Please wait.
loading...
Antrean (Karjalankannas) paikkakuntaprojekti Antrean ja lähialueen sukututkimusprojekti. Rekisteröidy paikkakuntaprojektin lisäksi suurempaan kokonaisuuteen, koko Suomen ja Karjalan sukupuuta rakentavaan Suomi ja Karjala -projektiin , sekä soveltuviin kyläprojekteihin. Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin . Rekisteröydy myös Karjalankannakse...
Kirvun huomattavampia ja suurimpia asutuskeskuksia oli laaja Sairalan kylä kunnan etelä-osassa Torajärven ja Juoksemajärven alueilla. Viljavat maat, kalaisat vedet ja riistarikkaat metsät olivat houkutelleet sinne hyvin varhain asukkaita, mm. Sairasia, joista kylä on saanut nimensä. Sairasen suku, tavataan vielä 1557 maakirjassa Korpilahden kylässä, Sairalan naapurissa. Joko he ovat sinne muut...
Saviniemenkuninkaan kartano Sijainti: Karjalan kannaksella Antrean pitäjän Saviniemen kylässä, 12 km Antrean asemalta, 50 km Viipurista ja 1 km Jaakonsaaren laiturilta, Vuoksen rannalla. Saviniemestä muodostui yli puolen sadan kantotalonpojan eli yksjalkaisiksi kutsutun uudisasukkaan muodostama lääni eli ”yksjalkain pitäjä”. Yksjalat ja lampuodit (vuokraviljelijät)kaatoivat kasket ja viljeli...
Alakuunu muodosti suuren seutukylän 1500-luvun alkupuolella. Sen alue käsitti myöhemmät, Inkilän, Paksujalan, Niukkalan, Eijalan, Kohtamaan, Läylölän, Ihakselan, Haikolan, Kuismalan, Jänikselän ja Paavilanmäen seudut, siis koko Kuunjoen Korsjärvestä ja lännestä Kirkonkylän maista aina Jantulan? (Vorniolan) kylään asti. Alakuunu oli valtakunnan rajaseutua, kun vuoden 1721 Uudenkaupungin rauha ha...
Alakuunuksi ennen sanotulla alueella Jantulan kylä luettiin Hauhialan vuonna 1543. Jantula oli 1553 omana kylänä, jolloin Tuomas ja Juho Jantusella oli siellä 1/2 veron suuruiset kantotilat. Koko Jantula oli 1635 yhtä ainoata tilaa, joka mainitaan vanhana perintö- ja ratsutilana vuonna 1682. Vuonna 1660 sai maaherra Jakob Törnsköld, till Runstorp joukon tiloja Kuunjoen-Helisevän varrella sijai...
Alakuunu muodosti suuren seutukylän 1500-luvun alkupuolella. Sen alue käsitti myöhemmät, Inkilän, Paksujalan, Niukkalan, Eijalan, Kohtamaan, Läylölän, Ihakselan, Haikolan, Kuismalan, Jänikselän ja Paavilanmäen seudut, siis koko Kuunjoen Korsjärvestä ja lännestä Kirkonkylän maista aina Jantulan kylään asti. Alakuunu oli valtakunnan rajaseutua, kun vuoden 1721 Uudenkaupungin rauha halkaisi koko K...
Tähän projektiin on tarkoitus liittää profiileja Jatkosodan jälkeen Hämeenläänin Koskelle asutetuista Karjalan siirtolaisista ja heidän jälkeläisistä. Projektiin liitetään profiilit vain niistä henkilöistä jotka ovat asuneet Hl. Koskella. Heidän esivanhemmista pyritään tekemään mahdollisimman kattavat sukupuut joiden profiilit liitetään ao. paikkakuntaprofiileihin. Hämeenläänin Koskelle asute...
Korpilahti oli Vuoksenrannan kunnan suurin kylä, noin 1/4 kunnan pinta-alasta. Kylä käsitti Vuoksenrannan keskisen, pohjoisen ja luoteisen alueen. Leveys rajan läntisimmästä mutkasta itäisimpään oli 11 km 700 m ja etelästä pohjoiseen 12 km 600 m. Ennen vuotta 1924 kylä kuului Antreaan, josta Vuoksenranta erosi omaksi kunnakseen. Vuoksenrannan seurakunta oli perustettu jo 5.11.1913 ja seurakunna...
Alakuunu muodosti suuren seutukylän 1500-luvun alkupuolella. Sen alue käsitti myöhemmät, Inkilän, Paksujalan, Niukkalan, Eijalan, Kohtamaan, Läylölän, Ihakselan, Haikolan, Kuismalan, Jänikselän ja Paavilanmäen seudut, siis koko Kuunjoen Korsjärvestä ja lännestä Kirkonkylän maista aina Jantulan? (Vorniolan) kylään asti. Alakuunu oli valtakunnan rajaseutua, kun vuoden 1721 Uudenkaupungin rauha ha...
Alakuunu muodosti suuren seutukylän 1500-luvun alkupuolella. Sen alue käsitti myöhemmät, Inkilän, Paksujalan, Niukkalan, Eijalan, Kohtamaan, Läylölän, Ihakselan, Haikolan, Kuismalan, Jänikselän ja Paavilanmäen seudut, siis koko Kuunjoen Korsjärvestä ja lännestä Kirkonkylän maista aina Jantulan kylään asti. Alakuunu oli valtakunnan rajaseutua, kun vuoden 1721 Uudenkaupungin rauha halkaisi koko K...
Seitsolan asutus oli vanhaa ja Seitsosten suku näkyy maakirjoisaa 1600-luvun alkupuolella. Harjanteen kahden puolen avautui Seitsolan kylä taloineen, peltoineen, mäkineen ja jokineen. Ainoastaan Kiukonmäen ylänkö varjosti taakseen Niemelän ja Eskolan talot ja Sakarin talot jäivät Tuomaalan rakennusryhmien taakse. Seitsolan talojen lukumäärä vuonna 1944 oli 23 Niemllä , Elias Seitsonen Esko...
Hannilan talot ja omistajat vuonna 1944 Kannikko , Paavo Ikonen perikunta Juhola , Aino , Antti ja Reino Ikonen Rönö , Matti Kurki perikunta Annikinmäki , Julius Markus Tonteri , Matti Tonteri Aittakangas , Sylvester Matikainen Aittakorpi , Tuomas Seistonen Kangasaho , Väinö Rahkonen ja Aku Hanninen Uusija , Juho Kostiainen perikunta
Kylä oli keskittynyt tien lähituntumaan suuren Pullilanselän koillispuolelle. Viipurista päin lähestyttäessä avautuivat ensimmäisenä eteen Pajamäen viljelysaukeat. Viiden kilometrin pituinen ja parhaimmillaan parin kilometrin levyinen Pullilanjärvi muodosti luonnollisen länsirajan Kavantsaareen päin. Itäpuolella naapurina oli Noskua ja pohjoisessa Hannila. Lopulta Viipurinlahteen laskeutuva Pul...
Alakuunu muodosti suuren seutukylän 1500-luvun alkupuolella. Sen alue käsitti myöhemmät, Inkilän, Paksujalan, Niukkalan, Eijalan, Kohtamaan, Läylölän, Ihakselan, Haikolan, Kuismalan, Jänikselän ja Paavilanmäen seudut, siis koko Kuunjoen Korsjärvestä ja lännestä Kirkonkylän maista aina Jantulan? (Vorniolan) kylään asti. Alakuunu oli valtakunnan rajaseutua, kun vuoden 1721 Uudenkaupungin rauha ha...