Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Kylä Tounaa, Hiitola

view all

Profiles

  • Eeva Paavontytär Tontti (1889 - 1947)
    Syntynyt; Hiitolan seurakunnan arkisto - Lastenkirjat 1880-1889 (I Ab:6), jakso 222, sivu 457-458: Touna No 9 , läksiäinten lapsia; Kansallisarkisto: / Viitattu 24.12.2021 Hiitolan seurakunnan arkisto...
  • Antti Antinpoika Tontti (1756 - 1802)
    Profiilissa ristiriitainen syntymäaika? Kumpi Antti on oikea?*11.8.1754 14.8.1754 Touna Anders Tonti Andreas: 29.12.1756 Touna Andr: Tontti Andreas: sntymävuosi 1756 Hiitolan seurakunnan arkis...
  • Antti Antinpoika Tontti (1796 - 1856)
    Hiitola Kastetut: 23.4.1796 11.5.1796 Touna Anders And: Tontti Anna Johs: Tontti Anders: Vihityt: 14.6.1818 Touna bd:son And: Anderss: Tonti bd:d:r Anna Joh:d:r Torvinen Ulaskanem: seurakunnan arki...
  • Juho Antinpoika Tontti (1834 - 1906)
    Hiitolan seurakunnan arkisto - Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1861-1880 (I C:9), jakso 79, sivu 155: 1869; Kansallisarkisto: / Viitattu 3.11.2019Hiitolan seurakunnan arkisto - Rippikirjat 1900-19...

Sivusto on rakenteilla.

Tounaan kyläprojekti

Valitse Toiminnot > Liity projektiin.
Kun liittymispyyntösi on hyväksytty, voit liittää profiileja tähän projektiin.

Tounaa oli aito saaristokylä aavan Laatokan tuntumassa Kilpolan pohjoisimman saaren koilliskulmassa. Kylä oli lähes suunnikkaan muotoinen, kooltaan 2 x 4 km ja pituussuunta oli luoteesta kaakkoon. Pohjois-koillisessa kylä rajoittui Tounaan salmeen, minkä takana Naismeren toisella puolella oli Kurkijoen saaristoa; idässä oli aava Laatokka, etelässä Kilpolan kylän ja lännessä Haapalahden kylän maaraja.

Tounaa, touna, merkitsee vanhassa kielenkäytössä pientä, vähäistä, rahtua, hiukkaa. Voitiin esim. sanoa vihaisesti: "Et saa tounaakaan !" Jos tällä pienen ja vähäisen käsitteellä on mitään osuutta Tounaan kylän nimessä, niin se on varmaan hyvin vanhalta ajalta, jolloin Tounaa korkeine mäkineen ja vuorineen muodosti mantereen rinnalla pikkuruisen saaritounan, missä jo kivikauden karjalainen asui ja kalasteli. Kaikessa tapauksessa näyttää siltä, että paikannimenä Tounaa on vanhempaa perua kuin Kilpola, sillä ylämaassa, mm. Ilmeellä, Kilpolan saariston korkea pohjoinen saari tunnettiin juuri Tounaan saarena.

Tounaa, Haapalahti ja Kilpola säilyivät mantereesta eristettynä saarivaltakuntana vuoden 1910 tienoille asti, jolloin Uitonsalmeen saatiin lossi helpottamaan saarelaisten liikennettä. Siihen asti oli jokainen saanut huolehtia itse parhaansa mukaan mantereelle pääsystään. Vuonna 1917 valmistui salmeen puinen ajosilta ja vuoden 1933 tienoilla maapenkereillä varustettu kivisilta, kuten Haapalahden kylän kohdalla on mainittu. Mutta jo ennen näitä molempia siltoja lohkottiin ja rakennettiin Uitonsalmelta Tounaan kylään vievä 5,2 km pitkä kylätie Viipurin läänin kuvernöörin 5. kesäkuuta 1906 tekemän päätöksen nojalla.

Tounaan kylän keskusta oli Tounaanlammen päässä. Siitä oli Uitonsalmelle matkaa 4� km. Hiitolan asemalle siitä oli matkaa noin 16 km ja vesitse Kurkijoen Lopottiin noin 10 km. Tounaan posti tuli Laurolaan; sinne oli matkaa 8 km. Sieltä posti tuotiin Tounaaseen kolme kertaa viikossa. Laurolassa, postipaikassa, oli myös lähin puhelin.

Tounaan kylään kuuluivat Kilpolan pohjoisen pääsaaren lisäksi mm. seuraavat huomattavammat Tounaan salmen saaret: Väiväre, Kurkkosaari, Kiersaari, Sikosaari, Ruissaari, Käslinna, Laakiensaari, Vilkamainen, Lassaari ja Oitsuonsaari sekä aavan Laatokan suulla Ristiniemessä puuton Kurrinkeko. Lahtia oli kylän rannikolla Salmensuu, Pölkänlahti, Parlahti, Virosie, Ristiniemnlahti ja Oitsuonlahti. Korkeimmat paikat olivat Ihalanvuori, Sontionvuori ja Linnamäki. Kylän länsiosassa oli laaksonpainanne, minkä pohjalla olivat lammet Sailampi, Tounaanlampi ja Pikkulampi. Niiden läpi virtasi pieni Tounaanjoki Oitsuonlahteen.

Tounaan kantataloja

media.geni.com/p14/ac/0b/78/2a/53444863aec21e65/home-g7944bccfe_1280_original.jpg?hash=13bedc543ea7797306542b8642f923411c13d581613a4103a13926c41b3c5411.1717225199

  1. Leskelä
  2. Autionmäki
  3. Niiva
  4. Alakylä
  5. Savilampi
  6. Sillanpää
  7. Jakosenpelto
  8. Kulokumpu
  9. Juoponmäki

Hiitola-Säätiön ylläpitämät Hiitola sivut, Tounaa
Hiitolan kylähistoria, s. 395-399, Iivar Kemppinen, 1972
SSHY DigiWiki

Talot Hiitolan rippikirjassa 1871-1880

media.geni.com/p14/ac/0b/78/2a/53444863aec21e65/home-g7944bccfe_1280_original.jpg?hash=13bedc543ea7797306542b8642f923411c13d581613a4103a13926c41b3c5411.1717225199

Hiitola rippikirjat 1871-1880

Hiitolan seurakunnan arkisto - I Aa:12 Rippikirjat, Kirkkoherran virkatalo, kappalaisen virkatalo, Asila - Kuoksjärvi 1871-1880; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_aineisto.html?id=1203387294 / Viitattu 29.7.2023

Hiitolan seurakunnan arkisto - I Aa:13 Rippikirjat, Kyläjärvi - Veijala 1871-1880; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_aineisto.html?id=1203398608 / Viitattu 22.7.2023

Digihakemisto RK Hiitola

Hiitolan kyläprojekteja

media.geni.com/p14/27/75/bc/49/53444863b05db1ba/ruskea_talo_original.jpg?hash=bb5b7df2af02714d0ed9468a09e46f1e3341ae18fd1d5e8abf02814934bb1bea.1717225199

Kylät ja asutusalueet ennen sotia

A
Alakokkola Asila
H
Haapalahti Haukkavaara Heponiemi Hiitolankylä Huiskoniemi Hännilä Hömmö
I
Ikala Itula Ivankoski
K
Kavonsalmi Kilpola Kirkonkylä Kopsala Koukunniemi Kuoksjärvi Kyläjärvi Kylälahti
L
Laurola Lipola
M
Marjakoski Mustola
N
Nehvola
P
Piimälä Pohjii Pohjii Pukinniemi Päijälä
R
Raivattala
S
Salokilpola Siisiönmäki Sirsjärvi
T
Telkinniemi Tenhola Tiurula Tounaa Tujula
U
Ulaskanniemi Unkola Uusikylä
V
Vaavoja Valtola Veijala
Y
Yläkokkola

SSHY, DigiWiki, paikkakunnat, Hiitola