Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

  • Marja-Leena Kärkkäinen (1952 - 2021)
    Hauta
  • Voitto Olavi Hyvönen (1914 - d.)
    Syntymä Kiuruvesi syntyneet 1913-1921 (AP I C:9) Sivu 26 1914 Maaliskuu ; SSHY / Viitattu 06.06.2024 Lastenkirjat Kiuruvesi lastenkirja 1911-1920 (AP_I I Ab:19) Kiuruvesi n:o 6 Ketola ; SSHY / ...
  • Otto Herman Huttunen (1913 - d.)
  • Påhl Hyvönen (1830 - 1901)
    Pielavesi , Syntyneet, 1827-1841 TK1267 Kuva 41 Hyvölä, Sulkava 12, Pielavesi RK ( Iisalmi osa I). 1846-1855. Sivu 360. - Vanhempineen ja vaimoineen, s. 22.6.1830. Pielavesi - vihityt * 8.10.1855 ...
  • Anna Caisa Påhlsdotter Räisänen (1834 - 1907)
    Pielaveden kastetuissa 5.8.1834 17.8.1834 Joutzniemi b. Påhl Räisäin Anna Sastamoin 27 Anna Caisa Hiski Pielavesi Kastetut S, 52 - Vanhempineen. S. 18.8.1834 (joten päiväus poikkeaa hieman his...

Projektin aloitus 28.11.2017.

A collection of genealogical profiles related to city of Kiuruvesi in the county of Pohjois-Savo. Welcome to collaborate!

Tervetuloa rakentamaan Pohjois-Savossa sijaitsevan Kiuruveden kaupungin sukupuuta.

Tähän projektiin voi etsiä ja lisätä Kiuruvedellä asuneiden henkilöiden profiileja. Toivotaan profiili liitettäväksi samalla
Savo ja Suomi ja Karjala -projekteihin

Kiuruveden kylä mainitaan vuodesta 1627 yhtenä Iisalmen kirkkopitäjän Pohjois-Savon kylistä. 1767 Kiuruveden kylään rakennettiin ensimmäinen kirkko ja nykyisen Kiuruveden alueen kylistä muodostettiin kappeliseurakunta. Kappeliseurakuntaan kuuluvissa kylissä oli tuohon aikaan yhteensä 1200 asukasta.


Karjataloudella oli huomattava merkitys kiuruvetisten elämässä jo 1500-luvulta lähtien. Karjamäärät tosin eivät olleet kovin suuria. Vuonna 1562 Kiuruvedellä oli 19 lehmää ja viisi vuotta myöhemmin 27. Pienestä alkoi tuolloin maitopitäjän maine. Vuonna 1624 Kiuruvedellä oli jo 140 lehmää.


Kaskiviljely oli uudenajan alussa savolaisen talouselämän perustana. Kaskiviljely oli nimenomaan itäsuomalainen maanviljelyn muoto. Kiuruvedellä ja yleensäkin uudisasutusalueilla kaski tehtiin ns. huhtakaskena. 1890-luvun vaihteesta lähtien kasken merkitys väheni jyrkästi. Kaskiviljelyn lopettaminen merkitsi peltoviljelyn ja peltoheinän lisääntymistä sekä siirtymistä kohti karjatalousvaltaista maataloutta.
Viljelytiloja oli eniten Niemiskylässä, Remeskylässä, luupuvedellä ja Kiuruveden kylässä. Viljellyn maan pinta-ala oli noin 5800 ha. Vuonna 1880 se oli noin 4300 tynnyrinalaa eli 2100 ha, joten kasvu oli ollut lähes kolminkertainen.


Kiuruvetisten ensimmäisenä kulkureittinä olivat vesistöt. Merkittävin reitti meni Kiuruveden kirkolta Kiurujärveä pitkin Kiurujokeen ja siitä Haapajärveen sekä edelleen etelään Saimaalle ja Suomenlahdelle saakka. Rautatien rataosuus avattiin liikenteelle vuonna 1923.
Kiuruveden kappeliseurakunnan väkimäärä kasvoi ja vuonna 1863 se oli 4600. Kiuruvedestä tuli tuolloin kirkkoherrakunta.


Kiuruvesi erosi Iisalmen kirkko- ja hallintopitäjästä vuonna 1862. Kiuruveden kunta on perustettu vuonna 1873, ja kaupungiksi se muuttui vuoden 1993 alussa.


Nykyisen Kiuruveden kylät:
Aittojärvi
Haapakumpu
Hautakylä-Rapakkojoki
Honkaranta
Jokela
Kalliokylä
Koivujärvi
Koskenjoki
Lahnajoki
Lahnanen
Lapinsalo
Luupuvesi
Niemiskylä
Osmanki
Rantakylä-Itäranta
Remeskylä
Ruokomäki
Ruutana (Heinäkylä)
Rytky
Ryönänjoki
Salmenkylä
Sulkava
Tihilä
Toiviaiskylä
Turhala

Lähteet: Kiuruvesi.fi, Kiuruveden kirkonkylän historia, Wikipedia

Lähipaikkakuntien projekteja

Pohjois-Savo
Iisalmi I
Juankoski |
Kaavi I
Karttula |
Keitele |
Kuopio I
Lapinlahti I
Leppävirta I
Maaninka |
Muuruvesi I
Nilsiä I
Pielavesi |
Rautalampi I
Rautavaara |
Riistavesi I
Siilinjärvi |
Sonkajärvi ja Rutakko |
Suonenjoki I
Säyneinen I
Tervo I
Tuusniemi |
Varkaus I
Varpaisjärvi |
Vehmersalmi I
Vesanto I
Vieremä I

Etelä-Savo
Anttola I
Enonkoski |
Haukivuori I
Heinävesi I
Hirvensalmi I
Joroinen I
Juva I
Jäppilä I
Kangaslampi I
Kangasniemi I
Kerimäki I
Mäntyharju I
Mikkeli I
Pertunmaa I
Pieksämäki I
Pieksänmaa I
Punkaharju I
Puumala I
Rantasalmi I
Ristiina I
Sääminki I
Savonlinna I
Savonranta I
Sulkava I
Suomenniemi I
Virtasalmi I


Savon maakuntahistoriat:

  • Lehtosalo-Hilander, Pirkko-Liisa ja Pirinen, Kauko: Savon historia I. Esihistorian vuosituhannet Savon alueella ja Savon keskiaika. Kuopio : Kustannuskiila 1988.
  • Pirinen, Kauko: Savon historia II:1. Rajamaakunta asutusliikkeen aikakautena 1534-1617. Kuopio : Kustannuskiila 1982.
  • Saloheimo, Veijo: Savon historia II:2. Savo suurvallan valjaissa 1617-1721. Kuopio : Kustannuskiila 1990.
  • Wirilander, Kaarlo: Savon historia III. Savo kaskisavujen kautena 1721-1870. Kuopio : Savon säätiö 1960.
  • Wirilander, Hannele: Savon historia IV. Uudistuksiin heräävä Savo 1870-1918. Mikkeli: Savon säätiö 2008.
  • Kinnunen, Erkki: Savon historia V. Vastakohtien aika 1919-1944. Helsinki: Edita 2013.
  • Kinnunen, Erkki: Savon historia VI. Heimomaakunnasta maakuntien Eurooppaan 1945-2000. Mikkeli: Savon säätiö 2006.

Suuri adressi Kiuruvesi 1899:https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5784540408&aineistoI...
https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/suuri-adressi
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suuri_adressi