Follow Us
Like Us
Please wait.
loading...
Jokioinen on Kanta-Häme en maakunnan kunta. Jokioinen perustettiin Tammelan kappeliksi 1631. Kappalainen oli yhteinen Perttulan (myöh. Ypäjä) ja Humppilan kanssa aina vuoteen 1871 saakka. Jokioisten tehtaalla eli kartanon ympärille rakentuneessa tehdasyhteisössä oli vuosina 1805-21 oma saarnaajansa. Emäseurakunnaksi 1892. Lähde Hiski Jokioinen Jokioisten tehdas. Jokioisten kartanolla oli 18...
Loppi on Kanta-Häme en maakunnan kunta. Loppi on perustettu luultavasti katolilaisen ajan loppuajoilla, mainitaan pitäjänä 1530. Oli 1549 ja 1552 Janakkalan anneksana, sittemmin lyhyen aikaa 1558-63 Vihdin kappelina ja oltuaan senjälkeen jonkun aikaa laajempana kirkkopitäjänä, taas Janakkalan anneksana aina 1630-luvun alkuun, jolloin (1632) sai oman kirkkoherran. Vuonna 1922 siirrettiin mm. K...
Tervetuloa rakentamaan Tammelaa asutuksi Genissä! Tammela on Kanta-Hämeen maakunnan kunta. Porttaan vanha kirkkokunta jakaantui vuoden 1500 tienoilla kahtia Someroon ja Tammelaan. Tammelaan on kuulunut Perttulan kappeli, joka oli perustettu 1500-luvulla, tuli emäseurakunnaksi 1893 Ypäjä-nimisenä; samana vuonna jolloin vuodesta 1631 kappelina ollut Jokioinen erotettiin myös Tammelasta. Humpp...
... tekeillä... . Ypäjä ent. Perttulaa on Kanta-Häme en maakunnan kunta. Nykyisen Ypäjän alue on jakautunut kahteen historialliseen maakuntaan, Hämeeseen ja Satakuntaan. Kylistä on Hämeenlinnan linnaläänin ja siihen kuuluneen Loimon, myöhemmin Portaan hallintopitäjän mukaan rajattuna Perttulan, Kartanon, Varsanojan, Levän ja Palikkalan kylät luettu kuuluviksi Hämeeseen. Kokemäenkartanon lin...
Projekti aloitettu 17.8.2017 Tervetuloa Urjalan sukupuuhun Urjalan sukupuu -projektin tarkoituksena on koota Urjalasta tutkimuskohteena kiinnostuneet sukututkimuksen harrastajat yhdeksi verkostoksi ja urjalalaisten henkilöprofiilit yhdeksi kokoelmaksi niin sukututkimuksen kuin muunkin mikrohistoriatyön tueksi lakia ja hyviä tapoja noudattaen. Projektin toimintaperiaatteista Jos sinulla ...
Hattula on Kanta-Hämeen kunta. Tietoa Hattulasta - Kylät ja taajamat - Hattula on Hämeen vanhimpia pitäjiä ainakin vuodesta 1324. Hattulaan on kuulunut myös Tyrvännön kappeli, mainittu jo 1429, joka erotettu omaksi kirkkoherrakunnaksi 1930. Lehijärvellä on ollut vanha seurakunta ainakin 1540-luvulla; tämän Lehijärven tai Ihalemmen seurakunnan toiminta hiipui 1660-luvun loppuun menness...
Forssa on Kanta-Häme en maakunnan kaupunki. Forssa oli pitkään osa Tammelaa, josta Forssan tehdasalue erotettiin eri kirkkoherrakunnaksi vasta 1901, itsenäistyi 1922 ja sai ensimmäisen kirkkoherransa 1923. Tehtaan historiankirjat alkavat vuodesta 1874. Koijärven seurakunta liitettiin 1969 Forssaan (Forssan seurakuntayhtymään) lukuunottamatta Kokon ja Matkun kylää (yhteensä 155 seurakuntalaist...
Kalvola on entinen Kanta-Hämeen kunta, joka on vuonna 2009 liitetty osaksi Hämeenlinnaa. Kalvola mainitaan Hattulan kappelina jo 1494. Urjalaan liitettiin 1640-luvun alussa Hakolahti, Perho, Järviö ja Annula (yhteensä 11 taloa). Emäseurakunnaksi 1661. Vielä 1665 siirrettiin Heinuasta kuusi taloa sekä kaksi Tenholan tilaa Hattulaan. - Kapinalliset polttivat kirkon sisällissodassa 25/4 1918, ...
Tammelan kylä Tammelan kylä on Tammelan pitäjän vanhin kylä, ja se esiintyy asiakirjoissa jo vuonna 1423. Kylää kutsutaan myös kirkonkyläksi, joskin kylän takamaihin kuuluu mm. Marttilan tilan maita Pyhäjärven vastakkaiselta puolelta Riihivalkaman ja Portaan välistä, jotka eivät ole Kirkonkylän alueeseen liitoksissa. Moni tuolla alueella syntynyt kokee kuuluvansa Tammelan kylään, mutta ei kir...
Renko on entinen Kanta-Häme en maakunnan kunta, 2009 se liitettiin osaksi Hämeenlinnan kaupunkia. Renko on Vanajaan kuulunut kappeli luultavasti jo 1200-luvulta. Myöskin pitäjänä vuoteen 1536, mutta kuului jo 1552 anneksana Vanajaan. Kappeli sai oman kappalaisen 1700-luvulla. Kappeli joutui Vanajan emäseurakunnan kanssa anneksaksi Hämeenlinnaan vuonna 1812, mutta määrättiin sittemmin erotetta...
Tervetuloa Haudankorvan kyläpuuhun Tähän Haudankorven Geni-projektiin on tarkoitus koota Haudankorven kylässä eri aikoina eläneet henkilöt. Kaikki Haudankorvan asukkaiden sukututkimuksesta kiinnostuneet ovat tervetulleita projektiimme, joka täydentyy ja kehittyy ajan ja uusien yhteistyökumppaneiden myötä. Kannattaa liittyä myös Tammelan pitäjäprojektiin ja laajempaan Keski-Suomen, Pirkanmaa...
Tammelan kylä Hevoniemi on Tammelan pitäjän kylä, joka sijaitsee Pyhäjärven niemessä kirkonkylän vieressä. Hevoniemen Kantatiloja olivat Selkälä, Huusela ja Mansikkaniemen säterin ratsutila. Mansikkaniemi nimenä oli kuvaava, sillä Pyhäjärven niemi on ollut mansikka-aho. Vanha pitäjänmakasiini sijaitsi myös Hevoniemellä ennen kuin se siirrettiin kirkonkylään 1850 luvulla. Lähde: Tammelan kun...
Aloitettu 13.3.2018, rakenteilla Takaisin Haudankorvan kylään Tervetuloa rakentamaan Haudankorvan Siurilaa eläväksi Siurila oli yksi Tammelan Haudankorvan vanhimmista taloista. Se sijaitsi Loimijoen rannalla. Alue, jolla Siurila ja koko Haudankorven kylä sijaitsivat, kuuluu nykyään Forssaan. Siurila jakaantui 1720-luvulla kahdeksi tilaksi: Vanha-Siurilaksi ja Uusi-Siurilaksi. Siurila ...
Takaisin Haudankorvan kylään Tervetuloa asuttamaan Kossilaa Tammelan Haudankorvan kylässä! Kossila Tammelan Haudankorvan kylässä oli yksi kylän seitsemästä vanhimmasta talosta. Suomen asutuksen yleisluettelossa ensimmäinen merkintä Kossilasta on vuodelta 1539. Kossilan talo säilytti kylän taloista pisimpään itsenäisyytensä muutosprosessissa, jossa vanha Haudankorvan kylä 1800-luvun kolmanne...
Tammelan seurakunta mainitaan lähteissä ensimmäistä kertaa 1423, ja sen pitkän historian aikana seurakunnassa on työskennellyt ja työskentelee yhä kirkkoherroja, pitäjänapulaisia, kappalaisia, urkureita, urkujen polkijoita, kellonsoittajia, lukkareita, suntioita, haudankaivajia sekä monenlaisia rakennusmiehiä ja nikkareita, sekä pappienn palvelusväkeä. Tämän projektin tavoitteena on koota yht...