmistonsa sisälsi eri tyylilajeja laulelmista swingiin ja valsseista latinalaisrytmeihin. Tähti asui edelleen kotonaan Martinlaaksossa, hän joutui liikkumaan pyörätuolin avulla; vielä ennen aivoinfarktia hän kykeni ajamaan itse omalla autollaan keikoille. Vantaan kulttuuripalkinta saaja 1992 laulajatar Annikki Tähti. https://fi.wikipedia.org/wiki/Annikki_T%C3%A4hti
• Jorma Hynninen Jorma Kalervo Hynninen
  • Jorma Kalervo Hynninen (s. 3. huhtikuuta 1941 Leppävirta) on menestyneimpiä suomalaisia oopperalaulajia, äänialaltaan baritoni. 1982. Vantaan kulttuuripalkinnon saaja 1982 oopperalaulaja Jorma Hynninen.
• Muusikko Juha Lehti
  • Juha Lehti (s. 24. maaliskuuta 1960 Helsinki) on suomalainen, Sir Elwoodin hiljaiset värit -yhtyeestä tunnettu laulaja, lauluntekijä ja kitaristi. Lehti on tehnyt suuren osan yhtyeensä kappaleista kuten "Neiti Kevät", "Älä mee" ja "Pahaa verta". Juha Lehden ja Sir Elwoodin musiikkia on nimitetty "keskiolutjatsiksi". Myös Lehden tulkinta Juice Leskisen alun perin Sakari Kuosmaselle tekemästä "Rakkauden haudalla" -kappaleesta on saanut paljon radiosoittoa. Juha Lehti on esiintynyt Junnu Saaresahon kanssa nimellä Sir Elwood Duo. Vuonna 2017 Lehti teki roolin elokuvassa Armomurhaaja. Juha Lehti on amerikkalaisen jalkapallon Suomen mestari vuodelta 1982. https://fi.wikipedia.org/wiki/Juha_Lehti ,
  • Vaikka Juha Lehti mielletään helsinkiläiseksi muusikoksi, teinivuodet hän vietti Vantaan Martinlaaksossa. Lähiön elämää 1970-luvulla. Muuttoliike muualta Suomesta pääkaupunkiseudulle oli vuosikymmenen alussa rajua, ja myös Martinlaaksossa metsä sai väistyä betonilaatikoiden tieltä. Uudessa lähiössä oli tarjolla suurempia asuntoja, ja sellaisen perässä myös Juha Lehden perhe muutti Martinlaaksoon Kannelmäestä vuonna 1970. Uusi osoite oli Laajaniityntie 8, A-rappu. Palveluita ei Martinlaaksossa aluksi ollut kauppa-autoa lukuun ottamatta, ja ensimmäiset talot nököttivät orpoina metsässä. https://www.hs.fi/kaupunki/vantaa/art-2000008424680.html
• Kirjailija Katri Lipson.
  • Katri Lipson (s. 1965 Helsinki) on suomalainen lääkäri ja kirjailija. Lipsonin esikoisromaani Kosmonautti sai vuoden 2008 Helsingin Sanomien Kirjallisuuspalkinnon. Kirja oli ehdolla myös vuoden 2008 Finlandia-palkinnon saajaksi. Elokuussa 2012 ilmestyi Lipsonin toinen romaani Jäätelökauppias. Sille myönnettiin vuonna 2013 Euroopan unionin kirjallisuuspalkinto.[5] Teos on käännetty englanniksi, tanskaksi, tšekiksi, saksaksi, espanjaksi, unkariksi ja kahdeksan muuta kieltä. Maaliskuussa 2016 ilmestyi Lipsonin kolmas romaani, Detroit. Toukokuussa 2019 ilmestyi Lipsonin neljäs romaani, Kaikkein haikein leikki. Lipson opiskeli lääketiedettä Uppsalan yliopistossa Ruotsissa ja valmistui vuonna 1993. Hän on työskennellyt lääkärinä Ruotsissa, Afrikassa ja Suomessa. https://fi.wikipedia.org/wiki/Katri_Lipson
  • Katri Lipson (s. 1965) Karti Lipson sai Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon vuoden 2008 parhaasta esikoisesta teoksellaan Kosmonautti. Teos oli myös Finlandia-ehdokkaana 2008. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/03/25/katri-lipson-kosmonautti#m...

Mika Häkkinen ja Mika Salo kuvattuna graffitit vanhan purettavan Martinlaakson ostoskeskuksen seinässä v. 2016. Kuvan ottaja S.L.

• Tero Vesterinen
  • Tero vesterinen kasvoi muusikoksi Martinlaakson voimalan naapurissa – "Olen iloinen, että olen elänyt tällaisessa lähiössä" Hän kasvoi Vantaalla, Martinlaaksossa ”voimalaitoksen katveessa”, Martinkyläntien eteläpuolella ja ammentaa siemeniä musiikkiinsa lapsuudesta ja nuoruudesta siellä. Vesterisen musiikin tekeminen alkoi jo lapsena. Hänen isoisä oli harmonikkataituri Vili Vesterinen ja isäkin on soittanut kitaraa yhtyeessä, joten omena ei pudonnut kauas puusta. Vesterinen aloitti kitarasoiton Vantaan musiikkiopistossa 7–8-vuotiaana ja oli musiikkiluokalla. Kolmannella luokalla hän kuului ensi kertaa bändiin ja siitä lähtien hänellä on aina ollut joku bändi. Silloinkin kun hän etsi alaansa opiskelemalla graafista suunnittelua silloisessa Vantaan käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa, oppisopimuksella teatteriteknikoksi ja valokuvausta Lahden muotoiluinstituutissa. Vesterisen musiikin tekeminen alkoi jo lapsena. Hänen isoisä oli harmonikkataituri Vili Vesterinen ja isäkin on soittanut kitaraa yhtyeessä, joten omena ei pudonnut kauas puusta. Nykyisin Vesterinen asuu kahden lapsen perheineen Porvoossa, Veckjärvellä. Puoliso on nuoruudenrakkaus Vantaalta. Tero Vesterisellä ei vielä profiilia, mutta isovanhemmilla on. Isoisän profiili Vili Viljo ”Vili” Vesterinen (26. maaliskuuta 1907 Terijoki, Kivennapa – 18. toukokuuta 1961 Helsinki) oli suomalainen harmonikansoittaja ja säveltäjä. Vili Vesterinen , Vesterinen Yhtyeineen https://fi.wikipedia.org/wiki/Vesterinen_Yhtyeineen, https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/4229850

https://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/em...

Lähdetiedot

https://fi.wikipedia.org/wiki/Martinlaakso
Yle Martinlaakso https://yle.fi/uutiset/18-202553
Vantaan Sanomat
Vantaan kaupunki - Martinlaakso https://www.vantaa.fi/asuminen_ja_ymparisto/kaavoitus_ja_maankaytto...
https://www.pohjolarakennus.fi/kodit/vantaa/martinlaakso/
Martinlaakso ja Myyrmäki pelastettiin viime hetkellä lisärakentamisella https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000002788572.html
Juuret Martsarissa kertoo pääkaupunkiseudun legendaarisen lähiön tarinan https://www.newsbox.fi/featured/legandaarinen-martinlaakso-on-saanu...
Vantaan kulttuuripalkinto https://fi.wikipedia.org/wiki/Vantaan_kulttuuripalkinto
Vantaa alueittain v. 2015 https://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/em...
Länsi-Vantaan kaupunkipolut: Martinlaakso • Vantaanlaakso • Vantaankoski • Kivistö • Seutula http://www.kotikaupunkipolut.fi/Martinlaakso_kaupunkipolut.pdf
Vantaan seurakuntien hautausmaat https://www.vantaanseurakunnat.fi/hautausmaat/hautahaku

Projekti perustettu 01.02.2022. Ethän poista perustamispäivämäärää.