Follow
Alakuunu muodosti suuren seutukylän 1500-luvun alkupuolella. Sen alue käsitti myöhemmät, Inkilän, Paksujalan, Niukkalan, Eijalan, Kohtamaan, Läylölän, Ihakselan, Haikolan, Kuismalan, Jänikselän ja Paavilanmäen seudut, siis koko Kuunjoen Korsjärvestä ja lännestä Kirkonkylän maista aina Jantulan kylään asti. Alakuunu oli valtakunnan rajaseutua, kun vuoden 1721 Uudenkaupungin rauha halkaisi koko Kirvun kappeliseurakunnan kahtia.
Kun sitten eräs Karjalan radan pysäkeistä sijoitettiin sen keskustaan, Inkilään, hävisi vanha Alakuunun nimitys lopulta kokonaan käytännöstä. Sitä nimitettiin myös ennen vanhaan Juoinpääksi (Kuujoen pääksi).
Inkilän seudulla oli Inkisten suku ikivanhaa. Inkinen piti 1500-luvun loppupuolella majataloa. Vuonna 1635 kylässä oli kolme asuttua taloa, kaikki Inkisen hallussa. Itse kylä oli muitten Alakuunun kylien mukaan annettu Eerikki Antinpoika Trana, till Räisälä , jolla oli suuria läänityksiä mm. Räisälässä. Ennenpitkää se joutui maaherra Jakob Törnsköld, till Runstorp ja palautettiin kruunulle ison reduktion yhteydessä 1600-luvun lopulla. Tällöin oli Inkilässä vain kaksi taloa, numero yksi ja kaksi. Loppupuolella 1700-lukua oli numero kahdessa pitkän ajan isäntänä Esko Inkinen, josta nimitys Eskilä juontunut. Vuosien 1780-1818 välillä oli eräs numero kahden tiloista joutunut Johannes Mikonpoika Ovaska ja koko kylä jo niin jakaantunut, että taloja oli kaikkiaan seitsemän. Viime vuosisadan (1800) ovat sitten muut suvut muuttaneet kylään.
Talot (vain osa) ja viimeiset omistajat:
Inkilä, Juho Anttonen
Rautaharju, Edvard Inkinen
Rintala, Tuomas Hämäläinen perilliset
Jokiranta, Hilma Puumala ja lapset, Liisa Kainulainen
Hiekkaharju, Matti Tapio, Matti Inkinen
Kiviluoto, Juho Hänninen, Juho Inkinen
Palomäki, Matti Akkanen, Tuomas Inkinen
Lahtela, Eva Akkanen, Matti, Benjamin ja Toimi Jortikka
Päivärinta, Simo Pärssinen
Kaunisranta, Simo Onni Pärssinen
Tuomala, Hilja ja Heikki Anttonen
Harjula, Juho Inkinen
Pekkala, Miina ja Reino Huuhka, Matti Korte
Lähde: Kirvun kirja/Aulikki Ylönen 1954