Follow
Sivusto on rakenteilla.
- Historia
- Maisema
- Kulkuyhteydet
- Elinkeinot
- Asukkaat
- Talot
Ulaskanniemi oli uloimpana kärkenä siinä niemekkeessä, mikä edellä on mainittu Tujulan yhteydessä ja jossa olivat Piimälän, Laurolan ja Tujulankin kylät. Ulaskanniemen vastapäätä, runsaan puoli kilometriä leveän salmen lounaispuolella oli Kilpolan pohjoisin ja suurin saari. Hiitolan asemalta oli Ulaskanniemeen matkaa noin 15 km. Tie kulki Sahakosken, Paksujalan ja Tiurulan kautta Suokantaan ja siitä edelleen Kilpolan tietä Uitonsalmelle, mistä lähti kylätie Ulaskanniemeen.
Kylän nimen, Ulaskanniemi, voisi ajatella johtuvan tienoon vedellisestä elementistä, sillä ulas, ulaska, merkitsee vanhastaan tulvavettä, uhkua, uhkuavantoa, mutta todennäköisempää on, että se liittyy venäläiseen Valassi ja kreikkalaiseen Blasios -nimeen sen deminutiiviseen Ulassu, Vlaska, Ulaska -muotoon.
Peltojen viljely, heinänteko ja elonkorjuu, karjanhoito sekä voin valmistus ja maitotalous olivat samat kuin muallakin Hiitolassa. Samoin oli ansiotöiden laita. Venäjällä käytiin säännöllisesti työssä ennen Suomen itsenäistymistä; käytiin kyntämässä, viljan leikkuussa ja puinnissa sekä maaslitsan ajossa. Venäjälle vietiin myös karjaa ja muuta kauppatavaraa. Karjan ajajat kulkivat matkat edestakaisin jalkaisin
(tekstiä voi muokata)
- Hiitolan kylähistoria, s. 400-403, Iivar Kemppinen, 1972
- Tarkempi kuvaus Hiitola-Säätiön ylläpitämät Hiitola sivut, kylät http://www.hiitola.fi/?sivu=kylat_39_text
Ulaskanniemi
1. Warjus
2. Lekkerinmäki
http://www.sukuhistoria.fi/wiki/index.php/Hiitola
Lähteet:
- Hiitola-Säätiön ylläpitämät Hiitola sivut http://www.hiitola.fi/?sivu=etusivu
- Kylät http://www.hiitola.fi/?sivu=asuminen_kylat_kuvaus
- Hiitolan kylähistoria, Iivar Kemppinen, 1972
- Kurkijoen kihlakunnan historia: Hiitola - Kurkijoki - Lumivaara - Jaakkima; Erkki Kuujo, Toivo Immonen, Eino Puramo, 1958
- Henkilöhakemisto Kurkijoen kihlakunnan historian osiin I-II-III Laatinut Ville Laakso: Copyright 1993, 1998, 2003 http://www.kurkijoki.fi/historia/kuhiheha.html#t_
- Wikipedia Hiitola https://fi.wikipedia.org/wiki/Hiitola
Sivusto on rakenteilla.
Ulaskaniemen kyläprojekti
Valitse Toiminnot > Liity projektiin.
Kun liittymispyyntösi on hyväksytty, voit liittää profiileja tähän projektiin.
Ulaskanniemi oli uloimpana kärkenä siinä niemekkeessä, mikä edellä on mainittu Tujulan yhteydessä ja jossa olivat Piimälän, Laurolan ja Tujulankin kylät. Ulaskanniemen vastapäätä, runsaan puoli kilometriä leveän salmen lounaispuolella oli Kilpolan pohjoisin ja suurin saari. Hiitolan asemalta oli Ulaskanniemeen matkaa noin 15 km. Tie kulki Sahakosken, Paksujalan ja Tiurulan kautta Suokantaan ja siitä edelleen Kilpolan tietä Uitonsalmelle, mistä lähti kylätie Ulaskanniemeen.
Kylän nimen, Ulaskanniemi, voisi ajatella johtuvan tienoon vedellisestä elementistä, sillä ulas, ulaska, merkitsee vanhastaan tulvavettä, uhkua, uhkuavantoa, mutta todennäköisempää on, että se liittyy venäläiseen Valassi ja kreikkalaiseen Blasios -nimeen sen deminutiiviseen Ulassu, Vlaska, Ulaska -muotoon.
Peltojen viljely, heinänteko ja elonkorjuu, karjanhoito sekä voin valmistus ja maitotalous olivat samat kuin muallakin Hiitolassa. Samoin oli ansiotöiden laita. Venäjällä käytiin säännöllisesti työssä ennen Suomen itsenäistymistä; käytiin kyntämässä, viljan leikkuussa ja puinnissa sekä maaslitsan ajossa. Venäjälle vietiin myös karjaa ja muuta kauppatavaraa. Karjan ajajat kulkivat matkat edestakaisin jalkaisin
- Hiitolan kylähistoria, s. 400-403, Iivar Kemppinen, 1972
- Tarkempi kuvaus Hiitola-Säätiön ylläpitämät Hiitola sivut, kylät http://www.hiitola.fi/?sivu=kylat_39_text
Ulaskanniemen kantataloja
Kirjoitusasu ja -järjestys vuoden 1875 maakirjan mukainen.
- Warjus
- Lekkerinmäki
Hiitolan pitäjäsivut, Ulaskaniemi
Iivar Kemppinen (1972): Hiitolan kylähistoria, s. 400-403
SSHY DigiWiki
Talot Hiitolan rippikirjassa 1871-1880
Hiitola rippikirjat 1871-1880
Hiitolan seurakunnan arkisto - I Aa:12 Rippikirjat, Kirkkoherran virkatalo, kappalaisen virkatalo, Asila - Kuoksjärvi 1871-1880; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_aineisto.html?id=1203387294 / Viitattu 29.7.2023
Hiitolan seurakunnan arkisto - I Aa:13 Rippikirjat, Kyläjärvi - Veijala 1871-1880; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_aineisto.html?id=1203398608 / Viitattu 22.7.2023
Hiitolan kyläprojekteja
Kylät ja asutusalueet ennen sotia
A
Alakokkola Asila
H
Haapalahti Haukkavaara Heponiemi Hiitolankylä Huiskoniemi Hännilä Hömmö
I
Ikala Itula Ivankoski
K
Kavonsalmi Kilpola Kirkonkylä Kopsala Koukunniemi Kuoksjärvi Kyläjärvi Kylälahti
L
Laurola Lipola
M
Marjakoski Mustola
N
Nehvola
P
Piimälä Pohjii Pohjii Pukinniemi Päijälä
R
Raivattala
S
Salokilpola Siisiönmäki Sirsjärvi
T
Telkinniemi Tenhola Tiurula Tounaa Tujula
U
Ulaskanniemi Unkola Uusikylä
V
Vaavoja Valtola Veijala
Y
Yläkokkola
SSHY, DigiWiki, paikkakunnat, Hiitola
Lähteet:
- Hiitola-Säätiön ylläpitämät Hiitola sivut http://www.hiitola.fi/?sivu=etusivu
- Kylät http://www.hiitola.fi/?sivu=asuminen_kylat_kuvaus
- Hiitolan kylähistoria, Iivar Kemppinen, 1972
- Kurkijoen kihlakunnan historia: Hiitola - Kurkijoki - Lumivaara - Jaakkima; Erkki Kuujo, Toivo Immonen, Eino Puramo, 1958
- Henkilöhakemisto Kurkijoen kihlakunnan historian osiin I-II-III Laatinut Ville Laakso: Copyright 1993, 1998, 2003 http://www.kurkijoki.fi/historia/kuhiheha.html#t_
- Wikipedia Hiitola https://fi.wikipedia.org/wiki/Hiitola
Sivusto on rakenteilla.
- Historia
- Maisema
- Kulkuyhteydet
- Elinkeinot
- Asukkaat
- Talot
Ulaskanniemi oli uloimpana kärkenä siinä niemekkeessä, mikä edellä on mainittu Tujulan yhteydessä ja jossa olivat Piimälän, Laurolan ja Tujulankin kylät. Ulaskanniemen vastapäätä, runsaan puoli kilometriä leveän salmen lounaispuolella oli Kilpolan pohjoisin ja suurin saari. Hiitolan asemalta oli Ulaskanniemeen matkaa noin 15 km. Tie kulki Sahakosken, Paksujalan ja Tiurulan kautta Suokantaan ja siitä edelleen Kilpolan tietä Uitonsalmelle, mistä lähti kylätie Ulaskanniemeen.
Kylän nimen, Ulaskanniemi, voisi ajatella johtuvan tienoon vedellisestä elementistä, sillä ulas, ulaska, merkitsee vanhastaan tulvavettä, uhkua, uhkuavantoa, mutta todennäköisempää on, että se liittyy venäläiseen Valassi ja kreikkalaiseen Blasios -nimeen sen deminutiiviseen Ulassu, Vlaska, Ulaska -muotoon.
Peltojen viljely, heinänteko ja elonkorjuu, karjanhoito sekä voin valmistus ja maitotalous olivat samat kuin muallakin Hiitolassa. Samoin oli ansiotöiden laita. Venäjällä käytiin säännöllisesti työssä ennen Suomen itsenäistymistä; käytiin kyntämässä, viljan leikkuussa ja puinnissa sekä maaslitsan ajossa. Venäjälle vietiin myös karjaa ja muuta kauppatavaraa. Karjan ajajat kulkivat matkat edestakaisin jalkaisin
(tekstiä voi muokata)
- Hiitolan kylähistoria, s. 400-403, Iivar Kemppinen, 1972
- Tarkempi kuvaus Hiitola-Säätiön ylläpitämät Hiitola sivut, kylät http://www.hiitola.fi/?sivu=kylat_39_text
Ulaskanniemi
1. Warjus
2. Lekkerinmäki
http://www.sukuhistoria.fi/wiki/index.php/Hiitola
Lähteet:
- Hiitola-Säätiön ylläpitämät Hiitola sivut http://www.hiitola.fi/?sivu=etusivu
- Kylät http://www.hiitola.fi/?sivu=asuminen_kylat_kuvaus
- Hiitolan kylähistoria, Iivar Kemppinen, 1972
- Kurkijoen kihlakunnan historia: Hiitola - Kurkijoki - Lumivaara - Jaakkima; Erkki Kuujo, Toivo Immonen, Eino Puramo, 1958
- Henkilöhakemisto Kurkijoen kihlakunnan historian osiin I-II-III Laatinut Ville Laakso: Copyright 1993, 1998, 2003 http://www.kurkijoki.fi/historia/kuhiheha.html#t_
- Wikipedia Hiitola https://fi.wikipedia.org/wiki/Hiitola