Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Kylä Tounaa, Hiitola

« Back to Projects Dashboard

Sivusto on rakenteilla.

  • Historia
  • Maisema
  • Kulkuyhteydet
  • Elinkeinot
  • Asukkaat
  • Talot

Tounaa oli aito saaristokylä aavan Laatokan tuntumassa Kilpolan pohjoisimman saaren koilliskulmassa. Kylä oli lähes suunnikkaan muotoinen, kooltaan 2 x 4 km ja pituussuunta oli luoteesta kaakkoon. Pohjois-koillisessa kylä rajoittui Tounaan salmeen, minkä takana Naismeren toisella puolella oli Kurkijoen saaristoa; idässä oli aava Laatokka, etelässä Kilpolan kylän ja lännessä Haapalahden kylän maaraja.

Tounaa, touna, merkitsee vanhassa kielenkäytössä pientä, vähäistä, rahtua, hiukkaa. Voitiin esim. sanoa vihaisesti: "Et saa tounaakaan !" Jos tällä pienen ja vähäisen käsitteellä on mitään osuutta Tounaan kylän nimessä, niin se on varmaan hyvin vanhalta ajalta, jolloin Tounaa korkeine mäkineen ja vuorineen muodosti mantereen rinnalla pikkuruisen saaritounan, missä jo kivikauden karjalainen asui ja kalasteli. Kaikessa tapauksessa näyttää siltä, että paikannimenä Tounaa on vanhempaa perua kuin Kilpola, sillä ylämaassa, mm. Ilmeellä, Kilpolan saariston korkea pohjoinen saari tunnettiin juuri Tounaan saarena.

Tounaa, Haapalahti ja Kilpola säilyivät mantereesta eristettynä saarivaltakuntana vuoden 1910 tienoille asti, jolloin Uitonsalmeen saatiin lossi helpottamaan saarelaisten liikennettä. Siihen asti oli jokainen saanut huolehtia itse parhaansa mukaan mantereelle pääsystään. Vuonna 1917 valmistui salmeen puinen ajosilta ja vuoden 1933 tienoilla maapenkereillä varustettu kivisilta, kuten Haapalahden kylän kohdalla on mainittu. Mutta jo ennen näitä molempia siltoja lohkottiin ja rakennettiin Uitonsalmelta Tounaan kylään vievä 5,2 km pitkä kylätie Viipurin läänin kuvernöörin 5. kesäkuuta 1906 tekemän päätöksen nojalla.

Tounaan kylän keskusta oli Tounaanlammen päässä. Siitä oli Uitonsalmelle matkaa 4� km. Hiitolan asemalle siitä oli matkaa noin 16 km ja vesitse Kurkijoen Lopottiin noin 10 km. Tounaan posti tuli Laurolaan; sinne oli matkaa 8 km. Sieltä posti tuotiin Tounaaseen kolme kertaa viikossa. Laurolassa, postipaikassa, oli myös lähin puhelin.

Tounaan kylään kuuluivat Kilpolan pohjoisen pääsaaren lisäksi mm. seuraavat huomattavammat Tounaan salmen saaret: Väiväre, Kurkkosaari, Kiersaari, Sikosaari, Ruissaari, Käslinna, Laakiensaari, Vilkamainen, Lassaari ja Oitsuonsaari sekä aavan Laatokan suulla Ristiniemessä puuton Kurrinkeko. Lahtia oli kylän rannikolla Salmensuu, Pölkänlahti, Parlahti, Virosie, Ristiniemnlahti ja Oitsuonlahti. Korkeimmat paikat olivat Ihalanvuori, Sontionvuori ja Linnamäki. Kylän länsiosassa oli laaksonpainanne, minkä pohjalla olivat lammet Sailampi, Tounaanlampi ja Pikkulampi. Niiden läpi virtasi pieni Tounaanjoki Oitsuonlahteen.

(tekstiä voi muokata)

Talot Touna

1. Leskelä

2. Autionmäki

3. Niiva

4. Alakylä

5. Savilampi

6. Sillanpää

7. Jakosenpelto

8. Kulokumpu

9. Juoponmäki

http://www.sukuhistoria.fi/wiki/index.php/Hiitola

Lähteet: