Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

Tervetuloa Revonlahden sukututkimusprojektiin!
Tämä on sukututkimussivusto Genin Revonlahti (ruots. Revolax] - paikkakunta- ja pappisprojekti.
Kaikki paikkakunnalla asuneiden henkilöiden historiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita liittymään projektiin yhteistyöntekijöiksi. Projektiin voi liittää täällä syntyneiden, asuneiden, kuolleiden ja vaikuttaneiden henkilöiden profiileja sekä valokuvia ja dokumentteja. Seuraamalla projektia saat tietoa muutoksista projektin keskusteluissa, profiileissa, valokuvissa ja dokumenteissa.

Projekti on osa alueellista Pohjanmaa - projektia.
Projekteihin liittyminen: projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.

Paikkkakunta Ruukki sisälytyy vuosilta 1973 - 31.12.2006 Siikajoen paikkakuntaprojektiin Paikkakunta Siikajoki.
Ruukki oli Pohjois-Pohjanmaalla sijainnut Suomen kunta. Kunta syntyi Paavolan Paikkakunta Paavola ja Revonlahden Paikkakunta Revonlahti - kuntien yhdistyessä vuonna 1973. 1. tammikuuta 2007 Ruukki ja Siikajoki lakkautettiin ja samalla perustettiin uusi Siikajoen kunta Paikkakunta Siikajoki.


Tämä paikkakuntaprojekti sisältää myös Revonlahdella toimineista kirkon palveluksessa olevien henkilöiden Pappisluettelo - Revonlahti

Kirkkoherrat, Kappalaiset, Pitäjänapulaiset, Saarnaajat, Ylimääräiset papit. Alla luettelo.

Lähdetietojen lisääminen
Muistathan laittaa projektiin liitettäviin profiileihin sellaiset lähdetiedot, joiden avulla muut käyttäjät pystyvät yksiselitteisesti tunnistamaan, kenestä on kyse (linkki syntymämerkintään, lastenkirjaan, rippikirjoihin tms).

Tietoa paikkakunnasta

Revonlahti (ruots. Revolax) on entinen Suomen kunta Pohjois-Pohjanmaalla. Revonlahden kunta yhdistettiin 1973 Paavolan kunnan kanssa Ruukin kunnaksi, ja edelleen 1. tammikuuta 2007 Ruukin ja Siikajoen yhdistyessä siitä tuli osa Siikajoen kuntaa.Revonlahden kirkko on vuodelta 1775.

Suomen sodassa 27. huhtikuuta 1808 käydyn Revonlahden taistelun kunniaksi on pystytetty L. Kallisen veistämä muistomerkki vuonna 1935.

Perustettiin Siikajoen rukoushuonekunnaksi 1775 ensimmäisen puisen kirkon valmistumisen myötä. Sai oman saarnaajan 1782. Vuonna 1811 siirrettiin pitäjänapulainen tänne, kun Paavolasta tuli kappeli. Muodostettiin kappeliksi 1845 ja emäseurakunnaksi 1925, mikä toteutui 1930 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaan 1937. Revonlahti yhdistettiin 1973 Paavolan kanssa Ruukin kunnaksi ja samalla seurakunnat yhdistyivät Paavolan seurakunnaksi. Nimi muutettiin 1992 Ruukin seurakunnaksi.


Sai oman pitäjänapulaisen 1782, mutta historiakirjat, kaikki sarjat, alkavat erillisinä Siikajoella 1803, omassa arkistossa 1804. Rippikirjat alkavat jo 1790. Pappilaan osui taistelun aikana 27/4 1808 luoteja. [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Täydennys VIII. Genos 15(1944)]

Vanha nimi

Revolaks

Kylät

Heinolahti, Jauhoniemi, Kivijärvi, Kuivaniemi, Pudasjärvi, Revonlahti

Naapuripaikakunnat

Liminka, Lumijoki, Paavola, Pattijoki, Siikajoki

Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Revonlahti
http://hiski.genealogia.fi

Revonlahden historiaa

"Revonlahden ensimmäisistä asukkaista on tieto vuodelta 1548. He olivat neljä talollista; Mikko Hannunpoika sekä Antti, Lauri ja Paavo Hyttinen. Vuosisadan lopulla taloluku oli jo kahdenkymmenen paikkeilla ja vuoden 1598 kymmenysveroluettelon mukaan maaveroa maksaneiden talojen määrä oli 25. Seuraavien vuosikymmenten aikana asukkaita tuli rannikolta, Limingasta ja Siikajoelta. Melkoisen osan asukkaistaan Revonlahti sai kuitenkin Savosta; Hotakaiset, Hänniset, Kuroiset ja Turuiset. Tiedetään, että Siikajokivarren savolaisasutus ulottui Revonlahdella lähemmäksi rannikkoa kuin missään muualla Pohjois-Pohjanmaan jokilaaksossa."

"1800-luvulle mentäessä kolme ylintä säätyä - aatelisto, papisto ja porvaristo - muodostivat säätyläisluokan eli herrasväen, vastapainona talonpoikainen rahvas. Herrasväen keskuksia olivat pappilat, joissa puhuttiin ruotsia. Rautatie, posti, apteekkilaitos, kansakoulu, kauppa ja teollisuus toivat uutta herrasväkeä. Maataomistavat talonpojat olivat kuitenkin Siikajokilaakson toimintojen perusta. He maksoivat pitkään melkeinpä kaikki verot ja hoitivat paikallisen itsehallinnon. Talonpoikia oli kahdenlaisia; maansa omistavat perintötalonpojat ja kruununtalonpojat, joiden maat omisti valtio, muttei sitä käyttänyt. Talonpojan tultua vanhaksi hän myi talonsa pojalleen syytinkiä vastaan ja sai näin turvatun toimeentulon loppuelämäkseen."

Siikajokilaakson asukkaat joutuivat lähtemään ”leivän perään” kato- ja nälkävuosien aikaan. Vilkkainta muutto oli 1860-luvun katovuosina, mutta niiden jälkeen kaupunkien ja teollisuuskeskusten paremmat palkat sekä pohjoisen metsä- ja uittotyöt houkuttelivat muuttajia. Varsinaisen siirtolaisuuden aiheutti katovuosista johtuva huono taloudellinen tilanne. Väkeä lähti Ruotsiin, Norjaan ja Venäjälle. Pohjois-Norjaa pidettiin lähes kultamaana, vaikka sinne linnuntietäkin oli matkaa yli 600 kilometriä ja matka oli teiden puuttuessa tehtävä jalan tai suksin. Perillä vaatimaton elanto irtosi kalastuksella ja vähäisellä maanviljelyllä. Amerikan siirtolaisuus oli vilkkaimmillaan vuosina 1880-1919. Vaikka matka oli pitkä, vaikea ja kallis, Siikajokilaaksosta lähti tuolloin noin 5000 siirtolaista, Revonlahdeltakin 346 henkeä. Amerikka houkutteli vapaudellaan ja rikkaudellaan sekä aiemmin muuttaneiden kirjeillä. Suurin osa Siikajokivarresta lähteneistä asettui Minnesotaan tai Michiganiin ja ansaitsi elantonsa joko kaivostöissä tai ”farmareina”. Monet tarinat Amerikan siirtolaisuudesta ovat säilyneet meidän päiviimme asti ja monet näitten siirtolaispioneerien jälkeläisistä vierailevat sukunsa lähtösijoilla Suomessa.


Ns. työvaelluksia tehtiin Siikajokilaaksossa aina 1600-luvulta lähtien. Liivinmaa, Tukholma, Pietari sekä Kemi- ja Tornionjokilaakso tarjosivat osaksi vuotta köyhimmälle kansanosalle työtä ja kevensivät näin kunnan köyhäinhoitomenoja.


Lähde: Revonlahden historia. Teksti Anni Häikiö http://www.revonlahti.com/historia

Huom! Ethän poista pappisluettelosta profiilin alkuperäistä nimeä. Linkin profiiliin laitamme valmiin alkuperäisen nimen viereen.

Pappisluettelo - Revonlahti

  • Kirkkoherrat
  • Toivo S. Nurkkinen (1937-46)
  • Tauno I. Kauppinen (1948-51)

Kappalaiset

Pitäjänapulaiset

Saarnaajat

  • Jakob Esaiæ Ravander (1782-90)
  • Erik Ekdahl (1790-92)
  • Gabriel Anders Chydenius (1794-1801) Gabriel Anders Jakobsson Chydenius
  • Abraham Mellin (1802-04), virka lakkautettu

Ylimääräiset papit

  • Esaias Ravander, vt. saarnaaja (1809)
  • Adolf Snellman, välisaarnaaja (1817-19)
  • Lars Magnus Castrén, välisaarnaaja (1848-50)
  • Matias Forsberg, välisaarnaaja (1850-52)
  • Herman Ingman, välisaarnaaja (1852-59)
  • Emil August Wichmann, armovuodensaarnaaja (1864-65)
  • Henrik Edvard Schroderus, välisaarnaaja (1868-69)
  • Johan Gustaf Sipilä, välisaarnaaja (1870-71, 1872-75)
  • Jonatan Gummerus, välisaarnaaja (1875)
  • Fredrik Rechardt, välisaarnaaja (1875-79)
  • Josef Holmström, välisaarnaaja (1879)
  • Jaakko Mustelin, välisaarnaaja (1879-80)
  • Jaakko Schwartzberg, välisaarnaaja (1880-85)
  • Julius Snellman, välisaarnaaja (1885-86)
  • Juho Väyrynen, välisaarnaaja (1886-94)
  • Antti Adolf Gummerus, välisaarnaaja (1894-95)
  • Matias Aleksanteri Nikkilä, välisaarnaaja (1895-99)
  • A. E. Herva (1930)
  • Paul Honkasalo (1932-34)
  • Jorma Kataja (1934-35)
  • Y. A. Kurkela (1935)
  • Pentti Virtaniemi (1935-37)
  • A. V. Seppo (1937, 1946)
  • Samuel Strömmer (1951-56)
  • Simo Kaappola (1958-61)

Lähde: Pappisluettelo - Revonlahti Pappisluettelo - Revonlahti

Lähteiden etsintään linkkejä

Kansallisarkisto Digitaaliarkisto
Kansallisarkisto Digitaaliarkisto
Suomen Sukututkimusseura Revonlahti
Suomen Sukututkimusseura
Revonlahti
Kastetut (1804-1860)
Vihityt (1804-1864)
Haudatut (1804-1864)
Kaikki (1804-1864)
Tilastot (1804-1864)
SSHY - Revonlahti tietokannassa
SSHY - Revonlahti tietokannassa

SSHY - Revonlahti tietokannassa]
Jäsenpuolen tilanne 01.02.2018
Kuvia Kirja Tarkenne Vuodet Lähde Ark.tunnus Lisätty
68 rippikirja 1778-1783 MKO1-3 IAa:1 27.09.2009
63 rippikirja 1784-1789 MKO4-6 IAa:2 27.09.2009
170 rippikirja 1790-1804 MKO7-12 IAa:3 27.09.2009
120 rippikirja 1805-1812 MKO13-16 IAa:4 11.01.2010
118 rippikirja 1813-1819 MKO17-20 IAa:5 11.01.2010
180 rippikirja 1820-1827 MKO21-26 IAa:6 11.01.2010
123 rippikirja 1828-1836 MKO27-31 IAa:7 11.01.2010
143 rippikirja 1837-1850 MKO32-36 IAa:8 11.01.2010
140 rippikirja 1850-1858 MKO37-41 IAa:9 11.01.2010
157 rippikirja 1859-1864 MKO42-47 IAa:10 14.05.2012
232 rippikirja 1865-1874 MKO48-55 IAa:11 14.05.2012
224 rippikirja 1875-1880 MKO56-63 IAa:12 14.05.2012
255 rippikirja 1881-1890 MKO64-72 IAa:13 14.05.2012
176 rippikirja 1891-1900 MKO73-78 IAa:14 14.05.2012
49 syntyneet 1804-1816 MKO1-2 IC:1 27.09.2009
109 syntyneet 1817-1860 MKO3-6 IC:2 14.05.2012
126 syntyneet 1861-1880 MKO7-11 14.05.2012
38 syntyneet 1881-1887 MKO12-13 IC:4 14.05.2012
53 syntyneet 1888-1898 MKO13-15 IC:4 14.05.2012
60 syntyneet 1899-1908 MKO16-17 14.05.2012
6 vihityt 1804-1816 MKO1 IC:1 27.09.2009
17 vihityt 1817-1864 MKO2 IC:2 27.09.2009
8 vihityt 1864-1880 MKO3 14.05.2012
12 kuolleet 1804-1818 MKO1 IC:1 27.09.2009
28 kuolleet 1809-1864 MKO2 IC:2 27.09.2009
7 kuolleet 1881-1888 MKO3 14.05.2012
23 kuolleet 1889-1905 MKO3 14.05.2012
14 lastenkirja 1828-1836 MKO1 IAb:1 14.05.2012
95 lastenkirja 1866-1870 MKO2-5 IAb:2 14.05.2012
212 lastenkirja 1881-1890 MKO6-13 IAb:3 14.05.2012
166 lastenkirja 1891-1900 MKO14-19 IAb:4 14.05.2012
7 vierasseurakuntalaisia 1885-1898 MKO1 IC:4 14.05.2012
66 muuttaneet 1834-1880 MKO1-3 14.10.2007
89 muuttaneet 1881-1906 MKO4-7 14.10.2007
266 asiakirjoja 1802-1893 IK392 18.10.2007
Yhteensä 35 kirjaa, 3620 kuvaa.

Raahen seurakunta. Seurakunnallinen elämä jakaantuu kuuteen toiminnalliseen alueeseen jotka ovat Raahe, Pattijoki, Saloinen, Ruukki, Siikajoki ja Vihanti.
Vuoden 2013 alusta Siikasalon seurakunta liittyi osaksi Raahen seurakuntaa. Tätä nykyä Raahen seurakunta kattaa sekä Raahen kaupungin että Siikajoen kunnan alueet Seurakunnan alueella sijaitsee seitsemän kirkkoa. Neljä niistä, Revonlahden, Siikajoen, Paavolan ja Vihannin kirkot, ovat 1700-luvulla valmistuneita puisia ristikirkkoja.
Raahen seurakunta, Pattijoki - Raahe - Saloinen - Ruukki - Siikajoki - Vihanti
Raahen seurakunta

POHJOIS-POHJANMAAN RIPPIKIRJOJA, Veikko Perttusen ”puhtaaksikirjoitukset” POHJOIS-POHJANMAAN RIPPIKIRJOJA

Revonlahden kotikyläyhdistyksen sivu
Revonlahden kotikyläyhdistyksen sivu

Paikkakuntaprojekti aloitettu 05.08.2017.

Pohjanmaa

s3.amazonaws.com/photos.geni.com/p13/16/c7/97/3c/53444844e0eea663/pohjanmaa_large.jpg

Alueellinen projekti Pohjanmaa

Paikkakuntaprojektit

Etelä-Pohjanmaa: Alahärmä I Alajärvi I Alavus I Evijärvi I Ilmajoki I Isojoki I Jalasjärvi I Jurva I Karijoki I Kauhajoki I Kauhava I Kortesjärvi I Kuortane I Kurikka I Lappajärvi I Lapua I Lehtimäki I Nurmo I Peräseinäjoki I Seinäjoki I Soini I Teuva I Töysä I Vimpeli I Ylihärmä I Ylistaro I Ähtäri I Keski-Pohjanmaa: Halsua I Himanka I Kaarlela I Kannus I Kaustinen I Kokkola I Kälviä I Lestijärvi I Lohtaja I Perho I Toholampi IUllava I Veteli I Pohjanmaa: Alaveteli I Bergö I Isokyrö I Jepua I Kaskinen I Koivulahti I Korsnäs I Kristiinankaupunki I Kruunupyy I Laihia I Luoto I Lapväärtti I Maalaht I Maksamaa I Munsala I Mustasaari I Närpiö ja Ylimarkku IOravainen I Pedersöre I Petolahti I Pietarsaari I Pirttikylä I Purmo I Raippaluoto I Siipyy I Sulva I Teerijärvi I Uusikaarlepyy I Vaasa I Vähäkyrö I Vöyri I Ähtävä I Pohjois-Pohjanmaa: Alavieska I Haapajärvi I Haapavesi I Hailuoto I Haukipudas I Ii I Kalajoki I Kempele I Kestilä I Kiiminki I Kuivaniemi I Kuusamo I Kärsämäki I Liminka I Lumijoki I Merijärvi I Muhos I Nivala I Oulainen I Oulu I Oulujoki I Oulunsalo I Paavola I Pattijoki I Piippola I Pudasjärvi I Pulkkila I Pyhäjoki I Pyhäjärvi I Pyhäntä I Raahe I Rantsila I Ranua (on myös projektissa Lappi, Norrbotten ja Finnmark) I Rautio I Reisjärvi I Revonlahti I Saloinen I Sievi I Siikajoki I Siikalatva I Taivalkoski I Temmes I Tyrnävä I Utajärvi I Vaala I Vihanti I Yli-Ii I Ylikiiminki I Ylivieska I Västerbotten, Ruotsi: Bjurholm I Norsjö I Robertsfors I Skellefteå I Uumaja I Vindeln I Vännäs