Follow
Sivusto on rakenteilla.
Hömmön kyläprojekti
Valitse Toiminnot > Liity projektiin.
Kun liittymispyyntösi on hyväksytty, voit liittää profiileja tähän projektiin.
Hömmön kylää ei oikeastaan koskaan ole ollut olemassa, vaan se laaja alue Hiitolan pitäjän luoteisosassa, mikä sijaitsee Törisevältä Simpeleelle kulkevan ns. Selkätien kahta puolen rajoittuen luoteessa Simpeleen ja Parikkalan rajaan, koillisessa Kokkolanjokeen, kaakossa(Törisevän ja Sikomäen kohdalla) Hiitola-Ilmee -maantiehen sekä lounaassa Virmutjokeen ja Ilmeen rajalinjaan, on vapaasti ottaen kaikki Hömmöä, ja 1930-luvulla se muodosti Hömmön koulupiirin. Alue on siis luode-kaakko -suunnassa noin 10 km pitkä ja koillinen-lounas -suunnassa noin 4-5 km leveä, lähes suunnikkaan muotoinen Kokkolanjoen ja Virmutjoen välinen alue, minkä läpi Selkätie kulki. Hömmön alue koostui Mustolan, Hännilän, Tounaan, Tiurulan, Huiskonniemen, Haapalahden, Ulaskanniemen, Pohjiin, Kylälahden, Kyläjärven ja Uudenkylän salopalstoista, joilla alkuan oli vain mainittujen kylien karjamajoja ja kesätupia, mutta viime vuosisadan loppupuolelta lähtien siellä oli myös vakinaista asutusta, kun joko rantakyläläiset itse tai ne, joille he möivät palstojaan, asettuivat asumaan sinne pysyvästi.
Kun Hömmön alue oli näin laaja, on luonnollista, että asutus oli ryhmittynyt useammaksi rykelmäksi, mitkä saivat nimityksensä yleensä paikannimen mukaan. varsinainen Hömmö sijaitsi alueen läntisimmässä sopessa, Ilmeen ja Simpeleen rajojen nurkkauksessa siten, että hömmöläisten tilukset rajoittuivat Virmutjoella Ilmeeseen ja luoteisella maarajalla Simpeleeseen. Hömmön ryhmästä Torisevalle päin mentäessä olivat merkittävimmät asutusryhmät Pitkämäki, Kepo-oja, Vaahervaara, Niinivaara, Portinhoikka ja Kuosmaoja. Sana hömmö sinänsä merkitsi karjalaisessa kielenkäytössä deskriptiivistä partikkelia, kun sanottiin, että jonkun suu oli hömmössä, jolloin se oli hyvästä mielestä hiljaisessa, puoliavoimessa naurussa tai väänti pahasta mielestä itkua, tahi kun sanottiin esimerkiksi arvoituksessa: mikä se on, kun karvanen avataan hömmölleen ja paljas pistetään sisään taikka (verbinä) karvanen hömmötetään ja paljas pistetään sisään (=karvakinnas tai -rukkanen, johon paljas käsi pistetään)?
Kirkonkirjojen mukaan vanhan Hömmön paikalla on alkuaan ollut vain yksi Hömmö-niminen Mustolan kylään kuulunut talo.
Hömmön alue koostui Mustolan, Hännilän, Tounaan, Tiurulan, Huiskonniemen, Haapalahden, Ulaskanniemen, Pohjiin, Kylälahden, Kyläjärven ja Uudenkylän salopalstoista, joilla alkuan oli vain mainittujen kylien karjamajoja ja kesätupia, mutta viime vuosisadan loppupuolelta lähtien siellä oli myös vakinaista asutusta, kun joko rantakyläläiset itse tai ne, joille he möivät palstojaan, asettuivat asumaan sinne pysyvästi.
Sittemmin, viime vuosisadan loppupuolella, taloja oli jo kolme, mitkä kaikki olivat Kontiaisia, mutta yksi näistä taloista joutui avioliiton kautta Savosta päin tulleelle Jussi Voutilaiselle, josta syystä talo sai nimen Voutilainen, toinen talo joutui oston kautta Parikkalasta tulleelle Juhana Tanskaselle ja sai nimen Tanskanen, mutta kolmas Kontiaisen taloista jäi Pekka Kontiaiselle ja hänen veljelleen Martille.
Tarkempi kuvaus Hiitola-Säätiön ylläpitämät Hiitola sivut, Hömmö
Hiitolan kylähistoria, Iivar Kemppinen s.210-225, , 1972
Talot Hiitolan rippikirjassa 1871-1880
Hiitola rippikirjat 1871-1880.
Hiitolan seurakunnan arkisto - I Aa:12 Rippikirjat, Kirkkoherran virkatalo, kappalaisen virkatalo, Asila - Kuoksjärvi 1871-1880; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_aineisto.html?id=1203387294 / Viitattu 22.7.2023
Hiitolan seurakunnan arkisto - I Aa:13 Rippikirjat, Kyläjärvi - Veijala 1871-1880; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_aineisto.html?id=1203398608 / Viitattu 22.7.2023
Hiitolan kyläprojekteja
Kylät ja asutusalueet ennen sotia
A
Alakokkola Asila
H
Haapalahti Haukkavaara Heponiemi Hiitolankylä Huiskoniemi Hännilä Hömmö
I
Ikala Itula Ivankoski
K
Kavonsalmi Kilpola Kirkonkylä Kopsala Koukunniemi Kuoksjärvi Kyläjärvi Kylälahti
L
Laurola Lipola
M
Marjakoski Mustola
N
Nehvola
P
Piimälä Pohjii Pukinniemi Päijälä
R
Raivattala
S
Salokilpola Siisiönmäki Sirsjärvi
T
Telkinniemi Tenhola Tiurula Tounaa Tujula
U
Ulaskanniemi Unkola Uusikylä
V
Waavoja Valtola Veijala
Y
Yläkokkola
Lähteet:
- Hiitola-Säätiön ylläpitämät Hiitola sivut http://www.hiitola.fi/?sivu=etusivu
- Kylät http://www.hiitola.fi/?sivu=asuminen_kylat_kuvaus
- Hiitolan kylähistoria, Iivar Kemppinen, 1972
- Kurkijoen kihlakunnan historia: Hiitola - Kurkijoki - Lumivaara - Jaakkima; Erkki Kuujo, Toivo Immonen, Eino Puramo, 1958
- Henkilöhakemisto Kurkijoen kihlakunnan historian osiin I-II-III Laatinut Ville Laakso: Copyright 1993, 1998, 2003 http://www.kurkijoki.fi/historia/kuhiheha.html#t_
- Wikipedia Hiitola https://fi.wikipedia.org/wiki/Hiitola