Please wait.
loading...
Saustala oli yhteisnimitys Myhkyrilän, Oravalan ja Saavolan pikkukylille Punnusjärven etelärannalla Muolaan kunnan itäosassa. Saustala sijaitsi Valkjärven rajalla noin seitsemän kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta itään. Saustalan naapurikyliä olivat Muolaan puolella lännessä Himala ja Telkkälä sekä Valkjärven puolella etelässä Pentsilä ja idässä Kuuppola. Saustalan kylistä Saavola ...
Kylä sijaitsi Kirkkojärven länsirannalla aivan Muolaan kirkonkylän Kirkkorannan pohjoispuolella, jonne oli matkaa vain noin kilometri.Turulilan naapurikyliä olivat lännessä ja pohjoisessa Koirala, idässä Kirkkojärven toisella puolella Peikola, etelässä Kirkkoranta ja Pällilä. Nykyisin Turulilan alueella ei juurikaan ole asutusta, eikä sillä ei ole venäläistä asutusnimeä.Turulila sijaitsi Muolaa...
Peippola oli kylä Muolaan kunnan pohjoisosassa. Kylä sijaitsi Kannilanjoen itäpuolella noin seitsemän kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta pohjoiseen. Sen naapurikyliä olivat lännessä Kannilanjoen toisella puolella Ala-Kuusaa, pohjoisessa Ylä-Kuusaa, idässä Punnus ja etelässä Peikola, Kannila ja Koirala.Peippolan ja Ylä-Kuusaan rajalla kulki maantie Ylä-Kuusaasta Kantatie 62. Maantie...
Yleistä Lehikoisista.Vanhimmat tiedot Lehikoisten suvusta ovat vuoden 1541 maakirjassa Vesulahden pitäjän Mälkölän neljänneksen Lehikkolaa isännöi Pekka Lehikoinen. Kyseessä on myöhempi Juvan Kuosmalan kylän nro 4 Lehkola. Talossa oli kolme vähintään 15-vuotiasta miestä sillä talon jousiveroluku oli kolme. Myöhemmin Lehikoisia esiintyy aikakirjoissa Pielisjärvellä, Juuassa ja Ilomantsissa sekä ...
Keskikylä oli yhteisnimitys Jääskelän, Norkkolan, Orolan ja Pyykkölän pikkukylille, jotka muodostivat yhtenäisen kyläalueen[ Muolaan kunnan keskiosassa. Keskikylän naapurikyliä olivat pohjoisessa Taaperniemi, idässä Lavola ja Vihola sekä etelässä ja lännessä Perkjärvi. Kyläkeskus sijaitsi Muolaanjärven eteläpään kaakkoisrannalla noin 12 kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta länteen. K...
Kallainen on pieni idyllinen maalaiskylä Lehtokylän koulupiirin itäpuolella, noin kahden kilometrin etäisyydellä Valkjärvelle johtavasta maantiestä. Kylä oli erillään muista kylistä siten, että se ei sijoittunut minkään läpikulkutien varrelle, vaan sinne piti aina "mennä". Kylaän kuului 17 taloa, ja asukasluku oli noin 95 henkilöä. Sijainti oli maastollisesti koulupiirin korkeimpia, 115-120 met...
Peikola oli kylä Muolaan kunnan itäosassa. Peikolan kylän yhteyteen luettiin yleensä myös Passilan kylä. Kylä sijaitsi Kirkkojärven itäpuolella noin kilometrin verran Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta itään. Peikolan naapurikyliä olivat pohjoisessa Peippola, idässä Punnus ja Sokiala, etelässä Telkkälä sekä lännessä Kirkkojärven toisella puolella kirkonkylä Kirkkoranta, Turulila ja Kannila. N...
Punnuksen keskellä, osittain Peikolan rajalla oli pieni Sokialan kylä, jonka asutus liittyi Punnuksen kyläkeskustaan. Suomelle kuuluessaan Punnus sijaitsi Muolaan koillisosassa Äyräpään ja Valkjärven kuntien rajoilla noin kuusi kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta itään. Punnus oli Muolaan suurin kylä.Punnuksen naapurikyliä Muolaan puolella olivat lännessä Ylä-Kuusaa, Peippola, Peiko...
Lattulan pikkukylä sijaitsi Hattulan kylän eteläpuolella ja kuului Hattulan koulupiiriin. Kylä sijaitsi Kirkkojärven länsirannalla aivan Muolaan kirkonkylän Kirkkorannan eteläpuolella, jonne oli matkaa noin kolme kilometriä. Hattulan naapurikyliä olivat idässä Kirkkojärven toisella puolella Telkkälä, etelässä Retukylä, lännessä Kurkela, Heikkilä, Leirilä ja Pällilä sekä pohjoisessa kirkonkylä K...
Huom! Projekti on keskeneräinen ja sitä päivitetään kokoajan Projekti perustettu 20.1.2019 / Mirja Mappes JAARILAN TALOT JA ASUKKAAT ENNEN SOTIA 1. Juoseppi Antinpoika Pentsinen , Helena Tahvontytär Pentsinen , Anna Emilia Joosepintytär Paavilainen ja Pentti Johannes Paavilainen 2. Josep Vilhelminpoika Mäkeläinen , Amanda Wilhelmintytär Närvänen , Toivo Joosepinpoika Mäkeläinen , Tyyne ...
Kylä sijaitsee Perkoisenjärven itäpuolella Pietari–Viipuri-radan varrella olevan Perkjärven rautatieaseman ympärillä. Suomelle kuuluessaan Perkjärven asemakylä sijaitsi Muolaan lounaisosassa Kanneljärven ja Uudenkirkon kuntien rajojen läheisyydessä, joista sen erotti Valtion omistama Pällilän kruununpuisto. Matkaa Muolaan kirkonkylään Kirkkorantaan oli noin 16 kilometriä. Idässä Perkjärven asem...
Huom! Projekti on keskeneräinen ja sitä päivitetään kokoajan.KALLAISTEN KYLÄN ASUKKAAT ENNEN SOTIAProjekti perustettu 8.2.2019 / Mirja Mappes 1. Taipaleen sahaMaria Vilhelmina Sarin , Josefina Wilhelmina Heikintytär Teerikangas , Rosa Elisabeth Heikintytär Taipale , Matti Antinpoika Taipale , Lyydia Elina Matintytär Taipale , Rauha Elisabeth Matintytär Himanen
Keskikylä oli yhteisnimitys Jääskelän, Norkkolan, Orolan ja Pyykkölän pikkukylille, jotka muodostivat yhtenäisen kyläalueen Muolaan kunnan keskiosassa. Keskikylän naapurikyliä olivat pohjoisessa Taaperniemi, idässä Lavola ja Vihola sekä etelässä ja lännessä Perkjärvi. Kyläkeskus sijaitsi Muolaanjärven eteläpään kaakkoisrannalla noin 12 kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta länteen. Ke...
Huom! Projekti on keskeneräinen ja sitä päivitetään kokoajan Projekti perustettu 23.5.2023 / Mirja Mappes KARHULAN TALOT JA ASUKKAAT ENNEN SOTIA Juho Kantee "kyläukko" , Helena Kantee os.Moisander , Saara Kantee os.Paloposki , Saima Alina Kantee , Alma Kantee , Hilja Kantee , Anni Kantee
Nurmii oli yhteisnimitys Kurkelan, Heikkilän ja Leirilän pikkukylille. Nurmii sijaitsi Yskjärven itärannalla noin viisi kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta etelään. Nurmiin naapurikyliä olivat pohjoisessa Pällilä, idässä Hattula, Retukylä ja Lattula sekä etelässä Vesikkala. Nykyisin Nurmiin alueen kylillä ei ole omaa asutusnimeä ja ne ovat pääasiassa asumattomia. Pällilän nykyasutus...
Rahkola sijaitsi Äyräpään länsiosassa, kooltaan suuremman Kaukilan kylän välittömässä läheisyydessä ja usein Rahkola luettiinkin osaksi Kaukilaa tai kylistä käytettiin yhteisnimeä, Kaukila-Rahkola. Rahkola rajoittui pohjoisessa Paakkolan kylään, idässä ja etelässä Kaukilan kylään sekä lännessä Heinjoen kuntaan. Nykyisin Rahkolan alue on autio.Rahkola oli aikoinaan erotettu Kaukilan kylästä omak...
Viipurin itäpuolella olevista Suomen seurakunnista vanhin; mainitaan jo 1300-luvun alkupuolella tai ainakin 1352 nimellä Äyräpää ja kirkon mukaan nimellä Pyhäristi. Viipurin kirkon anneksana vuodesta 1403, Viipurin kymnaasin prebendana 1669-79. Uusikirkko ja Kivennapa ovat erotettu itsenäisiksi emäseurakunniksi jo 1445. Valkjärven kappeli mainitaan 1648, erotettu eri kirkkoherrakunnaksi 1738. H...
Keskikylä oli yhteisnimitys Jääskelän, Norkkolan, Orolan ja Pyykkölän pikkukylille, jotka muodostivat yhtenäisen kyläalueen Muolaan kunnan keskiosassa. Keskikylän naapurikyliä olivat pohjoisessa Taaperniemi, idässä Lavola ja Vihola sekä etelässä ja lännessä Perkjärvi. Kyläkeskus sijaitsi Muolaanjärven eteläpään kaakkoisrannalla noin 12 kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta länteen. Ke...
Keskikylä oli yhteisnimitys Jääskelän, Norkkolan, Orolan ja Pyykkölän pikkukylille, jotka muodostivat yhtenäisen kyläalueen Muolaan kunnan keskiosassa. Keskikylän naapurikyliä olivat pohjoisessa Taaperniemi, idässä Lavola ja Vihola sekä etelässä ja lännessä Perkjärvi. Kyläkeskus sijaitsi Muolaanjärven eteläpään kaakkoisrannalla noin 12 kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta länteen. Ke...
Monisikiöraskaudella eli monikkoraskaudella tarkoitetaan raskautta, jossa raskaana oleva nainen kantaa kohdussaan useampaa kuin yhtä sikiötä kerralla, yleensä kahta sikiötä eli kaksosia. Monisikiöraskauden syntyyn vaikuttavat monet eri seikat mm. aiemmin suvussa ilmenneet monisikiöraskaudet eli perinnöllisyys, erityisesti äidin puolen suvussa. Niin sanottu Hellinin sääntö kertoo ihmisellä kak...
Huom! Projekti on keskeneräinen ja sitä päivitetään kokoajan Kun lisäät henkilön profiiliin, niin varmista myös talo missä hän on asunut ja lisää henkilö myös talolistaan. Projekti perustettu 30.12.2019 / Mirja Mappes LEHTOKYLÄN TALOT JA ASUKKAAT ENNEN SOTIA Talot nro 33, 34 ja 35 sijaitsivat Telkkälän kylässä, mutta kuuluivat Lehtokylän koulupiiriin. 1. Matti Yrjönpoika Kuhanen , He...
Suomelle kuuluessaan Parkkila kuului Kyyrölän kuntaan vuoteen 1934 asti ja tämän jälkeen Muolaan kuntaan.Parkkila sijaitsi Muolaan kunnan keskiosassa Yskjärven länsipuolella ja se oli eteläisin entisen Kyyrölän kunnan kylistä. Kylästä oli matkaa Kyyrölän kirkonkylään noin neljä kilometriä ja Muolaan kirkonkylään noin seitsemän kilometriä. Parkkilan naapurikyliä olivat pohjoisessa Kyyrölä, idäss...
Ylämaa oli Muolaan Lehtokylän koulupiirin alueella sijainneiden Lehtokylän, Jaarilan, Kallaisten, Heimalan, Selolan, Pihkalan ja Sakkalilan kylien yhteisnimitys. Ylämaa käsitti Muolaan kaakkoisosan Valkjärven ja Kivennavan rajalta. Ylämaan naapurikyliä olivat Muolaan puolella lännessä Karhula, Hanttula ja Telkkälä, Valkjärven puolella idässä Hiiselkä ja Tarpila sekä Kivennavan puolella etelässä...
Kylä sijaitsi Muolaanjärven luoteisrannalla noin 20 kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta länteen ja noin 35 kilometriä Viipurista kaakkoon. Ylä-Hotokan naapurikyliä olivat idässä Hotokka ja lännessä Leipäsuo. Lisäksi kylä rajoittui etelässä Valtion omistamaan Pällilän kruununpuistoon ja pohjoisessa kylän erotti naapurikunnan Heinjoen rajasta Määttälän kylän ulkopalsta.Ylä-Hotokan kyl...