Follow
Helisevän länsirannasta levisivät Matikkalan ja Hauhialan kylän maat.
Hauhialan puolella laski lahden pohjukkaan Sukslammista alkanut, Kirvun ja Suksniittyjen läpi virtaava Kuismanjoki ja pienen matkan päässä siitä Kuhajoki, jota myöden Torajärven ja Juoksemajärven vedet Alakosken kautta yhtyivät Helisevän vesistöön. Siitä etelään Hauhialan talot loppuvat ja metsäiset asumattomat rannat alkavat.
Kuunjoen-Helisevän vesistön länsirannan kylistä mainitaan vain Hauhiala vuonna 1543, jolloin siellä asui Matikoita, Hauhioita sekä Itkonen, jonka tilalla asui seuraavan vuonna Jantunen. Hauhiankylä oli ollut suurkylä ja käsittänyt koko Helisevän länsirannan.
Suur-Jääskessä oli vain yksi ainoa lahjoitus, joka luonteeltaan oli allodiaalisäteri. Se oli Eerikki Antinpoika Trana, till Räisälä Alakuununhovi. Ala-Saksissa pääsotakomissaarina ollut Trana kaatui siellä 1634. Hänen tyttärensä Kristiina Trana (s. 1629) peri isänsä ja solmi avioliiton 15-vuotiaana Jakob Törnsköld, till Runstorp kanssa. Kristiinan kuoltua jo vuonna 1650 Törnsköld sai vaimonsa perintönä Eerikki Antinpojan entiset ”ikuisiksi ajoiksi” annetut allodiaalitilat.
Kun sätereitä rakennettiin joutuivat talonpojat yleensä muuttamaan perimiltään mailta pois. Vuodesta 1662 lähtien perustettiin Jantulan maille säterin tupa ja kamari sekä muut tarvittavat rakennukset. Vuonna 1664 niiden kerrottiin olevan valmiit ja rakenteilla suurempi rakennus.
Talonpoikien kohtalosta selviää jotain erään oikeusjutun yhteydessä 1682. Esko Inkinen kertoi, että hänen tilansa ennen rälssiksi joutumista oli ollut ikivanha ratsutila, joita ei yleensä lahjoitettu kruunulta koskaan pois. Tuomas Mikonpoika Jantunen selitti omistaneensa Jantulassa koko yksijalkaveron maata, vanhaa perintöä, joka niinikään oli ratsutila, mutta sinne oli ryhdytty rakentamaan säterin hovia. Tilalle hän oli saanut Hauhialasta kokoveron eli kaksi kertaa niin paljon kuin hän oli omistanut Jantulassa (Kaksi yksijalkaveroa vastasi koko veroa).
Vuonna 1653 oli suunnitteilla säterin perustaminen Inkilään, mutta se päädyttiinkin perustamaan Alakuunuun. Vuonna 1661 ilmoitti maaherra Jacob Törnsköldin asiamies Herman Brandt, että maaherra oli aikonut perustaa säterikartanon rälssitiloilleen Alakuunuun. Tila perustettiin toisaalta Jantusen kylään Tuomas Mikonpoika Jantusen puolen veron tilalle sekä toisaalta Matikkalaan 1 1/6 ja Inkilän koko veron suuruisille tiloille. Jacob Törnsköld ei itse asettunut hoviinsa asumaan, vaan sitä hoitivat vuodit.
Vuoden 1688 syyskäräjillä selvitettiin, mikä alue oli Alakuunu ja mitkä kylät siihen kuuluivat. Lautamiesten todistuksen mukaan Alakuunuun ja maaherra Jacob Törnsköldin rälssiin kuuluivat ne 42 taloa ja kylää, jotka luettiin läänitykseen jo vuonna 1632.
Ne olivat Paksujalka (2 tilaa), Kuismala (2), Inkilä (4), Merola (2), Niukkala (4), Paavilanmäki (2), Lahdenmaa (4), Kohtamaa (6), Ihaksela (3), Matikkala (3), Hauhiala (6), Jantula (1), ja Vorniola (2). Kaikki kylät sijaitsivat samalla seudulla molemmin puolin Kuunjokea. Jokaisella tilalla oli omat sarkansa lähellä taloa ja takamaat yhteisiä ja jakamattomia. Säteriä kutsuttiin sen vuoksi Alakuunun hoviksi. Toisinaan siitä käytettiin nimitystä Jantulan hovi tai Inkilän kartano, vaikka se sijaitsikin Jantulan kylässä. Iso reduktio teki lopun Alakuunun hovista. Aina 1900-luvulle saakka, säilyi kansan keskuudessa legenda ankarasta hovin herrasta, jonka kartanon paikka oli evakkoaikaan asti kaikkien Jantulan kyläläisten tiedossa.
Kantasuvuista Hauhiat ovat vuosisatojen ajan aina 1944 asti asuneet kylässä. Hauhioiden lisäksi tavataan 1635 kylässä isäntinä Olli Parikka ja Antti Tihrevä, joiden naapuriksi puolivälissä 1600-lukua muutti Jantusia Jantulasta. Ennenpitkää saapui kylään Kuismiakin.
Koko alue oli vuoden 1721 rauhanteon seurauksena joutunut Venäjälle ja 1722 perustettuun, uuteen Antrean pitäjään. Vuonna 1758 Hauhiala liitettiin Kirvun seurakuntaan.
Hauhialan talot ja viimeiset omistajat
Päivölä, Olli Jortikka
Suksiniemi, Olli Johannes Pietarinpoika Jaanisalo ja Kauko Jortikka
Ate, Juhana Juhonpoika Montonen ja Antti Juhonpoika Montonen
Vuorela, Antti Matinpoika Kopra
Vuorenmäki, Tuomas Kustaanpoika Jääskeläinen ja Hilja Paavontytär Jääskeläinen
Riihelä, Matti Kuisma
Jokiranta, Antti Kuisma
Mattila, Simo Juhananpoika Potinkara, Heikki Eskonpoika Ollikka ja Esko Eskonpoika Ollikka, Mikko Malkki ja Antti Jantunen
Kivula, Heikki Pekkanen
Koskenniska, Mikko Yrjönpoika Ollikka, Armas Yrjönpoika Ollikka ja Eeva Liisa Yrjöntytär Ollikka
Marttila, Matti Ollikka
Saarela, Antti Eerikinpoika Rikkonen
Karjalanmäki, Juhana Juhananpoika Lundgren perikunta
Sillanpää ja Marttila, Juho Malkki, Matti Juhonpoika Hauhia, Lauri Juhonpoika Hauhia ja Antti Juhonpoika Hauhia, Antti Kuisma , Maria Hauhia, Heikki Eskonpoika Hauhia ja Heikki Hauhia
Pärttylä, Armas Kuisma
Savivalkama, Lauri Hauhia
Lähteet: Kaskiselän Jantuset/Toimittanut Jarmo Paikkala, Hämeenlinna 1998
Kirvun kirja/Aulikki Ylönen 1954