Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

Heinäveden paikkakuntaprojekti

Tähän projektiin voi etsiä ja lisätä Heinäveden kunnassa asuneiden, eläneiden ja kuolleiden henkilöiden profiileja. Toivomus on, että profiilit liitettäisiin samalla Savo- ja Suomi ja Karjala -projekteihin

Yleistä

Heinävesi on eteläsavolainen kunta, joka liittyy Pohjois-Karjalan maakuntaan vuoden 2019 alusta. Heinävesi sijaitsee kolmen maakunnan rajalla: ennen uusimpia kuntaliitoksia sen rajanaapureita olivat Kangaslampi, Enonkoski ja Savonranta Etelä-Savossa, Leppävirta ja Tuusniemi Pohjois-Savossa ja Kuusjärvi ja Liperi Pohjois-Karjalassa.

Heinäveden nykyinen alue oli 1500-luvulla suurimmaksi osaksi rantasalmelaisten talojen takamaina; lisäksi pitäjän läntiset osat kuuluivat Tavinsalmen ja itäiset osat Säämingin pitäjiin [1]. Asutus oli 1500-luvulla vielä harvaa, mutta uudisasutus kiihtyi sen jälkeen, kun Heinävesi perustettiin Rantasalmen kappeliseurakunnaksi vuonna 1744 [2].

Heinävedestä tuli itsenäinen seurakunta vuonna 1852 ja kunta vuonna 1869. Kappeliseurakunnan alue ei ollut aivan samanlainen kuin nykyinen Heinäveden kunnan alue. Heinäveteen liitettiin vuonna 1851 Kypäräjärven, Polvijärven ja Varistaipaleen kylät Leppävirrasta sekä muutamia Ihamaniemen ja Pölläkän taloja Säämingistä [3], minkä jälkeen pitäjä oli kaikkein suurimmillaan. Kun Enonkoski ja Savonranta itsenäistyivät, Ihamaniemen kylä liitettiin Enonkoskeen ja Leivolan ja Pirttimäen kylät Savonrantaan useassa eri vaiheessa 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa [4].

Linkit alueen paikkakuntien paikkakuntaprojekteihin

Pohjois-Savo
Iisalmi I Juankoski | Kaavi I Karttula | Keitele | Kiuruvesi I Kuopio I Lapinlahti I Leppävirta I Maaninka | Muuruvesi I Nilsiä I Pielavesi | Rautalampi I Rautavaara | Riistavesi I Siilinjärvi | Sonkajärvi ja Rutakko | Suonenjoki I Säyneinen I Tervo I Tuusniemi | Varkaus I Varpaisjärvi | Vehmersalmi I Vesanto I Vieremä I

Etelä-Savo
Anttola I Enonkoski | Haukivuori I Hirvensalmi I Joroinen I Juva I Jäppilä I Kangasniemi I Kerimäki I Mäntyharju I Mikkeli I Pertunmaa I Pieksämäki I Pieksänmaa I Punkaharju I Puumala I Rantasalmi I Ristiina I Sääminki I Savonlinna I Savonranta I Sulkava I Suomenniemi I Virtasalmi I

Heinäveden naapuripitäjät Pohjois-Karjalassa
Liperi I Kuusjärvi-Outokumpu

Kylät

Hasumäki (Kirkonkylä), Ihamaniemi, Juurikkasalmi, Karhilantaipale, Karvio, Koivumäki, Koskijärvi, Kuittua, Kypäräjärvi, Malkkila, Papinniemi, Petruma, Pölläkkä, Polvijärvi, Raaminmäki, Rummukkala, Sarvikumpu, Sompasaari, Vaaluvirta, Vahvalahti, Varistaipale, Vihtari, Viitalahti

Historia

s3.amazonaws.com/photos.geni.com/p13/0d/9c/95/38/53444846eba9e928/m012_hk19880108_15939_large.jpg

Kuva: Heinävesi I Savonlinna-Heinävesi laivareitillä; alus rakennettiin Varkaudessa vuonna 1905, ja se liikennöi Heinävesi I -nimisenä vuosina 1921–1968 / Poutvaara Matti, kuvaaja 1945–1959 / Museovirasto - Musketti / Kuvan käyttöoikeudet: CC BY 4.0 https://www.finna.fi/Cover/Show?id=musketti.M012%3AHK19880108%3A159...

Heinävesi on monen muun eteläsavolaisen kunnan tapaan järvirikas pitäjä, joka on tunnettu muun muassa Kuopion ja Savonlinnan välisestä kauniista Heinäveden reitistä. Vesireitit ovat olleet tärkeitä myös entisaikojen eränkävijöille ja uudisasukkaille, joita tuli erityisesti Rantasalmen ja Säämingin suunnalta sen jälkeen, kun Heinäveden alue oli siirtynyt Pähkinäsaaren rauhan jälkeen vähitellen savolaisten nautinta-alueeksi. Tämä kehitys loi Heinävedelle myös monimutkaiset maanomistusolosuhteet, jotka tekevät pitäjästä haastavan kohteen sukututkijalle.

Kun pitäjä oli 1500–1700-luvuilla pääosin rantasalmelaisten talojen takamaina, sen asukkaat merkittiin henkikirjoihin asianomaisten rantasalmelaiskylien asukkaiksi, ilman, että henkikirjoista voi suoraan päätellä, ketkä näiden rantasalmelaistilojen asukkaista asuivat todellisuudessa rantasalmelaisilla kantatiloilla, ketkä taas heinäveteläisillä eräsijoilla. Asuinpaikkojen tarkempi selvittäminen vaatii monesti huolellista henkikirjojen, kirkonkirjojen, karttojen ja muiden lähteiden vertailua.

Tyypillistä oli, että rantasalmelaisten kylien omistukset olivat pieninä paloina eri puolilla Heinävettä. Aluksi rantasalmelaiset käyttivät kaukopalstojaan varsinkin metsästykseen ja kalastukseen, sitten kaukokaskien polttoon ja niittyheinän korjuuseen. Vähitellen kaukopastoille muutti varsinkin torppareita, ja kun omistajasuvut olivat kasvaneet rantasalmelaisilla kantatiloilla, tiloja halottiin ja tilaosille perustettiin uudistiloja Heinäveden alueelle, usein entisille torpan paikoille. Näin eränkäynti muuttui vähitellen uudisasutukseksi.

Heinäveden alueelle muodostettiin kyliä ensimmäisen kerran vuosina 1642–43, jolloin toimitetussa Rantasalmen kyläjaossa mainitaan Karhilantaipaleen, Koivumäen ja Raaminmäen kylät. 1660-luvun maantarkastuksen yhteydessä perustettiin lisäksi Ihamaniemen ja Sompasaaren kylät. Muissakin kylissä oli tuolloin jo asutusta, mutta ne laskettiin siis rantasalmelaisten kylien osiksi aina vuoteen 1830 asti, jolloin Heinäveden talot olivat lopulta suurimmaksi osaksi itsenäistyneet rantasalmelaisista kantatiloistaan ja ne oli muodostettu uusien heinävetisten kylien taloiksi.

Vuoden 1830 henkikirjaan heinäveteläiset talot on ensimmäisen kerran merkitty pääosin nykyisillä rekisterinumeroillaan ja kylännimillään. Kirjassa on myös useita merkintöjä siitä, mihin rantasalmelais- tai sääminkiläiskylään ja -taloon tila kuului ennen isojakoa. Tilojen synnystä on myös koottu yhteenveto Heinäveden historian I-osan liitteeseen 1 (Hämynen 1986, s. 477–494). Kirjassa on myös Asko Mielosen laatima talonhaltijaluettelo.

Heinäveden omat rippikirjat alkavat vuodelta 1751. 1700-luvulla rippikirjojen otsakkeina käytettiin ihmisten todellisia asuinpaikkoja, vaikka nämä eivät useissa tapauksissa olleetkaan virallisia maakirjakyliä. Tämän ajan rippikirjoissa mainitut heinäveteläiset mainitaan saman ajan henkikirjoissa kuitenkin niiden rantasalmelaisten maakirjatalojen yhteydessä, joiden mailla he asuivat, joten heidän löytämisensä henkikirjoista on monissa tapauksissa työlästä. Lopulta 1800-luvun alussa rippikirjoissa siirryttiin samaan käytäntöön kuin henki- ja maakirjoissa, eli heinäveteläiset lueteltiin rantasalmelaisten kylien ja talojen asukkaina. Tämä käytäntö aloitettiin vuosien 1806–1817 rippikirjassa, ja sitä käytettiin kolme kertaa, vuosien 1830–1839 rippikirjaan asti, ja näistä kolmesta kirjasta ei siis yleensä pysty lainkaan päättelemään, missä päin Heinävettä ihmiset asuivat. Vuosien 1840–1849 rippikirja on ensimmäinen, jossa uusi isojaossa vahvistettu kylä- ja talojako on käytössä.

s3.amazonaws.com/photos.geni.com/p13/fd/b0/6c/2f/53444843e082fd40/geografisk_charta_ofver_randasalmi_sokn_samt_heinavesi_capell_i_nedre_safvolax_harad_och_cuopio_lan_large.jpgRantasalmen ja Heinäveden alueiden maanomistuksesta isojakoa edeltävänä aikana on kuitenkin säilynyt eräs sukututkijan kannalta varsin hyödyllinen kartta, Geografisk Charta öfver Randasalmi sokn samt Heinävesi Capell i Nedre Safvolax härad och Cuopio län. Kartta on laadittu 1700-luvun lopulla, ja siihen on merkitty yksityiskohtaisesti, mille rantasalmelaistalolle mitkäkin Heinäveden alueet kuuluivat. Oheinen leike kartasta kuvaa Rantasalmen Osikonmäen Quintusten maaomistuksia Petrumassa.

Viitteet:

[1] Hämynen, Tapio: Heinäveden historia I (1986), s. 51. [2] Hämynen 1986, s. 88. [3] HisKi: Tietoja seurakunnasta. [4] Wikipedia: Heinävesi.

Kirjallisuutta

Wikipedia-artikkelit:

Heinäveden alueen paikallishistoriat:

Muu Heinävettä koskeva kirjallisuus:

  • Pelkonen, Antero. Entis-ajan muistoja Rantasalmen kihlakunnasta. Suomen muinaismuistoyhdistyksen vuosikirja XXII, Helsinki 1902. Teos sisältää runsaasti yli sata vuotta sitten koottua perimätietoa Rantasalmen kihlakunnan alueelta, mm. asutushistoriasta. Kirja on skannattu kokonaisuudessaan nettiin.

Savon maakuntahistoriat:

  • Lehtosalo-Hilander, Pirkko-Liisa ja Pirinen, Kauko: Savon historia I. Esihistorian vuosituhannet Savon alueella ja Savon keskiaika. Kuopio : Kustannuskiila 1988.
  • Pirinen, Kauko: Savon historia II:1. Rajamaakunta asutusliikkeen aikakautena 1534-1617. Kuopio : Kustannuskiila 1982.
  • Saloheimo, Veijo: Savon historia II:2. Savo suurvallan valjaissa 1617-1721. Kuopio : Kustannuskiila 1990.
  • Wirilander, Kaarlo: Savon historia III. Savo kaskisavujen kautena 1721-1870. Kuopio : Savon säätiö 1960.
  • Wirilander, Hannele: Savon historia IV. Uudistuksiin heräävä Savo 1870-1918. Mikkeli: Savon säätiö 2008.
  • Kinnunen, Erkki: Savon historia V. Vastakohtien aika 1919-1944. Helsinki: Edita 2013.
  • Kinnunen, Erkki: Savon historia VI. Heimomaakunnasta maakuntien Eurooppaan 1945-2000. Mikkeli: Savon säätiö 2006.