Please wait.
loading...
Oinalan kylä sijaitsi Muolaanjärven itärannalla noin 10 kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta länteen. Oinalan naapurikyliä olivat pohjoisessa Tervola, idässä Kyyrölä, etelässä Vihola ja lännessä Muolaanjärven toisella puolella Taaperniemi.Oinalan kylän pinta-ala oli vuonna 1936 14,12 neliökilometriä, josta oli peltoa 259 hehtaaria, niittyä 11 hehtaaria ja metsää 1 143 hehtaaria. Kylä...
Hotokka sijaitsi Suomelle kuuluessaan Muolaan kunnan pohjoisosassa Muolaanjärven pohjoisrannalla noin 17 kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta luoteeseen. Hotokan naapurikyliä olivat idässä Muolaankylä ja lännessä Ylä-Hotokka, joiden lisäksi kylän pohjoispuolella Kuusaan ja Määttälän metsäpalstoja, jotka erottivat Hotokon Heinjoen kunnan rajasta.Hotokan halki kulki kantatie 63 Viipuri...
Suomelle kuuluessaan Telkkälä sijaitsi Muolaan itäosassa Valkjärven kunnan rajalla noin kolme kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta itään. Telkkälän naapurikyliä olivat etelässä Lehtokylä, lännessä Kirkkojärven toisella puolella Kirkkoranta, Hattula ja Retukylä, pohjoisessa Passila ja Punnus, idässä Himala, Myhkyrilä ja Heimala sekä Valkjärven puolella Pentsilä. Punnuksen ja Passilan ...
Suomelle kuuluessaan Perkjärvi sijaitsi Muolaan eteläosassa Kanneljärven kunnan rajalla noin 13 kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta lounaaseen. Punnuksen naapurikyliä Muolaan puolella olivat lännessä Perkjärven asemakylä, pohjoisessa Taaperniemi sekä Keskikylän muodostaneet Orola, Pyykkölä, Norkkola ja Jääskelä, idässä Lavola ja Ilola sekä etelässä Kanneljärven puolella Harju ja Häm...
Himala on kylä Muolaan kunnan itäosassa. Kylä sijaitsi Punnusjärven länsirannalla noin viisi kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta itään. Himalan naapurikyliä olivat pohjoisessa Punnus, idässä Saustala sekä etelässä ja lännessä Telkkälä. Nykyisin kylä on asumaton eikä sillä ole venäläistä asutusnimeä.Vuonna 1936 Himalan kylän pinta-ala oli 5,63 neliökilometriä, josta oli peltoa 194 he...
Tähän projektiin on tarkoitus liittää profiileja Jatkosodan jälkeen Hämeenläänin Koskelle asutetuista Karjalan siirtolaisista ja heidän jälkeläisistä. Projektiin liitetään profiilit vain niistä henkilöistä jotka ovat asuneet Hl. Koskella. Heidän esivanhemmista pyritään tekemään mahdollisimman kattavat sukupuut joiden profiilit liitetään ao. paikkakuntaprofiileihin. Hämeenläänin Koskelle asute...
Hattulan kylä sijaitsee Kirkkojärven länsirannalla aivan Muolaan kirkonkylän Kirkkorannan eteläpuolella, jonne oli matkaa noin kolme kilometriä. Hattulan naapurikyliä olivat idässä Kirkkojärven toisella puolella Telkkälä, etelässä Retukylä, lännessä Kurkela, Heikkilä, Leirilä ja Pällilä sekä pohjoisessa kirkonkylä Kirkkoranta.Hattulan kylän halki kulki Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta Lehto...
Kylä sijaitsi Yskjärven kaakkoispuolella noin kuusi kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta etelään. Vesikkalan naapurikyliä olivat idässä Lehtokylä, etelässä Soittola, lännessä Harvola ja pohjoisessa Heikkilä ja Kurkela. Nykyisin kylä on asumaton, eikä sillä ole asutusnimeä.Vesikkalan kylän itä- ja eteläosat olivat pääasiassa metsää ja suota. Kylän asutus oli keskittynyt kylän pohjoiso...
Kaukila sijaitsi Äyräpään kunnan lounaisosassa. Ennen Äyräpään kunnan muodostamista vuonna 1925 Kaukila kuului Muolaan kuntaan.Kaukila oli myös rautatiepysäkki Viipuri–Valkjärvi-radalla.Tämä projekti on keskeneräinen ja sitä päivitetään koko ajan.Projekti perustettu 6.1.2019 / Mirja Mappes
Pölläkkälän taajaväkinen yhdyskunta oli merkittävä sahateollisuuskeskus: Hackmanin Pölläkkälän saha aloitti toimintansa vuonna 1891 ja A. Ahlström Osakeyhtiön Suursaaren saha vuonna 1895. Pölläkkälän taajaväkisessä yhdyskunnassa oli muun muassa Keski-Vuoksen yhteiskoulu (perustettu 1924), kahdeksanpaikkainen sairaala sekä lukuisia kauppa- ja erikoisliikkeitä. Pölläkkälässä toimi vuonna 1921 per...
Huom! Projekti on keskeneräinen ja sitä päivitetään kokoajan Projekti perustettu 20.1.2019 / Mirja Mappes JAARILAN TALOT JA ASUKKAAT ENNEN SOTIA 1. Juoseppi Antinpoika Pentsinen , Helena Tahvontytär Pentsinen , Anna Emilia Joosepintytär Paavilainen ja Pentti Johannes Paavilainen 2. Josep Vilhelminpoika Mäkeläinen , Amanda Wilhelmintytär Närvänen , Toivo Joosepinpoika Mäkeläinen , Tyyne ...
Keskikylä oli yhteisnimitys Jääskelän, Norkkolan, Orolan ja Pyykkölän pikkukylille, jotka muodostivat yhtenäisen kyläalueen Muolaan kunnan keskiosassa. Keskikylän naapurikyliä olivat pohjoisessa Taaperniemi, idässä Lavola ja Vihola sekä etelässä ja lännessä Perkjärvi. Kyläkeskus sijaitsi Muolaanjärven eteläpään kaakkoisrannalla noin 12 kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta länteen. Ke...
Kallaisten ja Lehtokylän eteläpuolella oli Ylämaan eteläosan käsittänyt Jaarilan kylä. Jaarilan kautta kulki kylätie Lehtokylästä Pihlaistenkylään ja tästä tiestä erkani Jaarilassa tie Vuotjärven rantakyliin Karhulaan ja Hanttulaan. Jaarila on Ylämaan korkeinta aluetta, jonka korkeimmilta mäiltä näkee aina Muolaan länsiosaan Muolaanjärvelle saakka. Jaarilan kylässä sijaitsi vuonna 1939 40 taloa...
Projektin tarkoituksena on koota yhteen muolaalaisten Suomen sisällissodassa vuonna 1918 kuolleiden ja kadonneiden henkilöprofiilit Genissä. Tämä on Muolaan koottu luettelo: sisällissodassa kaatuneet, murhatut, teloitetut, kadonneet ja vankileirillä kuolleet henkilöt Valtioneuvoston ja Kansallisarkiston julkaisema Suomen sotasurmat 1914-1922 -tietokanta: hae henkilöä klikkaamalla tästä ! Kun...
Yleistä Lehikoisista.Vanhimmat tiedot Lehikoisten suvusta ovat vuoden 1541 maakirjassa Vesulahden pitäjän Mälkölän neljänneksen Lehikkolaa isännöi Pekka Lehikoinen. Kyseessä on myöhempi Juvan Kuosmalan kylän nro 4 Lehkola. Talossa oli kolme vähintään 15-vuotiasta miestä sillä talon jousiveroluku oli kolme. Myöhemmin Lehikoisia esiintyy aikakirjoissa Pielisjärvellä, Juuassa ja Ilomantsissa sekä ...
Leipäsuo on rautatieasema ja kylä Viipuri–Pietari-radan varrella Karjalankannaksella. Kylän alue muodostuu laajasta lähes 16 000 hehtaarin kokoisesta entisestä Pällilän Kruununpuistosta. Alue on harjujen, soiden, purojen ja jokien halkomaa. Aseman etäisyys Viipurista on 29 km.Leipäsuo oli Muolaan nuorin kylä. Alun perin postitoimipaikan ja aseman nimi oli Galitzina, sitten Äyräpää ja lopulta Le...
Taaperniemi sijaitsi Suomelle kuuluessaan Muolaan kunnan länsiosassa Muolaanjärven rannalla noin 12 kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta länteen. Taaperniemen naapurikyliä olivat etelässä Perkjärvi ja Keskikylään kuuluva Norkkola, idässä Muolaanjärven toisella puolella Oinala ja Vihola sekä lännessä valtion omistama Pällilän kruununpuisto. Taaperniemeen kuului myös erillinen metsäpal...
Ylämaa oli Muolaan Lehtokylän koulupiirin alueella sijainneiden Lehtokylän, Jaarilan, Kallaisten, Heimalan, Selolan, Pihkalan ja Sakkalilan kylien yhteisnimitys. Ylämaa käsitti Muolaan kaakkoisosan Valkjärven ja Kivennavan rajalta. Ylämaan naapurikyliä olivat Muolaan puolella lännessä Karhula, Hanttula ja Telkkälä, Valkjärven puolella idässä Hiiselkä ja Tarpila sekä Kivennavan puolella etelässä...
Lavolan kokonaispinta-ala vuonna 1936 toimitetun maanmittauksen mukaan on 388,69 hehtaaria, josta peltoa noin 96,45 ha, niittyä 0,34 ha ja metsää 291,86 ha. Kylä sijaitsee aivan Muolaanjärven eteläkärjessä ja rajoittuu siten Lavolanlahteen. Naapurikyliä ovat länsipuolella Perkjärvi, itäpuolella Parkkila, etelässä Ilola Suulajärven rannalla ja pohjoispuolella Vihola. Viipurin kaupunkiin on matka...
Ylämaa oli Muolaan Lehtokylän koulupiirin alueella sijainneiden Lehtokylän, Jaarilan, Kallaisten, Heimalan, Selolan, Pihkalan ja Sakkalilan kylien yhteisnimitys. Ylämaa käsitti Muolaan kaakkoisosan Valkjärven ja Kivennavan rajalta. Ylämaan naapurikyliä olivat Muolaan puolella lännessä Karhula, Hanttula ja Telkkälä, Valkjärven puolella idässä Hiiselkä ja Tarpila sekä Kivennavan puolella etelässä...
Karhulan Suomelle kuuluessa se sijaitsi Muolaan kunnan eteläosassa Kivennavan vastaisella rajalla. Karhulan naapurikyliä olivat Muolaan puolella lännessä Hanttula ja pohjoisessa Jaarila sekä Kivennavan puolella idässä Pihlaistenkylä ja etelässä Rantakylä. Kylän itäosan läpi virtasi Vuotjärven laskujoki Vuotjoki. Vuonna 1936 Karhulan pinta-ala oli 6,02 neliökilometriä, josta oli peltoa 112 hehta...
Peikola oli kylä Muolaan kunnan itäosassa. Peikolan kylän yhteyteen luettiin yleensä myös Passilan kylä. Kylä sijaitsi Kirkkojärven itäpuolella noin kilometrin verran Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta itään. Peikolan naapurikyliä olivat pohjoisessa Peippola, idässä Punnus ja Sokiala, etelässä Telkkälä sekä lännessä Kirkkojärven toisella puolella kirkonkylä Kirkkoranta, Turulila ja Kannila. N...
Nurmii oli yhteisnimitys Kurkelan, Heikkilän ja Leirilän pikkukylille Muolaan kunnan eteläosassa. Nurmii sijaitsi Yskjärven itärannalla noin viisi kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta etelään. Nurmiin naapurikyliä olivat pohjoisessa Pällilä, idässä Hattula, Retukylä ja Lattula sekä etelässä Vesikkala. Nykyisin Nurmiin alueen kylillä ei ole omaa asutusnimeä ja ne ovat pääasiassa asuma...
Saustala oli yhteisnimitys Myhkyrilän, Oravalan ja Saavolan pikkukylille Punnusjärven etelärannalla Muolaan kunnan itäosassa. Saustala sijaitsi Valkjärven rajalla noin seitsemän kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta itään. Saustalan naapurikyliä olivat Muolaan puolella lännessä Himala ja Telkkälä sekä Valkjärven puolella etelässä Pentsilä ja idässä Kuuppola. Saustalan kylistä Saavola ...
Suomelle kuuluessaan Ilola sijaitsi Muolaan eteläosassa Kivennavan ja Kanneljärven vastaisella rajalla noin 13 kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta lounaaseen. Sen naapurikyliä olivat Muolaan puolella lännessä Perkjärvi, pohjoisessa Sormula, koillisessa Harvola ja Soittola, Kivennavan puolella idässä Pamppala ja kaakossa Kaukolempiälä sekä Kanneljärven puolella etelässä Häme.Ilolan k...