Follow
Alakuunuksi ennen sanotulla alueella Jantulan kylä luettiin Hauhialan vuonna 1543. Jantula oli 1553 omana kylänä, jolloin Tuomas ja Juho Jantusella oli siellä 1/2 veron suuruiset kantotilat.
Koko Jantula oli 1635 yhtä ainoata tilaa, joka mainitaan vanhana perintö- ja ratsutilana vuonna 1682.
Vuonna 1660 sai maaherra Jakob Törnsköld, till Runstorp joukon tiloja Kuunjoen-Helisevän varrella sijaitsevista kylistä. Hän perusti hovin Jantulaan. Ihakselat olivat muuttannet tilalta pois jo aikaisemmin. Jantulan hovin tultua perustetuksi Tuomas Mikonpoika Jantunen asuinpaikalle annettin hänelle toinen tila Hauhialasta. Törnsköld ei itse asettunut sinne asumaan, vaan hänen voutinsa hoitivat rälssiä hänen hyväkseen. Säteriä nimitettin Alakuunuhoviksi ja Jantulan hoviksi.
Kun iso reduktio palautti suurimman osan aatelisten tiloja takaisin kruunulle, palasi Tuomas Mikonpoika Jantunen takaisin kylään. Henkikirjoissa ei mainita vuosien 1666-1690 välisenä aikana ketään asukasta, koska se oli säterikartanoa, mutta jo 1690 on koko joukko Jantusia jälleen isäntinä perintötiloilla. Vuonna 1818 oli kylän neljä tilaa Jantutusilla ja viisi Vorniolan Näräköillä ulkotiloina.
Jantulan talot ja viimeiset omistajat
Anttila ja Jaakkola, Antti Jantunen, Mikko Heikinpoika Hyväkkä ja pojat Heikki Mikonpoika Hyväkkä, Mikko Mikonpoika Hyväkkä
Harjula, Matti Kuisma
Läherinta, Matti Näräkkä
Sarvela, Lauri Antinpoika ja Sulo Antero Koljonen, Emil Näräkkä
Mäkelä, Heikki Heikinpoika Pokkinen
Pekkala, Antti Eskonpoika Jantunen
Lähde Kirvun kirja /Aulikki Ylönen 1954