Please wait.
loading...
Tervetuloa tutustumaan Jyväskylän maalaiskuntaan! =Jyväskylän maalaiskunta muodostui vuonna 1865, kun kunnallisasetus astui voimaan. Siinä määrättiin maallisten asioiden hoidon siirtämisestä maalaiskuntien hoitoon maaseudun kirkkopitäjissä. Jyväskylän kaupunki perustettiin keskelle maalaiskuntaa, kaupungin kasvaessa sen maan tarve kasvoi ja maalaiskunta luovutti maita kaupungille. Rajamuutokset...
Tervetuloa tutustumaan Jyväskylän kaupunkiin! Jyväskylän kaupunki -projekti toimiin Paikkakunta Jyväskylä -projektin täydentävänä aliprojektina. Jyväskylän kaupungin perustamista esitti majuri ja tilanomistaja Carl Christian Rosenbröijer vuonna 1823 Laukaan pitäjän kokouksessa. Jyväskylä kaupunki perustettiin 1837 Harjun ja Jyväsjärven väliselle alueelle. Jyväskylän kehityksen kannalta ...
Pihlajaveden Simsiön talonhaltijat -projektin pääsivulle - klikkaa tästä! Simsiön kantatila torppineen muodosti Simsiönkylänä tunnetun kylämäisen yhteisön. Simsiön talon maista oli erotettu 1700- ja 1800-lukujen kuluessa Leppälän (Leppälästä oli erotettu edelleen Laurila), Multamäen ja Vähämäen uudistilat. Alkuperäisestä koostaan pienentynyt Simsiön kantatila torppineen muodosti Simsiönkylän...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Leppälä (RN:o 11) erotettiin uudistaloksi Simsiöstä ennen isoajakoa vuonna 1790. Pihlajaveden vuosien 1788 - 1793 rippikirjaan Leppälä on merkitty Simsiön torpaksi. Talosta on käytetty myös nimeä Leppämäki. Leppälä erotettiin Simsiön talon tyttärelle Liisa Juhontytär Simsiölle . Leppälän ensimmäinen isäntä oli tämän puoliso Abram Heikinpoik...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Leppälän talolle kuuluneen Kaijanahon torpan perustaja oli Kaijanmäen torpparin poika Herman Aleksanterinpoika. Perustamisvuosi oli rippikirjan mukaan 1867. Pihlajaveden kylälehti Aisapuussa julkaistussa tarinassa kerrotaan torpan syntyvaiheista seuraavasti: "Keuruun kirkolta Pihlajaveden pappilaan kulkevan postitien varrella Leppämäen talo...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Laurila (RN:o 11) erotettiin Leppälästä noin vuonna 1800. Myös Laurilan alue on niin ollen alunperin kuulunut Simsiön kantatilan maihin. Talosta on käytetty myös nimeä Laurinmäki. Laurilan ensimmäinen isäntäväki tuli Keuruulta. Ensimmäisen isännän Antti Ristonpoika Laurilan syntyperä on toistaiseksi selvittämättä. Pihlajaveteläisjuurista ve...
(ei aloitettu)
Sällinlahti (RN:o 4) on yksi Pihlajaveden vanhimmista taloista. Se perustettiin Lempäälän Ahtialan kylän erämaalle. Talon ensimmäinen isäntä oli Paavo Kolehmainen vuosina 1567 – 1589. Talo oli välillä autiona, kunnes vanha sotamies Klemetti Laurinpoika otti sen haltuunsa noin vuonna 1625. Seuraava isäntä vuodesta 1630 lähtien oli hänen vävynsä Erkki Sipinpoika Takkuinen . Talo on ollut saman Ta...
(ei aloitettu)
Tämän on Paikkakunta Jyväskylää täydentävä Jyväskylän maaseurakunnan papisto -projekti. Papistoluettelo on Suomen Sukututkimusseuran Hiskissä olevan luettelon mukainen. Vaikka projektin nimi on Jyväskylän maaseurakunnan papisto niin projekti käsittää kaikki seurakunnan työntekijät ja luottamushenkilöt. === Projektin sivut === Paikkakunta Jyväskylä Jyväskylän maalaiskunta Jyväskylän kaupunki...
Takaisin Haudankorvan kylään Tervetuloa asuttamaan Kossilaa Tammelan Haudankorvan kylässä! Kossila Tammelan Haudankorvan kylässä oli yksi kylän seitsemästä vanhimmasta talosta. Suomen asutuksen yleisluettelossa ensimmäinen merkintä Kossilasta on vuodelta 1539. Kossilan talo säilytti kylän taloista pisimpään itsenäisyytensä muutosprosessissa, jossa vanha Haudankorvan kylä 1800-luvun kolmanne...
August Jalmari Nieminen (isän isän isä).