Sivusto on rakenteilla.

Hiitolan Tiurulan kyläprojekti

Valitse Toiminnot > Liity projektiin.
Kun liittymispyyntösi on hyväksytty, voit liittää profiileja tähän projektiin.

Tiurula oli muinaisen Hiitolan keskus, ajan, jolloin asutus oli keskittynyt Laatokan rannikolle ja uskontona oli kreikkalaiskatolinen usko. Itsenäiseksi kreikkalaiskatoliseksi seurakunnaksi Tiurula tuli 1500-luvulla. Tämä Tiurulan eräänlainen kukoistuskausi päättyi Stobovan rauhaan 1617, minkä seurauksena Hiitolankin asutusolot muuttuivat (ks. Huiskonniemi), mutta vielä enemmän ne muuttuivat suuren Pohjan sodan ja isonjaon jälkeisinä aikoina. Näistä kolmesta mullistuksesta huolimatta Tiurula säilytti kuitenkin toiseen maailmansotaan ja Karjalan luovutukseen asti asemansa Hiitolan ortodoksisena keskuksena kirkkoineen ja hautausmaineen.

Jalmari Jaakkola on Suomen varhaishistoriassaan esittänyt käsityksen, että kaakkoisen Suomen paikannimet, joihin liittyy nimi Tiuru tai Tiura, johtuvat viikinkiajan skandinaavisesta nimestä Diur tai Diuri (esim. Tiuruniemi, Tiurinlahti, Tiurisaari, Tiurissaari, Tiurinlinna), mutta on todennäköisempää, että mm. Hiitolan Tiurula, jonka nimen vanha muoto on Tiurala, johtuu perinjuurin karjalaisesta sanasta tiura sekä nimestä Tiura, mitkä merkitsevät tarkkaa, kitsasta, nuukaa, säästäväistä, jopa tiivistä. Sukunimenä Tiura, josta johtui kylännimi Tiurala, merkitsi siis samaa kuin nykyinen sukunimi Tarkka. Kun lemiläiset ja säkkijärveläiset tarkoittivat sanoa, että pitää elää säästävästi, tarkasti, he sanovat vieläkin, että pitää elää tiuriisti.

Tiurulan vanha kylä sijaitsi rehevällä ja kauniilla paikalla Kylälahden ja Pekonlahden koillisrannoilla, missä ilta-aurinko kimalteli lounaisilta vesiltä leppoisasti kylän asukkaille. Kasvillisuus oli lajirikas. Pohjakasvillisuudeltaan metsät olivat käenkaalityyppisiä. Kasvistosta mainittakoon käenkaalin lisäksi sini- ja valkovuokot, pähkinäpensaat ja jalot lehtipuut. Pähkinäpensasta kasvoi myös Kylälahdessa, Asilassa ja Haapalahdessa sekä näistä kylistä etelään päin rannikon mäenrinteissä. Paikkakunta on ikivanhaa asutus- ja viljelyaluetta, yhtä vanhaa kuin jääkauden jälkeinen kuiva maaperäkin näillä Laatokan rannoilla.

Tiurulaa ympäröivät Nehvolan, Piimälän, Kylälahden, Pohjiin ja Kyläjärven kylät. Matkaa Hiitolan asemalta oli kylään noin 8 km. ja sinne kuljettiin Vihtsuon ja Paksujalan kautta Kilpolan tietä. Hiitolan asemalta oli ensin Kurkijoen tietä noin 4 km Vihtsuohon eli Pieneen Paksujalkaan, siitä Paksujalkaan 1? km ja Paksujalasta Tiurulaan 2? km. Kunnalliskotiin oli Hiitolan asemalta matkaa 9 km ja Paksujalasta 3 km. Itäisimpään Tiurulan sopukkaan, Lauttalan Savolaiseen, oli asemalta matkaa 12 km.

Mutta ison jaon jälkeiseen Tiurulaan kuului edellä hahmoteltua vanhaa kylää paljon pitempi alue, ja kaiken lisäksi kylä oli kuin yhtä kylää Pohjiin kylän kanssa. Vieläpä Pohjii on Antti Veijalaisen mukaan ollut aikoinaan Tiurulan keskustaa. Ei ollut aivan itsestään selvää myöhemminkään, mitkä tilukset ja mitkä talot kuuluivat Tiurulaan, mitkä Pohjiin kylään. Rinnakkain ja pääksytysten kulkien näiden kahden kylän alue oli "pitkä ja kaita ko moalima laita" ulottuen Laatokalta ja Tujulan kylän rajasta Haukkavaaran itäpuolitse Välisalolle Ruiponlampiin ja Kuoksjärven kylän rajaan asti. Kylän koko pituus oli siis noin 17 km ja sitä rajoittivat näin ollen etelässä Tujula, Laatokka ja Kylälahti, lounaassa ja lännessä Yläkokkola, Alakokkola, Siisiönmäki ja Haukkavaara, pohjoisessa Kuoksjärvi ja Mustola sekä koillisessa ja idässä Kyläjärvi, Nehvola, Piimälä ja Laurola.

Tiurulan rantakylä, kuten Hiitolan rannikko yleensä, oli kallioista, jopa vuorista, mutta niiden väliset peltoaukeat olivat rehevää savimultaa. Mainittavimmat vuoret olivat Hiidenvuori ja Vuorenmäki. Mutta oli kylässä soitakin, mm. Kyläjärven suo, Vehkasuo ja Venäjänsuo. Edellä lueteltujen maa-alueiden lisäksi Tiurulan kyläläisillä ja kreikkalaiskatolisella seurakunnalla oli salopalstoja myös Hömmössä Karjalan työlaitoksen lähellä sekä Hömmön ja Uudenkylän rajalla, Heponiemessä sekä Marjakosken ja Ikalan välisillä alueilla.

• Hiitolan kylähistoria,s. 381-394 , Iivar Kemppinen, 1972
• Tarkempi kuvaus Hiitola-Säätiön ylläpitämät Hiitola-sivut, Tiurula

Tiurulan kantatalot

1. Tiurula
2. Lauttala
3. Sillankorva
4. Kaunola
5. Tuttila
6. Marjamäki
7. Koukunpelto
8. Laurinkontu
9. Kaksola
10. Rastas
11. Kekinmäki
12. Riionmäki
13. Kosenkorva
14. Liimonniemi
15. Timonmäki

• Hiitolan kylähistoria,s. 381-394 , Iivar Kemppinen, 1972
• Tarkempi kuvaus * Tarkempi kuvaus Hiitola-Säätiön ylläpitämät Hiitola-sivut, Tiurula
• SSHY DigiWiki Hiitola

Talot Hiitolan rippikirjassa 1871-1880

Hiitola rippikirjan 1871-1880 perusteella:

Hiitolan seurakunnan arkisto - I Aa:12 Rippikirjat, Kirkkoherran virkatalo, kappalaisen virkatalo, Asila - Kuoksjärvi 1871-1880; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_aineisto.html?id=1203387294 / Viitattu 23.7.2023

Hiitolan seurakunnan arkisto - I Aa:13 Rippikirjat, Kyläjärvi - Veijala 1871-1880; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_aineisto.html?id=1203398608 / Viitattu 22.7.2023

Digihakemisto RK Hiitola

Hiitolan kyläprojekteja

Kylät ja asutusalueet ennen sotia

A
Alakokkola Asila
H
Haapalahti Haukkavaara Heponiemi Hiitolankylä Huiskoniemi Hännilä Hömmö
I
Ikala Itula Ivankoski
K
Kavonsalmi Kilpola Kirkonkylä Kopsala Koukunniemi Kuoksjärvi Kyläjärvi Kylälahti
L
Laurola Lipola
M
Marjakoski Mustola
N
Nehvola
P
Piimälä Pohjii Pohjii Pukinniemi Päijälä
R
Raivattala
S
Salokilpola Siisiönmäki Sirsjärvi
T
Telkinniemi Tenhola Tiurula Tounaa Tujula
U
Ulaskanniemi Unkola Uusikylä
V
Vaavoja Valtola Veijala
Y
Yläkokkola

SSHY, DigiWiki, paikkakunnat, Hiitola

Asukkat

P

Anna Simonsdotter Pirhonen

S

Anna Matintytär Suni

Lähteet

• Hiitola-Säätiön ylläpitämät Hiitola sivut http://www.hiitola.fi/?sivu=etusivu
• Kylät http://www.hiitola.fi/?sivu=asuminen_kylat_kuvaus
• Hiitolan kylähistoria, Iivar Kemppinen, 1972
• Kurkijoen kihlakunnan historia: Hiitola - Kurkijoki - Lumivaara - Jaakkima; Erkki Kuujo, Toivo Immonen, Eino Puramo, 1958
• Henkilöhakemisto Kurkijoen kihlakunnan historian osiin I-II-III Laatinut Ville Laakso: Copyright 1993, 1998, 2003 http://www.kurkijoki.fi/historia/kuhiheha.html#t_
• Wikipedia Hiitola https://fi.wikipedia.org/wiki/Hiitola