Please wait.
loading...
Hattula on Kanta-Hämeen kunta. Tietoa Hattulasta - Kylät ja taajamat - Hattula on Hämeen vanhimpia pitäjiä ainakin vuodesta 1324. Hattulaan on kuulunut myös Tyrvännön kappeli, mainittu jo 1429, joka erotettu omaksi kirkkoherrakunnaksi 1930. Lehijärvellä on ollut vanha seurakunta ainakin 1540-luvulla; tämän Lehijärven tai Ihalemmen seurakunnan toiminta hiipui 1660-luvun loppuun menness...
Please also join us to our discussion group in Facebook: Keski-Suomen, Pirkanmaan ja Hämeen suvut == ===The historical province of Tavastia (Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Häme)===The province has been inhabited since the Stone Age. During the late Middle Ages was agriculture slowly introduced to the northern parts of the province. Northern Tavastia was for a long time a wilderness inhabited by Sami...
Hausjärvi on Kanta-Häme en maakunnan kunta. Hausjärvi on Janakkalan emäseurakuntaan kuulunut kappeli vuodesta 1611. Itsenäinen kirkkoherrakunta vuodesta 1855, mutta sai ensimmäisen kirkkoherransa vasta 1899. Riihimäen rukoushuonekunta perustettiin 1899 ja erotettiin emäseurakunnaksi 1909, toteutui 1922. Muutamat Hausjärven rajakylät käyttivät Nurmijärveen kuuluvaa Hyvinkään rukoushuonekunnan v...
Kalvola on entinen Kanta-Hämeen kunta, joka on vuonna 2009 liitetty osaksi Hämeenlinnaa. Kalvola mainitaan Hattulan kappelina jo 1494. Urjalaan liitettiin 1640-luvun alussa Hakolahti, Perho, Järviö ja Annula (yhteensä 11 taloa). Emäseurakunnaksi 1661. Vielä 1665 siirrettiin Heinuasta kuusi taloa sekä kaksi Tenholan tilaa Hattulaan. - Kapinalliset polttivat kirkon sisällissodassa 25/4 1918, jo...
Janakkala on Kanta-Häme en maakunnan kunta. Janakkala mainitaan kirkkoherrakuntana jo 1431, tosin pitäjänä jo 1341. Loppi mainitaan pitäjänä vuonna 1530, mutta ollut Janakkalan anneksana vuosina 1549 ja 1552 sekä uudestaan Vihdin kappelina oloajan 1558-63 jälkeen aina 1630-luvun alkuun, jolloin erotettiin emäseurakunnaksi. Porvooseen kuulunut Mäntsälän kappeli muodostettiin mm. Janakkalan kyli...
Tervetuloa rakentamaan Hämeenlinnaa asutuksi Genissä! Hämeenlinnan maalaiskunta Hämeenlinnan maalaiskunta (lyhenne Hämeenlinnan mlk, ruots. Tavastehus landskommun) oli Kanta-Hämeessä sijainnut Suomen kunta. Maalaiskunta rajoittui Hämeenlinnaan, Hattulaan, Vanajaan ja Renkoon. Hämeenlinnan mlk perustettiin jo vuonna 1778 erillisenä pitäjänä, kun se erotettiin omaksi maaseurakunnakseen Vanajan...
Tervetuloa rakentamaan Tammelaa asutuksi Genissä! Tammela on Kanta-Hämeen maakunnan kunta. Porttaan vanha kirkkokunta jakaantui vuoden 1500 tienoilla kahtia Someroon ja Tammelaan. Tammelaan on kuulunut Perttulan kappeli, joka oli perustettu 1500-luvulla, tuli emäseurakunnaksi 1893 Ypäjä-nimisenä; samana vuonna jolloin vuodesta 1631 kappelina ollut Jokioinen erotettiin myös Tammelasta. Humppila...
Hauho on entinen Kanta-Häme en maakunnan kunta, 2009 se liitettiin osaksi Hämeenlinnan kaupunkia. Hauho on Hämeen vanhimpia seurakuntia, ensimmäinen asiakirjamerkintä Hauhon seurakunnasta on vuodelta 1329, jolloin hauholaiset kieltäytyivät maksamasta määrättyä neljän valkonahan piispanveroa. Hauho on ollut emäseurakunta, johon ovat kappeliseurakuntina kuuluneet Luopioinen (vuodesta 1693) ja Tu...
Humppila on Kanta-Häme en maakunnan kunta. Tammelaan kuulunut Humppilan kappeli perustettu 1688. Kappalainen oli yhteinen Jokioisten ja Perttulan (myöh. Ypäjän) kanssa vuodesta 1771 vuoteen 1871 saakka, jolloin sai oman kappalaisen. Erotettiin 1893 omaksi kirkkoherrakunnakseen. Lähde Hiski Humppila Humppilan pitäjätason Geni-projekti on aloitettu 16.8.2017. Humppilan asukkaisiin, kyliin pääs...
Renko on entinen Kanta-Häme en maakunnan kunta, 2009 se liitettiin osaksi Hämeenlinnan kaupunkia. on nimistöltään osin germaanista, mm. Renko, Muurila, Waimare, Wiiala, Kutila ja Nevilä. Renko on Vanajaan kuulunut kappeli luultavasti jo 1200-luvulta. Myöskin pitäjänä vuoteen 1536, mutta kuului jo 1552 anneksana Vanajaan. Kappeli sai oman kappalaisen 1700-luvulla. Kappeli joutui Vanajan emäse...
Tervetuloa rakentamaan Lammia asutuksi Genissä! Lammi on entinen Kanta-Häme en maakunnan kunta, 2009 se liitettiin osaksi Hämeenlinnan kaupunkia. Lammin seurakunta on perustettu noin 1410, emäseurakunnaksi 1435. Lammiin on kuulunut myös Kosken kappeli, joka erotettiin 1870 omaksi pitäjäkseen (myöh. Hämeenkoski). Lammin pitäjä annettiin annekseksi Porvoon piispalle 29.8.1740 ja vapautettiin sii...
Jokioinen on Kanta-Häme en maakunnan kunta. Jokioinen perustettiin Tammelan kappeliksi 1631. Kappalainen oli yhteinen Perttulan (myöh. Ypäjä) ja Humppilan kanssa aina vuoteen 1871 saakka. Jokioisten tehtaalla eli kartanon ympärille rakentuneessa tehdasyhteisössä oli vuosina 1805-21 oma saarnaajansa. Emäseurakunnaksi 1892. Lähde Hiski Jokioinen Jokioisten tehdas. Jokioisten kartanolla oli 18...
Vanaja on entinen Kanta-Häme en maakunnan kunta. Itsenäinen seurakunta ainakin jo vuonna 1329, mutta oma kivikirkko jo 1200-luvun puolivälistä. Hämeenlinnan kauppala kuului Vanajaan rakentamisesta 1250 lähtien; kauppalasta tultua kaupunki 1639 erotettiin se omaksi Hämeenlinnan kaupunki- ja maaseurakunnaksi, johon Vanaja sitten yhdistettiin anneksana vuonna 1803. Rengon kappeli on kuulunut Vana...
Loppi on Kanta-Häme en maakunnan kunta. Loppi on perustettu luultavasti katolilaisen ajan loppuajoilla, mainitaan pitäjänä 1530. Oli 1549 ja 1552 Janakkalan anneksana, sittemmin lyhyen aikaa 1558-63 Vihdin kappelina ja oltuaan senjälkeen jonkun aikaa laajempana kirkkopitäjänä, taas Janakkalan anneksana aina 1630-luvun alkuun, jolloin (1632) sai oman kirkkoherran. Vuonna 1922 siirrettiin mm. Ky...
... tekeillä... . Ypäjä ent. Perttula on Kanta-Häme en maakunnan kunta. Nykyisen Ypäjän alue on jakautunut kahteen historialliseen maakuntaan, Hämeeseen ja Satakuntaan. Kylistä on Hämeenlinnan linnaläänin ja siihen kuuluneen Loimon, myöhemmin Portaan hallintopitäjän mukaan rajattuna Perttulan, Kartanon, Varsanojan, Levän ja Palikkalan kylät luettu kuuluviksi Hämeeseen. Kokemäenkartanon linnalä...
Tyrväntö (ruotsiksi myös Tyrvändö) on Kanta-Hämeessä sijainnut entinen Suomen kunta. Se on ollut Hattulan kappelina ainakin vuodesta 1429. Tätä ennen perimätiedon mukaan ollut itsenäinen seurakunta. Emäseurakunnaksi 1906, toteutui 1930. Tyrvännön kunta liitettiin Hattulaan 1971. Samalla seurakuntien taloudet yhdistettin. Kun kirkkoherra jäi eläkkeelle 1979, Tyrvännön seurakunta lakkautettiin. P...
Tuulos on entinen Kanta-Häme en maakunnan kunta, 2009 se liitettiin osaksi Hämeenlinnan kaupunkia. Mainitaan kirkkopitäjänä jo 1400-luvulla. Oma, Pyhä Birgitan nimikkokirkko oli olemassa jo 1400-luvulla. Oli Hauhon kappelina ainakin jo 1540, sai oman kappalaisen 1593. Erotettiin omaksi seurakunnaksi 1882. Lähde Hiski Tuulos Tuulosken pitäjätason Geni-projekti on aloitettu 16.8.2017. Tuulokse...
Tammelan kylä Tammelan kylä on Tammelan pitäjän vanhin kylä, ja se esiintyy asiakirjoissa jo vuonna 1423. Kylää kutsutaan myös kirkonkyläksi, joskin kylän takamaihin kuuluu mm. Marttilan tilan maita Pyhäjärven vastakkaiselta puolelta Riihivalkaman ja Portaan välistä, jotka eivät ole Kirkonkylän alueeseen liitoksissa. Moni tuolla alueella syntynyt kokee kuuluvansa Tammelan kylään, mutta ei kirko...
Forssa on Kanta-Häme en maakunnan kaupunki. Forssa oli pitkään osa Tammelaa, josta Forssan tehdasalue erotettiin eri kirkkoherrakunnaksi vasta 1901, itsenäistyi 1922 ja sai ensimmäisen kirkkoherransa 1923. Tehtaan historiankirjat alkavat vuodesta 1874. Koijärven seurakunta liitettiin 1969 Forssaan (Forssan seurakuntayhtymään) lukuunottamatta Kokon ja Matkun kylää (yhteensä 155 seurakuntalaista...
Tämä projekti on keskeneräinen! Kylä Hikiä, Hausjärvi Kylää, taloja, sukuja Hikiä on Hausjärven kylä, joka on yksi kunnan neljästä taajamasta. Asukkaita on noin 1200. Hausjärven kuntakeskus on Oitti. Hikiän poikki kulkee Riihimäki–Lahti-rata, jolla junia kulkee tunnin välein suuntaansa. Hikiän lähellä on kirkonkylä, jossa sijaitsee Hausjärven kirkko. Hikiässä on myös Karhiin jatkuva harju. H...
Suomen rautatieverkko sai alkunsa Helsinki-Hämeenlinna rataosuuden rakentamisesta. Radanrakentajia varten perustettin Hausjärven kuntaan työasema, joka nimettiin Riihimäeksi. Asemarakennus saatiin vuonna 1868 neljä vuotta rataosuuden valmistumisen jälkeen. Risteysasemaksi Riihimäki muodostui loppuvuodesta 1869, kun Riihimäki-Pietari-radan osuus Lahteen avattiin. Tämä lisäsi taajaman houkuttavuu...
Tammelan seurakunta mainitaan lähteissä ensimmäistä kertaa 1423, ja sen pitkän historian aikana seurakunnassa on työskennellyt ja työskentelee yhä kirkkoherroja, pitäjänapulaisia, kappalaisia, urkureita, urkujen polkijoita, kellonsoittajia, lukkareita, suntioita, haudankaivajia sekä monenlaisia rakennusmiehiä ja nikkareita, sekä pappienn palvelusväkeä. Tämän projektin tavoitteena on koota yht...
Tammelan kylä Hevoniemi on Tammelan pitäjän kylä, joka sijaitsee Pyhäjärven niemessä kirkonkylän vieressä. Hevoniemen Kantatiloja olivat Selkälä, Huusela ja Mansikkaniemen säterin ratsutila. Mansikkaniemi nimenä oli kuvaava, sillä Pyhäjärven niemi on ollut mansikka-aho. Vanha pitäjänmakasiini sijaitsi myös Hevoniemellä ennen kuin se siirrettiin kirkonkylään 1850 luvulla. Lähde: Tammelan kunnan...
Projekti on aloitettu 1.1.2022. Tähän projektiin voi lisätä Suomen sisällissodassa ja sitä seuranneissa tapahtumissa menehtyneitä Jokioisten asukkaita. Projekti näyttää muodostuvan hämmentävän punaiseksi, itse asiassa verenpunaiseksi. Ylivoimaisesti suurin osa näistä menehtyneistä kuului sisällissodan hävinneeseen, ns. punaiseen osapuoleen. Erityisesti kuitenkin hätkähdyttää huomattava eril...