Please wait.
loading...
Muolaan (Karjalankannas) paikkakuntaprojekti Muolaan ja lähialueen sukututkimusprojekti. Rekisteröidy paikkakuntaprojektin lisäksi suurempaan kokonaisuuteen, koko Suomen ja Karjalan sukupuuta rakentavaan Suomi ja Karjala -projektiin , sekä soveltuviin kyläprojekteihin ). Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin . Rekisteröydy myös Karjalankannak...
Kangaspelto sijaitsi Suomelle kuuluessaan Muolaan kunnan pohjoisosassa ja se oli pohjoisin lakkautetun Kyyrölän kylistä. Kylästä oli matkaa Kyyrölän kirkonkylään noin kahdeksan kilometriä ja Muolaan kirkonkylään noin 11 kilometriä. Kangaspellon naapurikyliä olivat idässä Ylä-Kuusaa, etelässä Sudenoja, Kyyrölä ja Tervola sekä lännessä Muolaankylä. Lisäksi kylän pohjoiskärki ulottui Heinjoen Kopr...
Koirala sijaitsee Muolaan itäosassa aivan kirkonkylän Kirkkorannan pohjoispuolella, jonne oli matkaa noin kaksi kilometriä. Koiralan naapurikyliä olivat lännessä Paakeli, pohjoisessa Ala-Kuusaa ja Peippola, idässä Kannila sekä etelässä Turulila ja Kyyrölä. Vuonna 1936 Koiralan pinta-ala oli 8,85 neliökilometriä, josta oli peltoa 258,02 hehtaaria, niittyä 13,01 hehtaaria ja metsää 612,69 hehtaar...
Harvolan kylä sijaitsi Yskjärven etelärannalla noin viisi kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta etelään. Harvolan naapurikyliä olivat idässä Vesikkala, etelässä Soittola ja Ilola ja lännessä Sormula. Nykyisin kylä on asumaton, eikä sillä ole asutusnimeä.Harvolan kylän alue käsitti pohjois-etelä suunnassa pitkämäisen alueen, joka oli noin seitsemän kilometriä pitkä, mutta leveimmillään...
Suomelle kuuluessaan Punnus sijaitsi Muolaan koillisosassa Äyräpään ja Valkjärven kuntien rajoilla noin kuusi kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta itään. Punnus oli Muolaan suurin kylä. Punnuksen keskellä, osittain Peikolan rajalla oli pieni Sokialan kylä, jonka asutus liittyi Punnuksen kyläkeskustaan. Punnuksen naapurikyliä Muolaan puolella olivat lännessä Ylä-Kuusaa, Peippola, Peik...
Kannilan kylä sijaitsi Kirkkojärven pohjoispäässä noin kolme kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta pohjoiseen. Kannilan naapurikyliä olivat pohjoisessa Ala-Kuusaa ja Peippola, idässä ja etelässä Peikola sekä lännessä Koirala. Nykyisin kylä on asumaton eikä sillä ole venäläistä asutusnimeä.Vuonna 1936 Kannilan kylän pinta-ala oli 3,43 neliökilometriä, josta oli peltoa 127 hehtaaria, ni...
Sormula sijaitsi Muolaan eteläosassa noin seitsemän kilometriä kirkonkylästä Kirkkorannasta etelään. Sen naapurikyliä olivat lännessä Parkkila ja Lavola, etelässä Ilola ja idässä Harvola. Vuonna 1936 Sormulan pinta-ala oli 20,68 neliökilometriä, josta oli peltoa 434 hehtaaria, niittyä 35 hehtaaria ja metsää 1 566 hehtaaria.Sormulan kylän etelä- ja keskiosat olivat pääasiassa metsää ja suota ja ...
Monisikiöraskaudella eli monikkoraskaudella tarkoitetaan raskautta, jossa raskaana oleva nainen kantaa kohdussaan useampaa kuin yhtä sikiötä kerralla, yleensä kahta sikiötä eli kaksosia. Monisikiöraskauden syntyyn vaikuttavat monet eri seikat mm. aiemmin suvussa ilmenneet monisikiöraskaudet eli perinnöllisyys, erityisesti äidin puolen suvussa. Niin sanottu Hellinin sääntö kertoo ihmisellä kak...
Suomelle kuuluessaan Ylä-Kuusaa sijaitsi Muolaan pohjoisosassa noin yhdeksän kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta pohjoiseen. Ylä-Kuusaa oli Muolaan kolmanneksi suurin kylä.Ylä-Kuusaan keskellä oli pieni Määttälän kylä, jonka asutus liittyi Ylä-Kuusaan kyläkeskustaan. Ylä-Kuusaan naapurikyliä olivat lännessä Kangaspelto ja Sudenoja sekä Heinjoen kunnan puolella Koprala, etelässä Paak...
Kirkkoranta sijaitsee Muolaan itäosassa. Sen naapurikyliä olivat pohjoisessa ja lännessä Turulila, idässä Kirkkojärven toisella puolella Peikola ja Telkkälä sekä etelässä Hattula ja Pällilä. Kylästä johti maantiet Pällilän kautta Kyyrölään kantatie 63, Lehtokylään sekä Kuusaan kautta kantatie 62 ja Äyräpään kirkonkylään Pölläkkälään. Vuonna 1936 Kirkkorannan pinta-ala oli kolme neliökilometriä,...
Vihola sijaitsi Suomelle kuuluessaan Muolaan kunnan keskiosassa Muolaanjärven itärannalla noin 10 kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta länteen. Viholan naapurikyliä olivat pohjoisessa Oinala, idässä Kyyrölä ja Parkkila, etelässä Lavola sekä lännessä Muolaanjärven toisella puolella Taaperniemi ja Keskikylään kuuluneet Norkkola, Jääskelä, Pyykkölä ja Orola. Viholaan kuului myös erillin...
Määttälän kylä sijaitsi Muolaan pohjoisosassa noin yhdeksän kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta pohjoiseen. Kylä sijaitsi Ylä-Kuusaan keskellä, jonka asutus liittyi Ylä-Kuusaan kyläkeskustaan.Ylä-Kuusaan naapurikyliä olivat lännessä Kangaspelto ja Sudenoja sekä Heinjoen kunnan puolella Koprala, etelässä Paakeli, Ala-Kuusaa ja Peippola, idässä Punnus ja pohjoisessa Äyräpään kunnan pu...
Mälkölä oli Suomelle kuuluessaan osa Äyräpään kuntaa. Se sijaitsi Äyräpään eteläosassa Muolaan vastaisella rajalla. Mälkölän naapurikyliä olivat pohjoisessa Pölläkkälä ja Kaukila sekä Muolaan puolella Moiniemi. Mälkölän kylä jakaantui kahteen osaan: varsinaiseen Mälkölään ja Salmenkaitajoen varrella sijainneeseen Salo-Mälkölään. Ennen Äyräpään kunnan muodostamista vuonna 1925 Mälkölä kuului Muo...
Paakkola oli Suomelle kuuluessaan osa Äyräpään kuntaa. Se sijaitsi Äyräpään pohjoisosassa Vuoksen etelärannalla Heinjoen ja Vuoksenrannan kuntien vastaisella rajalla. Paakkolan naapurikyliä Äyräpään alueella olivat idässä Vuosalmi, etelässä Pölläkkälä, Kaukila ja Rahkola. Ennen Äyräpään kunnan muodostamista vuonna 1925 Paakkola kuului Muolaan kuntaan.Suomelle kuuluessaan Paakkolan kylä käsitti ...
Suomeen kuuluessaan Pällilä sijaitsi Muolaan keskiosassa aivan kirkonkylän Kirkkorannan eteläpuolella, jonne oli matkaa noin kaksi kilometriä. Pällilän naapurikyliä olivat lännessä Kyyrölä, etelässä Leirilä, idässä Hattula ja pohjoisessa Kirkkoranta ja Turulila.Pällilän pohjoisosan kautta kulki maantie Kyyrölästä Muolaan kirkonkylään. Pällilän hovin kohdalla tästä maantiestä erkani kylätie etel...
Vuosalmi oli pinta-alaltaan Äyräpään kunnan suurin kylä ja se käsitti Vuoksen muusta Äyräpäästä erottaman kunnan koillisosan. Vuosalmi rajoittui pohjoisessa Vuoksenrannan kuntaan, idässä Vuokselan kuntaan, etelässä Äyräpään kirkonkylään Pölläkkälään ja lännessä Paakkolan kylään. Laajan kylän pinta-ala oli 57,3 km² ja sillä oli pituutta 15 kilometriä. Vuonna 1939 kylässä oli noin 1 000 asukasta....
Ala-Kuusaa sijaitsi Muolaan pohjoisosassa noin kahdeksan kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta pohjoiseen. Ala-Kuusaan naapurikyliä olivat lännessä ja pohjoisessa Ylä-Kuusaa, idässä Peippola ja etelässä Koirala. Vuonna 1936 Ala-Kuusaan pinta-ala oli 7,85 neliökilometriä, josta oli peltoa 305 hehtaaria, niittyä kahdeksan hehtaaria ja metsää 466 hehtaaria. Ala-Kuusaan halki kulki maanti...
Peippola oli kylä Muolaan kunnan pohjoisosassa. Kylä sijaitsi Kannilanjoen itäpuolella noin seitsemän kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta pohjoiseen. Sen naapurikyliä olivat lännessä Kannilanjoen toisella puolella Ala-Kuusaa, pohjoisessa Ylä-Kuusaa, idässä Punnus ja etelässä Peikola, Kannila ja Koirala.Peippolan ja Ylä-Kuusaan rajalla kulki maantie Ylä-Kuusaasta Kantatie 62. Maantie...
Lattulan pikkukylä sijaitsi Hattulan kylän eteläpuolella ja kuului Hattulan koulupiiriin. Kylä sijaitsi Kirkkojärven länsirannalla aivan Muolaan kirkonkylän Kirkkorannan eteläpuolella, jonne oli matkaa noin kolme kilometriä. Hattulan naapurikyliä olivat idässä Kirkkojärven toisella puolella Telkkälä, etelässä Retukylä, lännessä Kurkela, Heikkilä, Leirilä ja Pällilä sekä pohjoisessa kirkonkylä K...
Hattulan koulupiiriin kuuluivat Hattulan eteläpuolella sijainneet Retukylän ja Lattulan pikkukylät. Kylä sijaitsi Kirkkojärven länsirannalla aivan Muolaan kirkonkylän Kirkkorannan eteläpuolella, jonne oli matkaa noin kolme kilometriä. Hattulan naapurikyliä olivat idässä Kirkkojärven toisella puolella Telkkälä, etelässä Retukylä, lännessä Kurkela, Heikkilä, Leirilä ja Pällilä sekä pohjoisessa ki...
Muolaankylä sijaitsi Suomelle kuuluessaan Muolaan kunnan pohjoisosassa Muolaanjärven pohjoisrannalla noin 13 kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta luoteeseen. Muolaankylän naapurikyliä olivat idässä Kangaspelto ja lännessä Hotokka, joiden lisäksi kylän pohjoispuolella oli Kuusaan ja Määttälän metsäpalstoja, jotka erottivat Muolaankylä Heinjoen kunnan Kopralan kylästä.Muolaankylän halk...
Nurmii oli yhteisnimitys Kurkelan, Heikkilän ja Leirilän pikkukylille. Nurmii sijaitsi Yskjärven itärannalla noin viisi kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta etelään. Nurmiin naapurikyliä olivat pohjoisessa Pällilä, idässä Hattula, Retukylä ja Lattula sekä etelässä Vesikkala. Nykyisin Nurmiin alueen kylillä ei ole omaa asutusnimeä ja ne ovat pääasiassa asumattomia. Pällilän nykyasutus...
Saustala oli yhteisnimitys Myhkyrilän, Oravalan ja Saavolan pikkukylille.Saustala sijaitsi Valkjärven rajalla noin seitsemän kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta itään. Saustalan naapurikyliä olivat Muolaan puolella lännessä Himala ja Telkkälä sekä Valkjärven puolella etelässä Pentsilä ja idässä Kuuppola. Saustalan kylistä Saavola käsitti Punnusjärven ranta-alueen, Myhkyrilä Telkkälä...
Oinalan kylä sijaitsi Muolaanjärven itärannalla noin 10 kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta länteen. Oinalan naapurikyliä olivat pohjoisessa Tervola, idässä Kyyrölä, etelässä Vihola ja lännessä Muolaanjärven toisella puolella Taaperniemi.Oinalan kylän pinta-ala oli vuonna 1936 14,12 neliökilometriä, josta oli peltoa 259 hehtaaria, niittyä 11 hehtaaria ja metsää 1 143 hehtaaria. Kylä...
Hotokka sijaitsi Suomelle kuuluessaan Muolaan kunnan pohjoisosassa Muolaanjärven pohjoisrannalla noin 17 kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta luoteeseen. Hotokan naapurikyliä olivat idässä Muolaankylä ja lännessä Ylä-Hotokka, joiden lisäksi kylän pohjoispuolella Kuusaan ja Määttälän metsäpalstoja, jotka erottivat Hotokon Heinjoen kunnan rajasta.Hotokan halki kulki kantatie 63 Viipuri...