Please wait.
loading...
Viipurin itäpuolella olevista Suomen seurakunnista vanhin; mainitaan jo 1300-luvun alkupuolella tai ainakin 1352 nimellä Äyräpää ja kirkon mukaan nimellä Pyhäristi. Viipurin kirkon anneksana vuodesta 1403, Viipurin kymnaasin prebendana 1669-79. Uusikirkko ja Kivennapa ovat erotettu itsenäisiksi emäseurakunniksi jo 1445. Valkjärven kappeli mainitaan 1648, erotettu eri kirkkoherrakunnaksi 1738. H...
Peikola oli kylä Muolaan kunnan itäosassa. Peikolan kylän yhteyteen luettiin yleensä myös Passilan kylä. Kylä sijaitsi Kirkkojärven itäpuolella noin kilometrin verran Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta itään. Peikolan naapurikyliä olivat pohjoisessa Peippola, idässä Punnus ja Sokiala, etelässä Telkkälä sekä lännessä Kirkkojärven toisella puolella kirkonkylä Kirkkoranta, Turulila ja Kannila. N...
Ylämaa oli Muolaan Lehtokylän koulupiirin alueella sijainneiden Lehtokylän, Jaarilan, Kallaisten, Heimalan, Selolan, Pihkalan ja Sakkalilan kylien yhteisnimitys. Ylämaa käsitti Muolaan kaakkoisosan Valkjärven ja Kivennavan rajalta. Ylämaan naapurikyliä olivat Muolaan puolella lännessä Karhula, Hanttula ja Telkkälä, Valkjärven puolella idässä Hiiselkä ja Tarpila sekä Kivennavan puolella etelässä...
Tähän projektiin voi liittää Muolaasta kotoisin olevia sankarivainajia eli talvisodassa, jatkosodassa tai Lapin sodassa menehtyneitä. Projekti on perustettu 11.9.2021 ja sitä päivitetään jatkuvasti / Mirja Mappes Kuva lähde: SA-kuva Talvisota Kaatuneet Ananin Aleksanteri S., Kyyrölä Ananin Paavali A., Kyyrölä Ananin Teodor J., Kyyrölä Andrejev Aleksanteri, Kyyrölä Borodulin Alekse...
Huom! Projekti on keskeneräinen ja sitä päivitetään kokoajan Projekti perustettu 23.5.2023 / Mirja Mappes KARHULAN TALOT JA ASUKKAAT ENNEN SOTIA Juho Kantee "kyläukko" , Helena Kantee os.Moisander , Saara Kantee os.Paloposki , Saima Alina Kantee , Alma Kantee , Hilja Kantee , Anni Kantee
Saustala oli yhteisnimitys Myhkyrilän, Oravalan ja Saavolan pikkukylille Punnusjärven etelärannalla Muolaan kunnan itäosassa. Saustala sijaitsi Valkjärven rajalla noin seitsemän kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta itään. Saustalan naapurikyliä olivat Muolaan puolella lännessä Himala ja Telkkälä sekä Valkjärven puolella etelässä Pentsilä ja idässä Kuuppola. Saustalan kylistä Saavola ...
Hanttula sijaitsee Vuotjärven pohjoisrannalla Kivennavan vastaisella rajalla. Hanttulan naapurikyliä Muolaan alueella olivat Lehtokylä pohjoisessa, Karhula idässä ja Soittola lännessä sekä Kivennavan puolella Rantakylä etelässä. Nykyisin Hanttulalla ei ole omaa venäläistä asutusnimeä, vaan se kuuluu Karhulan kylään (ven. Волочаевка, Volotštaevka).1500-luvulla Kivennavan pitäjän nimi oli Hanttul...
Huom! Projekti on keskeneräinen ja sitä päivitetään kokoajan Kun lisäät henkilön profiiliin, niin varmista myös talo missä hän on asunut ja lisää henkilö myös talolistaan. Projekti perustettu 30.12.2019 / Mirja Mappes LEHTOKYLÄN TALOT JA ASUKKAAT ENNEN SOTIA Talot nro 33, 34 ja 35 sijaitsivat Telkkälän kylässä, mutta kuuluivat Lehtokylän koulupiiriin. 1. Matti Yrjönpoika Kuhanen , He...
Ylämaa oli Muolaan Lehtokylän koulupiirin alueella sijainneiden Lehtokylän, Jaarilan, Kallaisten, Heimalan, Selolan, Pihkalan ja Sakkalilan kylien yhteisnimitys. Ylämaa käsitti Muolaan kaakkoisosan Valkjärven ja Kivennavan rajalta. Matkaa Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta Lehtokylän koululle oli noin yhdeksän kilometriä.Ylämaan alueen kylistä suurin oli Lehtokylä, jossa sijaitsi kansakoulu j...
Kallainen on pieni idyllinen maalaiskylä Lehtokylän koulupiirin itäpuolella, noin kahden kilometrin etäisyydellä Valkjärvelle johtavasta maantiestä. Kylä oli erillään muista kylistä siten, että se ei sijoittunut minkään läpikulkutien varrelle, vaan sinne piti aina "mennä". Kylaän kuului 17 taloa, ja asukasluku oli noin 95 henkilöä. Sijainti oli maastollisesti koulupiirin korkeimpia, 115-120 met...
Soittola sijaitsi Vuotjärven pohjoisrannalla Kivennavan vastaisella rajalla. Soittolan naapurikyliä Muolaan alueella olivat Hanttula idässä, Vesikkala pohjoisessa, Ilola ja Harvola lännessä sekä Kivennavan puolella Rantakylä ja Pamppala etelässä.Kylän länsipuolelta kulki Kantatie 63 Viipurista Kivennavalle, josta Väärämäen kohdalla erkani Soittolan halki kulkeva maantie Muolaan kirkonkylään Kir...
Nurmii oli yhteisnimitys Kurkelan, Heikkilän ja Leirilän pikkukylille Muolaan kunnan eteläosassa. Nurmii sijaitsi Yskjärven itärannalla noin viisi kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta etelään. Nurmiin naapurikyliä olivat pohjoisessa Pällilä, idässä Hattula, Retukylä ja Lattula sekä etelässä Vesikkala. Nykyisin Nurmiin alueen kylillä ei ole omaa asutusnimeä ja ne ovat pääasiassa asuma...
Kylä sijaitsi Kirkkojärven länsirannalla aivan Muolaan kirkonkylän Kirkkorannan pohjoispuolella, jonne oli matkaa vain noin kilometri.Turulilan naapurikyliä olivat lännessä ja pohjoisessa Koirala, idässä Kirkkojärven toisella puolella Peikola, etelässä Kirkkoranta ja Pällilä. Nykyisin Turulilan alueella ei juurikaan ole asutusta, eikä sillä ei ole venäläistä asutusnimeä.Turulila sijaitsi Muolaa...
Sudenoja sijaitsi Muolaan kunnan keskiosassa. Kylästä oli matkaa Kyyrölän kirkonkylään noin neljä kilometriä ja Muolaan kirkonkylään noin kahdeksan kilometriä. Sudenojan naapurikyliä olivat pohjoisessa Kangaspelto ja Ylä-Kuusaa, idässä Paakeli, etelässä Kyyrölä ja lännessä Tervola. Sudenojan halki kulki Viipurista Kivennavalle johtanut kantatie 63, josta kylän keskustassa erkani maantie Valkjär...
Kylä sijaitsi Muolaanjärven itärannalla noin 11 kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta länteen. Tervolan naapurikyliä olivat pohjoisessa Kangaspelto, idässä Sudenoja ja Kyyrölä sekä etelässä Oinala. Nykyisin kylä on asumaton eikä sillä ole venäläistä asutusnimeä.Tervolan kylän pinta-ala oli vuonna 1936 4,81 neliökilometriä, josta oli peltoa 76 hehtaaria, niittyä 0,4 hehtaaria ja metsää...
Ala-Kuusaan koulupiirin kuului pieni Paakelin kylä, jonka pinta-ala oli noin yksi neliökilometri, josta oli peltoa 50 hehtaaria, niittyä kolme hehtaaria ja metsää 52 hehtaaria. Suomelle kuuluessaan Ala-Kuusaa sijaitsi Muolaan pohjoisosassa noin kahdeksan kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta pohjoiseen. Ala-Kuusaan naapurikyliä olivat lännessä ja pohjoisessa Ylä-Kuusaa, idässä Peippol...
Keskikylä oli yhteisnimitys Jääskelän, Norkkolan, Orolan ja Pyykkölän pikkukylille, jotka muodostivat yhtenäisen kyläalueen[ Muolaan kunnan keskiosassa. Keskikylän naapurikyliä olivat pohjoisessa Taaperniemi, idässä Lavola ja Vihola sekä etelässä ja lännessä Perkjärvi. Kyläkeskus sijaitsi Muolaanjärven eteläpään kaakkoisrannalla noin 12 kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta länteen. K...
Kylä sijaitsee Perkoisenjärven itäpuolella Pietari–Viipuri-radan varrella olevan Perkjärven rautatieaseman ympärillä. Suomelle kuuluessaan Perkjärven asemakylä sijaitsi Muolaan lounaisosassa Kanneljärven ja Uudenkirkon kuntien rajojen läheisyydessä, joista sen erotti Valtion omistama Pällilän kruununpuisto. Matkaa Muolaan kirkonkylään Kirkkorantaan oli noin 16 kilometriä. Idässä Perkjärven asem...
Huom! Projekti on keskeneräinen ja sitä päivitetään kokoajan.KALLAISTEN KYLÄN ASUKKAAT ENNEN SOTIAProjekti perustettu 8.2.2019 / Mirja Mappes 1. Taipaleen sahaMaria Vilhelmina Sarin , Josefina Wilhelmina Heikintytär Teirikangas , Rosa Elisabeth Heikintytär Taipale , Matti Antinpoika Taipale , Lyydia Elina Matintytär Taipale , Rauha Elisabeth Matintytär Himanen
Keskikylä oli yhteisnimitys Jääskelän, Norkkolan, Orolan ja Pyykkölän pikkukylille, jotka muodostivat yhtenäisen kyläalueen Muolaan kunnan keskiosassa. Keskikylän naapurikyliä olivat pohjoisessa Taaperniemi, idässä Lavola ja Vihola sekä etelässä ja lännessä Perkjärvi. Kyläkeskus sijaitsi Muolaanjärven eteläpään kaakkoisrannalla noin 12 kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta länteen. Ke...
Keskikylä oli yhteisnimitys Jääskelän, Norkkolan, Orolan ja Pyykkölän pikkukylille, jotka muodostivat yhtenäisen kyläalueen Muolaan kunnan keskiosassa. Keskikylän naapurikyliä olivat pohjoisessa Taaperniemi, idässä Lavola ja Vihola sekä etelässä ja lännessä Perkjärvi. Kyläkeskus sijaitsi Muolaanjärven eteläpään kaakkoisrannalla noin 12 kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta länteen. Ke...
Suomelle kuuluessaan Parkkila kuului Kyyrölän kuntaan vuoteen 1934 asti ja tämän jälkeen Muolaan kuntaan.Parkkila sijaitsi Muolaan kunnan keskiosassa Yskjärven länsipuolella ja se oli eteläisin entisen Kyyrölän kunnan kylistä. Kylästä oli matkaa Kyyrölän kirkonkylään noin neljä kilometriä ja Muolaan kirkonkylään noin seitsemän kilometriä. Parkkilan naapurikyliä olivat pohjoisessa Kyyrölä, idäss...
Ylämaa oli Muolaan Lehtokylän koulupiirin alueella sijainneiden Lehtokylän, Jaarilan, Kallaisten, Heimalan, Selolan, Pihkalan ja Sakkalilan kylien yhteisnimitys. Ylämaa käsitti Muolaan kaakkoisosan Valkjärven ja Kivennavan rajalta. Ylämaan naapurikyliä olivat Muolaan puolella lännessä Karhula, Hanttula ja Telkkälä, Valkjärven puolella idässä Hiiselkä ja Tarpila sekä Kivennavan puolella etelässä...
Kylä sijaitsi Muolaanjärven luoteisrannalla noin 20 kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta länteen ja noin 35 kilometriä Viipurista kaakkoon. Ylä-Hotokan naapurikyliä olivat idässä Hotokka ja lännessä Leipäsuo. Lisäksi kylä rajoittui etelässä Valtion omistamaan Pällilän kruununpuistoon ja pohjoisessa kylän erotti naapurikunnan Heinjoen rajasta Määttälän kylän ulkopalsta.Ylä-Hotokan kyl...