(ei aloitettu)Kreivi von Rosenin karttaan vuodelta 1747 Reinikka on merkitty vuoden 1637 jälkeen maakirjasta hävinneeksi Seiloseksi. Reinikka on siitä päätellen perustettu autioituneen Seilosen talon paikalle.
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Lappi (RN:o 5) on yksi Pihlajaveden vanhimmista taloista. Se perustettiin Hankajärven rannalle, Lempäälän Kuokkalan talon entiselle erämaalle. Ensimmäinen verokirjamerkintä on vuodelta 1567. Talon ensimmäinen isäntä oli Heikki Lappalainen, jonka alkuperästä ei ole säilynyt tietoa. Lappi oli Lappalaisen suvun hallussa vuoteen 1698. Isännyys sammu...
Könttäri eli Kolehma (RN:o 1) (ei vielä aloitettu)
- Hangonniemi -==Kesken..Hangonniemen talon juuret ovat mahdollisesti vuodessa 1885. Hangonniemen talon ensimmäinen torppari oli Aapo Sälli 1885-1889. Aapo Sälli ei ollut kauaa Hangonniemessä, kunnes vaihtoi perheineen osoitetta Sällinlahden tiluksille Ranta-ahon torppariksi. Gemina ja Aapo Nikkilä toimivat Hangonniemessä torppareina vuodesta 1889 alkaen. Hangonniemen tila on vanhastaan Rekolan...
Rajalan talo (RN:o 13) on Pihlajaveden pohjoisin asuttu kolkka, kiinni Ähtärin rajassa. Se on perustettu Lamminmäen talon liikamaalle 1850-luvulla. Uusikaarlepyystä kotoisin olleet Backmanit isännöivät Rajalaa vuosina 1858 - 1861. Johan Backman myi tilan veljensä Jacob Backmanin vaimon veljelle Topias Joonaanpojalle ja osti vuonna 1861 Lampilan talon siirtyen sen isännäksi. Topias Joonaanpoika ...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Syksyllä 1843 vihittiin Koskelan uudistalon poika räätäli Matti Heikinpoika Koskela piika Hedda Stiina Heikintytär Tuohilammen kanssa. Matti oli virtolaista Wästin sukua, syntynyt Pihlajaveden Koskelassa. Matti ja Hedda Stiina Koskela rakensivat uudistalonsa Koskenniemen, Pihlaiskoskien lähelle. Myöhemmin talon nimeksi tuli Kokinmäki (RN:o 31). ...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Kömin Tuliniemen torppa mainitaan kirkonkirjoissa ja henkikirjoissa ensi kertaa vuonna 1860. Nimi löytyy myös 1850-luvun vaihteen Pitäjänkartasta. Taloa ei enää ole, mutta torppa sijaitsi aikanaan Valkeajärven kylässä Tuliniementien varrella noin 1,5 km kylästä kaakkoon. Paikka on Maso-joen rannalla, joen alkupäässä lähellä Martinjärveä. Pihlaja...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Tämä projekti on Pihlajaveden oma adressin allekirjoittaneiden projekti. Hankkeelle on Genissä myös koko maan kattava projekti Suuri adressi 1899 . Liitä Pihlajaveden adressin allekirjoittaneet molempiin projekteihin. Tervetuloa mukaan projektiin täydentämään sitä.* Projektiin liittyminen: Valitse Geniin kirjautuneena ollessasi tällä sivulla Toi...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Tämä projekti sisältää luettelon Pihlajaveden kyläpuu -projektin viikkoprofiileista. Pihlajaveden kyläpuu -projektin viikkoprofiilien julkaiseminen aloitettiin vuoden 2019 alussa Suomen älykkäin kylä -teemavuoden merkeissä. Teemavuoden 2019 ajan viikkoprofiilit (nrot 1-52) julkaistiin viikoittain. Pientä paikkakuntaa koskevan työn muuttuessa ...
Viivi ja Artturi Mäkinen olivat pariskunta Pihlajaveden Asemankylältä. Viivi Mäkinen toimi Pakkalan kaupan taloudenhoitajana ja aiemmin myös käsityönopettajana Aseman kansakoululla. Artturi Mäkinen oli Säästöpankin pankinjohtaja ja pitkäaikainen kauppias Pakkalan kaupassa. Molemmat toimivat aktiivisesti mm. nuorisoseurassa ja vapaaehtoisissa maanpuolustusjärjestöissä. Heidän panoksensa pienen p...
Pihlajaveden Simsiön talonhaltijat -projektin pääsivulle - klikkaa tästä! Simsiön kantatila torppineen muodosti Simsiönkylänä tunnetun kylämäisen yhteisön. Simsiön talon maista oli erotettu 1700- ja 1800-lukujen kuluessa Leppälän (Leppälästä oli erotettu edelleen Laurila), Multamäen ja Vähämäen uudistilat. Alkuperäisestä koostaan pienentynyt Simsiön kantatila torppineen muodosti Simsiönkylän...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Leppälä (RN:o 11) erotettiin uudistaloksi Simsiöstä ennen isoajakoa vuonna 1790. Pihlajaveden vuosien 1788 - 1793 rippikirjaan Leppälä on merkitty Simsiön torpaksi. Talosta on käytetty myös nimeä Leppämäki. Leppälä erotettiin Simsiön talon tyttärelle Liisa Juhontytär Simsiölle . Leppälän ensimmäinen isäntä oli tämän puoliso Abram Heikinpoik...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Leppälän talolle kuuluneen Kaijanahon torpan perustaja oli Kaijanmäen torpparin poika Herman Aleksanterinpoika. Perustamisvuosi oli rippikirjan mukaan 1867. Pihlajaveden kylälehti Aisapuussa julkaistussa tarinassa kerrotaan torpan syntyvaiheista seuraavasti: "Keuruun kirkolta Pihlajaveden pappilaan kulkevan postitien varrella Leppämäen talo...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Laurila (RN:o 11) erotettiin Leppälästä noin vuonna 1800. Myös Laurilan alue on niin ollen alunperin kuulunut Simsiön kantatilan maihin. Talosta on käytetty myös nimeä Laurinmäki. Laurilan ensimmäinen isäntäväki tuli Keuruulta. Ensimmäisen isännän Antti Ristonpoika Laurilan syntyperä on toistaiseksi selvittämättä. Pihlajaveteläisjuurista ve...
(ei aloitettu)
Sällinlahti (RN:o 4) on yksi Pihlajaveden vanhimmista taloista. Se perustettiin Lempäälän Ahtialan kylän erämaalle. Talon ensimmäinen isäntä oli Paavo Kolehmainen vuosina 1567 – 1589. Talo oli välillä autiona, kunnes vanha sotamies Klemetti Laurinpoika otti sen haltuunsa noin vuonna 1625. Seuraava isäntä vuodesta 1630 lähtien oli hänen vävynsä Erkki Sipinpoika Takkuinen . Talo on ollut saman Ta...
(ei aloitettu)
(ei aloitettu)